Parisuhde kaatumassa, mies syö kuin vauva
Ollaan oltu 3v. yhdessä ja parisuhde on kaatumassa asiaan nimeltä syöminen. Uskomatonta, mutta totta!
Miehen rajoittunut syöminen haittaa niin paljon elämäänme. Emme voi mennä kylään, koska hän ei syö mitä tarjotaan. Meille ei voi pyytää, koska en voi tarjota mitään tyylikästä tai edes normaalia.
Mies syö: ranskiksia (ei muuten perunaa), kalapuikkoja, kurkkua, hunajamarinoitua kanasuikaletta (ei siis muuta kanaa tai muilla lisukkeilla), vaaleaa riisiä, tiettyjä suklaamuroja, juo paljon maitoa ja vain vaaleaa vehnäleipää oivariinilla (muuta rasvat ei kelpaa). Jälkiruokana ainoastaan mansikkajäätelö. Tässä KAIKKI mitä suostuu syömään. Ja ikää on siis 29v.
En jaksa enää tätä. Kotona yökkii kaikelle muulle kovaan ääneen, mitä itselleni laitan.
Onko toivoa vai peli täysin menetetty? Muuten mies on ihan normaali ja ihana.
Kommentit (242)
Koita nyt vaan sanoa miehelle, että vaikka se hänelle olisi pikkujuttu niin sinulle se ei ole ja siksi haluaisit jutella siitä vähän perusteellisemmin. Että sinulle tuo on täysin uutta ja outoa ja lisäksi se on täysin sinun kontrollisi ulkopuolella oleva asia, johon sinun odotetaan sopeutuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ruokarajoitteinen, en vain voi syödä ruokia jotka ällöttää. Sama jos korkeanpaikankammoinen laitetaan hyppäämään bengi-hyppy. Että ymmärrän miestä. Joskus on vaikeaa olla hiljaa ja kärsiä, kun jokin haju saa aikaan suorastaan paniikin. Omalla kohdalla en voi mennä toreille kalan löyhkän vuoksi.
Jos teillä rakkautta on niin varmaan löytyy myös ymmärrystä. Hän on just täydellinen miesMulla on korkeanpaikankammo, se on kamalaa, mutta ymmärrän, että se on vaan mun pään sisällä. Siksi en anna kammon häiritä elämääni. Koettelen rajojani säännöllisesti käymällä itselleni liian korkealla, koska en halua tilanteen pahenevan.
Välillä sitten joudun liian pahaan paikkaan ja menen paniikkiin. Aina olen selvinnyt pois. Onneksi en vähästä nolostu ja esimerkiksi laulan ääneen, kun se helpottaa paniikkia.
Ts. jos apn mies kehtaisi myöntää, että hänellä on ongelma, joka rajoittaa elämää, hän halutessaan voisi muuttaa tilannetta ainakin vähän paremmaksi. Muutama "aikuisten ruoka" repertuaariin mukaan, eikä pariskunnan elämää tarvitsisi rajoittaa kodin seinien sisälle.
No ei mene kaikilla noinkaan. Itselläni on korkeanpaikankammo myös. Olen yrittänyt tuota sinun strategiaasi, mutta minulla se meni vain pahemmaksi ja pahemmaksi ja lopulta pelkäsin enemmän ja enemmän ja alkoi tulla ahdistus- ja paniikkikohtauksia muuallakin. Kun taas olen antanut itseni olla rauhassa, ei ole tullut paniiikkikohtauksia, mutta en ole kyllä siedättynyt korkeanpaikankammoonkaan.
Ihan kärjistetyin esimerkki tästä oli, että äitini osti uuden asunnon ja totta kai tiesi korkeanpaikankammostani. Vakuuttelin, että voi hyvin ostaa sen että kyllä minun pitää sen verran kestää ja totun kyllä. No ei kyllä käynyt niin. Vuosi vuodelta minun oli vaikeampi ja mahdottomampi liikkua ko. talossa ja lopulta tarvitsin siellä aina saattajaa. Kertaakaan en jättänyt menemättä pelkoni vuoksi, mutta jokainen kerta oli edellistä vaikeampi.
Kuka tervejärkinen nainen jättää miehensä hänen ruokavalion takia? Herätkää nyt hyvät naiset.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tervejärkinen nainen jättää miehensä hänen ruokavalion takia? Herätkää nyt hyvät naiset.
Ei ole kyse ruokavaliosta vaan mielenterveysongelmasta, joka suppeuttaa elämää valtavasti. Sosiaalinen toiminta ja matkustelu ovat esimerkiksi hyvin vaikeita tai mahdottomia. Ei tuollainen syöminen ole ruokavalio, se on oire sairaudesta.
minä kutsuisin vieraita ja sanoisin vaan että hän ei varmaan syö, ei suostu syömään muuta kuin niitä tiettyjä ruokia. Eihän se sinun häpeäsi ole ollenkaan! Yksi asia minkä miehen tulisi lopettaa on tuo ruoalle yököttely, pikkulapsiko hän on, ihan siltä kuulostaa..
No onhan hän kuitenkin aikuinen ja vastuussa ihan omasta käytöksestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tervejärkinen nainen jättää miehensä hänen ruokavalion takia? Herätkää nyt hyvät naiset.
Ei ole kyse ruokavaliosta vaan mielenterveysongelmasta, joka suppeuttaa elämää valtavasti. Sosiaalinen toiminta ja matkustelu ovat esimerkiksi hyvin vaikeita tai mahdottomia. Ei tuollainen syöminen ole ruokavalio, se on oire sairaudesta.
myös tuo kertoo paljon ettei suostu asiasta puhumaan..
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä / Miehen kanssa on juteltu aiemmin ja nyt tämän ketjun innoittamana. Ei halua puhua aiheesta, ei suutu tms. mutta vaihtaa sutjakkaasti aihetta. Korkeintaan sanoo ”tutkittu on, mä oon vaan tällainen... minnes lähdettäisiin hölkkälenkille..”
Musta tuntuu, että olen ainut joka katsoisi nyt ”pirua” silmään ja yrittäsi ratkaista... häntä ei näemmä häiritse. Sanoi mulle just ”muru, älä sä nyt tämmöisellä pikkujutulla päätäsi vaivaa..”
Kiitos kaikille asiallisista kommenteista ja tsempeistä!
Ei varmaan tuolla ruokavalioilla hirveän monta vuotta enää hölkkäile.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tervejärkinen nainen jättää miehensä hänen ruokavalion takia? Herätkää nyt hyvät naiset.
Ei vaan ääneen yökkimisen muiden ruoille takia, kannattaakin jättää.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et hyväksy miehesi ruokavaliota? Miksi yrität kontrolloida hänen syömisiään? Mitä haittaa sinulle on siitä, mitä mies syö tai ei syö?
Ääniefektit muiden syömisille kyllä haittaa.
Kuulostaa autismilta tai joltain muulta neurologiselta poikkeavuudelta johon kuuluu ruokaherkkyys.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa autismilta tai joltain muulta neurologiselta poikkeavuudelta johon kuuluu ruokaherkkyys.
Enemmän kuulostaa syömishäiriöltä. Mutta ihan sama, kunhan lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin huolissani miehen terveydestä. Pakkohan tosta syntyä joku puutostila. Vie lääkäriin tarkistuttamaan veriarvot ja siitä sitten ravintoterapeutille
Lääkäri ei mittaa vitamiinitasoja. Muuten olisikin hoitotulokset reilusti parempia.
Lääkäri ei tietenkään mittaa, mutta kirjoittaa lähetteen verikokeisiin, joista ne mitataan.
Minulta ainakin on useampaankin kertaan mitattu, kun on selvitetty syitä uupumukseen. Ihan julkisella puolella.
Vierailija kirjoitti:
Sivari1956 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hän ihan normaali muuten ja hänen lapsuuden perheensä mukava. Sisarukset ja vanhemmat syö normaalisti. Hänen ätinsä sanoo tilanteen olleen aina sama, lapsesta asti. Ainoa paikka, minne voimme mennä kylään on hänen vanhemmat esim.jouluna. Silloin muut syö normaalia jouluruokaa ja tuleva anoppini on laittanut tälle ”lapselle” ranskiksia ja kalapuikkoja maidon kanssa.
Miten se on voinut käydä armeijan?
Miten firmojen ruokaloissa, vai onko joku rakennusduunari kyseessä?
Ap/ yritän vastata niin ettei henkilöllisyys paljastu. Ei käynyt armeijaa, sai vapautuksen (terveydellinen syy, ei tämä syöminen kuitenkaan). Tekee töitä perheyrityksessä ja siellä keittiössä ranskikset ja k.puikot uuniin tai mussuttaa sitten sitä vaaleaa leipää.
Joku täällä ihmetteli vihannesten vähyyttä. Olen itsekin ruoan laadusta huolissani, mitä tekee terveydelle. Mutta joo vain kurkkua menee vihreistä.
Ongelma tosiaan on henkinen kun allergioista tai muusta vastaavasta ei ole kyse. Sanot että on muuten normaali mutta tuohan jo selittää että ei ole sillä tavalla koskaan tarvinnut edes altistua muille ihmisille kuin vain perheelle kun armeija tai sivari käymättä ja työkokemustakaan normaaleista olosuhteista ei ilmeisesti ole. Nyt sinusta on tullut se yhteiskuntaan kouluttaja. Jos ei itse halua terapiaan niin pikkasen on haastava aikataulu saada hänestä vastuullinen aikuinen ennen lapsia jos ei pysty vielä edes seurassa olemaan ihmisiksi.
Muistaakseni yli vuosikymmen sitten oli tv:ssä ohjelma tälläisistä ruokaongelmaisista. Taisi olla brittiläinen sarja.
Minusta siinä kävi ilmi että ruokavalion taustalla oli psyykkisiä ongelmia, ahdistausta ja masennusta, kenties taustalla oli joku lapsuuden trauma. Lisäksi tuollainen rajoittunut ruokavalio aiheutti melko pian fyysisiäkin terveysongelmia. Näissä tapauksissa oli just tyypillistä että henkilö oli fiksoitunut joihinkin lapsena saatuihin ruokiin eikä uskaltanut kokeillakaan mitään muuta. Monia kannustettiin kokeilemaan jotain muita ruokia, ja se aiheutti heille valtavia ahdistuskohtauksia.
Tässä ongelma ei siis ole vain miehen sosiaaliset rajoitteet vaan terveys joka tavalla. Lisäksi vaimon kannalta ongelmaksi muodostuu perheen hankkiminen: miten voisi kasvattaa lapset syömään monipuolisesti ja terveellisesti, kun oma isä vetää kalapuikkoa ja ranskalaisia joka päivä?
Minusta tämä on vakava ongelma sekä miehen että ap:n kannalta.
Eli mies ei saa syödä kuten haluaa ja mitä haluaa.
Onneksi saan itse toimia oman mieleni mukaan ilman kotityrannia.
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei saa syödä kuten haluaa ja mitä haluaa.
Onneksi saan itse toimia oman mieleni mukaan ilman kotityrannia.
Saa toki, Suomi on suht. vapaa maa. Mutta valinnoistaan joutuu aina maksamaan tietyn hinnan.
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei saa syödä kuten haluaa ja mitä haluaa.
Onneksi saan itse toimia oman mieleni mukaan ilman kotityrannia.
Saisi jos ei ääliömäisesti yökkisi muiden ruoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei saa syödä kuten haluaa ja mitä haluaa.
Onneksi saan itse toimia oman mieleni mukaan ilman kotityrannia.
Saa toki, Suomi on suht. vapaa maa. Mutta valinnoistaan joutuu aina maksamaan tietyn hinnan.
Ja hinta ilman tyrannia on... mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei saa syödä kuten haluaa ja mitä haluaa.
Onneksi saan itse toimia oman mieleni mukaan ilman kotityrannia.
Saisi jos ei ääliömäisesti yökkisi muiden ruoille.
Aloittajan suurentelua, kuten naisilla on yleensä tapana. Mutta omat arviot ovat täysin oikeita ja objektiivisia.
Eli hölyn pölyä koko aloitus ja sukupuolivihaa!
Miten oot ees jaksanu tuommosta miesvauvaa 3 vuotta?