Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ateistitkin rukoilevat, kun henki lähteä ja hätä on suurin?
03.05.2020 |
Mikseivät he rukoile vaikka pirua auttamaan. Senhän olemassaoloa ei kukaan näytä kiustävän. Vain Jumala on se satuolento ja Raamattu satukirja, kunnes onkin tiukka paikka.
(tarkistusnumero muuten 666 👀)
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn sinulta joka olet ateisti tai agnostikko, voisitko kuvitella mitään tilannetta jossa rukoilisit? Minä uskon Jumalaan ja olen tottunut rukoilemaan. En pysty kuvittelemaan, että en tekisi sitä enää koskaan.
Niin, olet tottunut siihen, se on sinuun iskostettu tapa. Tähänhän uskonnot perustuvat: aivopestään tarpeeksi nuorena, niin tavasta on vaikea päästä eroon, vaikka se kuinka todistettaisiin vääräksi.
Siis mikä on todistettu vääräksi, rukoilu vai Jumalan olemassaolo? Ei sitä ole todistettu missään oikeaksi tai vääräksi.
Sekä että.
Ei kukaan pysty todistamaan sitä onko Jumalaa olemassa vai ei.
Todistustaakka on aina sillä, joka väittää, että jotakin on olemassa. Olematonta ei voi aukottomasti todistaa olemattomaksi äärettömässä järjestelmässä, mutta se ei muuta olematonta olevaksi. Siitä lähdetään, että Jumalaa ei ole, ellei joku pysty sellaisen olemassaoloa todistamaan. Olemattomuus on kaiken oletusarvo, kunnes toisin todistetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn sinulta joka olet ateisti tai agnostikko, voisitko kuvitella mitään tilannetta jossa rukoilisit? Minä uskon Jumalaan ja olen tottunut rukoilemaan. En pysty kuvittelemaan, että en tekisi sitä enää koskaan.
Niin, olet tottunut siihen, se on sinuun iskostettu tapa. Tähänhän uskonnot perustuvat: aivopestään tarpeeksi nuorena, niin tavasta on vaikea päästä eroon, vaikka se kuinka todistettaisiin vääräksi.
Ei kaikkia "aivopestä" nuorena, joku voi olla ison osan elämästään ateisti, mutta tulla myöhemmällä iällä esimerkiksi uskoon. Muutenkin on aika rumaa arvostella toisen ihmisen maailmankatsomusta vain sen takia, että ei itse ajattele samalla tavalla.
Viime hetken rukous taitaa meillä olla tätä luokkaa "Voi viddu nytkö mä jo kuolen..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eivät tietenkään rukoile, oletko ap jotenkin vajaa?
Voitko sanoa tuon jokaisen ateistin puolesta? Tiedän erään ateistin joka on sanonut, että rukoilee joskus vaikka ei mihinkään uskokaan. Hänelle se on kuulemma lapsuudesta opittu tapa, joka antaa voimia.
No ei hän silloin ole ateisti, vaikka niin väittää. Uskoon aivopesty.
Ateistien ajatusmaailmaa ei nyt ymmärrä muutenkaan. Unohtaneet ihmisyyden henkisen puolen täysin mutta sitten kun aika on loppumassa niin sitten kyllä pelätään ja rukoillaan. Onhan noita viisaita itämaisia filosofejakin ollu jotka puhuneet henkisyydestä jo tuhansia vuosia sitten. ja uskokin ihmiseen ohjelmoitu juttu. Uskonnot fundiksineen voi olla sitten eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn sinulta joka olet ateisti tai agnostikko, voisitko kuvitella mitään tilannetta jossa rukoilisit? Minä uskon Jumalaan ja olen tottunut rukoilemaan. En pysty kuvittelemaan, että en tekisi sitä enää koskaan.
Niin, olet tottunut siihen, se on sinuun iskostettu tapa. Tähänhän uskonnot perustuvat: aivopestään tarpeeksi nuorena, niin tavasta on vaikea päästä eroon, vaikka se kuinka todistettaisiin vääräksi.
Siis mikä on todistettu vääräksi, rukoilu vai Jumalan olemassaolo? Ei sitä ole todistettu missään oikeaksi tai vääräksi.
Sekä että.
Ei kukaan pysty todistamaan sitä onko Jumalaa olemassa vai ei.
Todistustaakka on aina sillä, joka väittää, että jotakin on olemassa. Olematonta ei voi aukottomasti todistaa olemattomaksi äärettömässä järjestelmässä, mutta se ei muuta olematonta olevaksi. Siitä lähdetään, että Jumalaa ei ole, ellei joku pysty sellaisen olemassaoloa todistamaan. Olemattomuus on kaiken oletusarvo, kunnes toisin todistetaan.
En väitä, että Jumala on olemassa. Minä uskon siihen. Tosin väitän, että kukaan ei voi varmuudella todistaa onko vai ei.
Miksi luulet että ateistit rukoilisivat hädän hetkellä? Muutaman kerran on ollut hengenlähtö lähellä, mutta jumaluudet eivät ole käyneet mielessä. Tuollainen väite on pelkkä paskkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirun on myös niitä teidän jumaluskovasten satuolentoja.
En ole ikinä kuullut että joku ateisti alkaisi rukoilla hädän hetkellä. Miksi alkaisi?
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn sinulta joka olet ateisti tai agnostikko, voisitko kuvitella mitään tilannetta jossa rukoilisit? Minä uskon Jumalaan ja olen tottunut rukoilemaan. En pysty kuvittelemaan, että en tekisi sitä enää koskaan.
En, kun eihän sille rukoilulle ole mitään kohdetta tai merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku on taas katsonut liikaa elokuvia, ja uskoo kaiken minkä näkee.
Onhan se dramaattista jos joku ateisti rukoilee kuollessaan, mutta se on draamaa. Ei sitä oikeasti tapahdu, ainakaan kaikille. Jos joku kuollessaan muistaa lapsuuden pyhäkoulun, niin siinä tilanteessa monikin taantuu lapsuuteen ja huutaa äitiäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eivät tietenkään rukoile, oletko ap jotenkin vajaa?
Voitko sanoa tuon jokaisen ateistin puolesta? Tiedän erään ateistin joka on sanonut, että rukoilee joskus vaikka ei mihinkään uskokaan. Hänelle se on kuulemma lapsuudesta opittu tapa, joka antaa voimia.
No ei hän silloin ole ateisti, vaikka niin väittää. Uskoon aivopesty.
Omasta mielestään on ateisti. Kai ihminen tietää sen itse uskooko mihinkään yliluonnolliseeen vai. ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vierailijamaailmasta kirjoitti:
Ateistien ajatusmaailmaa ei nyt ymmärrä muutenkaan. Unohtaneet ihmisyyden henkisen puolen täysin mutta sitten kun aika on loppumassa niin sitten kyllä pelätään ja rukoillaan. Onhan noita viisaita itämaisia filosofejakin ollu jotka puhuneet henkisyydestä jo tuhansia vuosia sitten. ja uskokin ihmiseen ohjelmoitu juttu. Uskonnot fundiksineen voi olla sitten eri juttu.
Henkisyys ei ole sama kuin hengellisyys, niillä ei ole mitään tekemistä keskenään. Ateisti voi olla hyvin henkinen, vaikka haistattaa paskat hengellisyydelle. Tuollaista ei ole koskaan tapahtunut että jonku vakaumus muuttuisi lopun hetkellä, päin vastoin, yleensä se vahvistuu.
Vierailija kirjoitti:
Juu, ja hindut rukoilee Siwaa. Miksi ap sinäkin et ottaisi Siwaa sydämeesi? Hinduja on niin paljon että heidän on pakko olla oikeassa.
Itse olen ottanut Lidlin sydämeeni. Lidlistä on aina löytynyt edullisesti apua heikollakin hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eivät tietenkään rukoile, oletko ap jotenkin vajaa?
Voitko sanoa tuon jokaisen ateistin puolesta? Tiedän erään ateistin joka on sanonut, että rukoilee joskus vaikka ei mihinkään uskokaan. Hänelle se on kuulemma lapsuudesta opittu tapa, joka antaa voimia.
No ei hän silloin ole ateisti, vaikka niin väittää. Uskoon aivopesty.
Omasta mielestään on ateisti. Kai ihminen tietää sen itse uskooko mihinkään yliluonnolliseeen vai. ei.
Se ateisti valehtelee sinulle, joko uskostaan tai siitä että rukoilisi. Ainakaan tuollaisessa ei olisi mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Joku on taas katsonut liikaa elokuvia, ja uskoo kaiken minkä näkee.
Onhan se dramaattista jos joku ateisti rukoilee kuollessaan, mutta se on draamaa. Ei sitä oikeasti tapahdu, ainakaan kaikille. Jos joku kuollessaan muistaa lapsuuden pyhäkoulun, niin siinä tilanteessa monikin taantuu lapsuuteen ja huutaa äitiäkin.
Olen ollut saattohoito-ostolla ja sanoi että tuollaista ei tosiaan tapahdu. Ei ateisti ala rukoilla kuoleman lähestyessä. Ei lapsetonkaan halua nähdä lapsiaan kuolinvuoteellaan.
Ap taitaa olla "hieman" vajaa. Tyypillistä satuolentoihin uskovilla.
Hädän hetkellä en todellakaan tuhlaisi aikaani rukoiluun vaan pohtisin tieteellistä ja loogista vastausta ongelmaani ja parhaassa tapauksessa selviäisin tilanteesta älyni ansiosta samalla kun uskovainen kuolee polvilleen...
Olen pelännyt henkeni puolesta, mutta en rukoillut mitään Jumalaa. Mutta ehkä joillakin on sellainen televisiosta tms opittu tapa, että tiukassa paikassa rukoillaan. Ikään kuin viimeinen oljenkorsi, että kokeillaan nyt kaikki mitä mieleen tulee, vaikka tämä rukoilukin jota jotkut harrastaa.
En tiedä mistä puhut. En ole kyllä rukoillut jesseä tai jahvea.
Siinä on vissi ero, että toivooko jotain asiaa kovasti (ettei esim. kuole) vai osoittaako toivomuksen jollekin yliluonnolliselle nimetylle voimalle tai olennolle.
Alue: Aihe vapaa
Erittäin hyvä kysymys.