Lue keskustelun säännöt.
Tapahtuma elämästämme, autatko analysoimaan, pliis?
03.05.2020 |
Tyttömme harjoitteli soittimellaan erästä kappaletta, joka hänen pitäisi esittää virtuaalikonsertissa. Olin vähän käärmeissäni aamulla, koska olen pyytänyt harjoittelemaan enemmän, mutta sitä ei ole tapahtunut. Kokeilimme videoida sitä useampaan kertaan.
Kappale meni pieleen monta kertaa, mikä ei ole ihme, sillä sitä ei olla harjoiteltu tarpeeksi. Minusta se on ymmärrettävää, mutta silti parasta että harjoitellaan. Soittimen soittaminen on/voi olla hermoja raastavaa silloinkin kun se on mieleistä, koska joskus sama virhe toistuu sata kertaa.
Tyttö jaksoi silti puskea läpi aivan mielettömän sitkeästi ja yritin rohkaista ilmein ja elein, olla kärsivällinen ja tukea.
Viimein hän sai kappaleen soitettua loppuun saakka, kymmenien yritysten jälkeen. Sanoin hänelle, että okei ehkä se ei mennyt 100% oikein, mutta hemmetin hienosti silti, sillä joku toinen olisi jo katkonut jousenkin.
Näin, miten tyttö pidätteli kyyneleitä, hermot riekaleina ja hän halusi selvästi rauhaa. Ei ollut tyytyväinen viimeiseen versioon, sillä tiesi, että olisi voinut mennä paremmin. Isänsä (joka ei ollut kuunnellut yrityksiä) alkoi suitsuttaa suoritusta ja laittoi soimaan kappaleesta tehdyn lastenlaulun soimaan.
Tyttö yritti mennä laittamaan kappaleen pois päältä (onnistumatta), isä ei ymmärtänyt miksi, vaan alkoi hyräillä sen tahdissa. Huomasin, että se oli lapselle viimeinen pisara ja hän kävi isänsä kimppuun. Isä ei ymmärtänyt ollenkaan miksi, yritti kysellä minkä takia ei pieni kiusa kelpaa ja hän yrittää vain ”auttaa”. Sitten hän halusi halata väkisin, tyttö pakeni huoneeseensa ja laittoi oven kiinni.
Minä ymmärrän pahastumisen, mutta en osaa sanottaa miehelle kuin sen, että lapsi koki hänen kiusaavan. Mies ei ymmärrä.
Minun ja hänen - sekä hänen ja lähisukunsa välillä on usein vastaavia tilanteita. Mies ei ymmärrä, miksi ”kaikki” suuttuvat hänelle.
Kommentit (18)
Isällä ei tietoa aiemmista tapahtumista, lapsi ei tunnekuohussaan kerro, etkä sinä osaa "sanoittaa" (=tässä tapauksessa ihan vain kertoa mitä tapahtui ennen kuin hän tuli paikalle). Ei voi kun päätä puistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.
Vierailija kirjoitti:
Isällä ei tietoa aiemmista tapahtumista, lapsi ei tunnekuohussaan kerro, etkä sinä osaa "sanoittaa" (=tässä tapauksessa ihan vain kertoa mitä tapahtui ennen kuin hän tuli paikalle). Ei voi kun päätä puistella.
Isä oli paikalla koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.
Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isällä ei tietoa aiemmista tapahtumista, lapsi ei tunnekuohussaan kerro, etkä sinä osaa "sanoittaa" (=tässä tapauksessa ihan vain kertoa mitä tapahtui ennen kuin hän tuli paikalle). Ei voi kun päätä puistella.
Isä oli paikalla koko ajan.
No, eihän ollut, jos aloitusta lukee. "Isänsä (joka ei ollut kuunnellut yrityksiä) alkoi suitsuttaa suoritusta"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isällä ei tietoa aiemmista tapahtumista, lapsi ei tunnekuohussaan kerro, etkä sinä osaa "sanoittaa" (=tässä tapauksessa ihan vain kertoa mitä tapahtui ennen kuin hän tuli paikalle). Ei voi kun päätä puistella.
Isä oli paikalla koko ajan.
Halusiko hän pehmentää äidin kritiikkiä?
Tää on just yksi syy miksi mä vihaan nykymaailmaa. Lapsille hommataan 100 harrastusta vaikka niillä ei välttämättä ole edes halua tai lahjoja. Ja joo, miehesi on ajattelematon sekä tyhmä, ja luultavasti hieman ilkeä ymmärtämättä sitä itse. Tai sitten ei vaan halua ymmärtää.
Analyysi: Olette sellainen keskinkertainen Kalkkusten perhe, kaikki sellasia tosi tosi geneerisiä perus-pirkkoja. Älkää kiusatko lastanne enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Juurihan kirjoitit ettei isä ollut paikalla kuuntelemassa yrityksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Miten niin et kritisoinut, kun aloituksessa kerrot "Viimein hän sai kappaleen soitettua loppuun saakka, kymmenien yritysten jälkeen. Sanoin hänelle, että okei ehkä se ei mennyt 100% oikein"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Kuulostaa lähinnä siltä, että lapsesi ei halua/jaksa harjoitella.
Mistä se kertoo? Rakkaudesta lajiin?
Vierailija kirjoitti:
Tää on just yksi syy miksi mä vihaan nykymaailmaa. Lapsille hommataan 100 harrastusta vaikka niillä ei välttämättä ole edes halua tai lahjoja. Ja joo, miehesi on ajattelematon sekä tyhmä, ja luultavasti hieman ilkeä ymmärtämättä sitä itse. Tai sitten ei vaan halua ymmärtää.
Analyysi: Olette sellainen keskinkertainen Kalkkusten perhe, kaikki sellasia tosi tosi geneerisiä perus-pirkkoja. Älkää kiusatko lastanne enempää.
Äiti on sellainen pömppömahainen jolla on pullonpohjarillit ja heman tukka. Isä on taas tyhmännäköinen luikku jolla lantiolinja isompi kuin hartialinja ja ronald mcdonald afro pörrössä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, oudolta kuulostaa sekä sun että miehen käytös. Tilannetaju hukassa molemmilta tai jotain.
Kuulostaa ihan samalta kuin minun lapsuudessani: äiti vaatii ja vaatii, itse sisäistää ne vaatimukset, ja sitten kun isä tai joku antaa kehuja ja ne tuntuvat perusteettomilta, menee hermot. Vieläkään en ole päässyt kokonaan eroon siitä ajatusmallista, että kehut ovat lähtökohtaisesti epärehellisiä ja alentuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Juurihan kirjoitit ettei isä ollut paikalla kuuntelemassa yrityksiä?
Hän oli paikalla ”kuuntelemassa”, mutta pelasi kännykällä. Sanoi että haluaa kuunnella, mutta mm. taputti kun kappale ei ollut edes lopussa, mutta tyttö piti tauon. Sitten tyttö harmistui, että haloo.
Jos ne tuntuu sadismilta niin voisivatko ne olla sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Miten niin et kritisoinut, kun aloituksessa kerrot "Viimein hän sai kappaleen soitettua loppuun saakka, kymmenien yritysten jälkeen. Sanoin hänelle, että okei ehkä se ei mennyt 100% oikein"
No sanoin siksi, että hän oli harmissaan, että se ei mennyt nappiin! Sanoin että ei se mennyt 100% oikein, mutta oli silti ihan okei. Ei hän siitä loukkaantunut, vaan oli samaa mieltä. Eikä aina tarvitsekaan mennä superhyvin. Yrittäminen on hienoa, aina ei onnistu. Harmitus on ok.
Sitä en tajua miksi isä meni soittamaan sitä kappaletta lastenlauluna ja halusi väkisin jatkaa sen soittamista, vaikka lapsi koki sen pilkkaamisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap treenautti lapsen yli ja totesi lopuksi ettei tämä nyt ole vieläkään hyvä, mutta olkoon. Isä ei tiedä tuosta mitään ja on tyytyväinen lapsen soittotaitoon.
Ylikriittinen äiti ja kannustava isä. Isä sai äidille nostattaman kiukun niskaansa.
Onko lapsen pakko soittaa? Vai onko kyseessä äidin haluama harrastus.Isä oli paikalla aivan koko ajan ja ”seurasi” soittoa. Vikaa soittoa en kritisoinut, mutta näin lapsen ilmeestä, ettei mennyt hänen mielestään nappiin, minkä ymmärrän.
Lapsi soittaa musiikkiopistossa, on itse halunnut pyrkiä ja päässyt sisälle. On normaalia, että soittaminen rassaa välillä hermoja. Jos sitä inhoaa, sen saa silti lopettaa, mutta lapsi saa mielestäni osoittaa mieltä ja hermostumista, jos/kun ei mene nappiin.
Miten niin et kritisoinut, kun aloituksessa kerrot "Viimein hän sai kappaleen soitettua loppuun saakka, kymmenien yritysten jälkeen. Sanoin hänelle, että okei ehkä se ei mennyt 100% oikein"
No sanoin siksi, että hän oli harmissaan, että se ei mennyt nappiin! Sanoin että ei se mennyt 100% oikein, mutta oli silti ihan okei. Ei hän siitä loukkaantunut, vaan oli samaa mieltä. Eikä aina tarvitsekaan mennä superhyvin. Yrittäminen on hienoa, aina ei onnistu. Harmitus on ok.
Sitä en tajua miksi isä meni soittamaan sitä kappaletta lastenlauluna ja halusi väkisin jatkaa sen soittamista, vaikka lapsi koki sen pilkkaamisena.
Miehesi on ajattelematon ja tyhmä. Laittoi vielä jonkun lastenlauluversion? Ei luoja. :D
En osaa itse sanoa miksi nuo tilanteet tuntuvat sillä hetkellä lähes sadismilta. Haluaisin ymmärtää sen.
Ap