Lue keskustelun säännöt.
Sinä lapseton mies, haaveiletko vielä isäksi tulosta vaikka olet yli 40-vuotias?
Kommentit (34)
Riittää, että olen "ilkeä" isäpuoli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En haaveile, pohdin vain sitä kuinka maailman ihanimpia ja parhaimpia lapsia olisin saanut jonkun kivan naisen kanssa. Mutta nyt kävi näin, ja meni hyvä mies ja hänen geeninsä hukkaan. M45
Eivät ne sinun lapsesi sen kummempia olisi olleet kuin kenenkään muunkaan. Vanhemmat jostain syystä ajattelevat, että heidän geeninsä ovat jotain ainutlaatuista ja lapsensa olisivat siten jotain erityistä. Eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi näitä TUHKAMUNIA. Itsekästä elämää elävät. Tyhjyys odottaa vanhana. Tyhjyys.
Seija
Tai sitten thaimaa rattoisia eläkepäiviä odottaessa. Näen kyllä vihjailevasi ongelman kuviossa
mies52v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haaveile, pohdin vain sitä kuinka maailman ihanimpia ja parhaimpia lapsia olisin saanut jonkun kivan naisen kanssa. Mutta nyt kävi näin, ja meni hyvä mies ja hänen geeninsä hukkaan. M45
Eivät ne sinun lapsesi sen kummempia olisi olleet kuin kenenkään muunkaan. Vanhemmat jostain syystä ajattelevat, että heidän geeninsä ovat jotain ainutlaatuista ja lapsensa olisivat siten jotain erityistä. Eivät ole.
Näin on. Tästä muistuu mieleen Sinkkuelämää-sarjasta hauska kohtaus, kun Charlotte ja hänen miehensä olivat päättäneet yrittää lasta, ja kutsuivat tuttavaperheen kylään. Perheen lapset oli karseita, ja mies vaan vakuutteli "our kids will be different!".
Syy, miksi perheestä haaveilevan miesten kannattaa aina seurustella vain naisten kanssa jotka ovat 30-40. Nuoremmat häipyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haaveile, vasektomia on tehty jo monta monta vuotta sitten.
En kyllä halua asua naisen kanssa samassa taloudessakaan, ei se loputon vääntö ja väljähtyneet kompromissit ole sen arvoista. Parempi että meillä molemmilla on omat kodit - näin on hyvä. En kaipaa muuta.
Haaveilen kyllä. Olen niin epätoivoinen että tahtoisin välillä itkeä. Kovin vähän jää elämästä käteen lapsettomana.
Mies41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen kyllä. Olen niin epätoivoinen että tahtoisin välillä itkeä. Kovin vähän jää elämästä käteen lapsettomana.
Mies41
Tää on mulle aina vähän kaksipiippuinen juttu. Millaisen maailmankuvan siirtävät lapsilleen ne, jotka eivät keksi elämäänsä mitään muuta sisältöä? Tuntuu, että lapsillekin olisi parempi jos ympärillä olisi aikuisia, joiden pään sisäinen maailma olisi vähän rikkaampi. Kaikki sympatiani sinulle, näin yleisemmällä tasolla mietin. Ja entä jos tällainen kiihkeästi lapsia toivonut, ja niiden varaan tulevaisuutensa rakentanut jostain syystä pettyykin, jos lapset eivät vastaakaan odotuksia?
Saanko vastata poikani puolesta? Hän sai esikoisensa 39-vuotiaana ja nyt on tulossa toinen, esikoinen on 1,5 vuotta.
Ennen isäksi tuloaan hänen elämänsä muuttui täysin, tupakointi ja viikonlopun baarikierrokset jäivät, paino putosi 16 kiloa, työpäivien pituus inhimillistyi, on ihanaa katsoa kun hän avoimesti hellii ja suukottelee lastaan. On onnellinen kun näen, että poikani on nykyään onnellinen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen kyllä. Olen niin epätoivoinen että tahtoisin välillä itkeä. Kovin vähän jää elämästä käteen lapsettomana.
Mies41
Tää on mulle aina vähän kaksipiippuinen juttu. Millaisen maailmankuvan siirtävät lapsilleen ne, jotka eivät keksi elämäänsä mitään muuta sisältöä? Tuntuu, että lapsillekin olisi parempi jos ympärillä olisi aikuisia, joiden pään sisäinen maailma olisi vähän rikkaampi. Kaikki sympatiani sinulle, näin yleisemmällä tasolla mietin. Ja entä jos tällainen kiihkeästi lapsia toivonut, ja niiden varaan tulevaisuutensa rakentanut jostain syystä pettyykin, jos lapset eivät vastaakaan odotuksia?
Anteeksi nyt vaan, mutta sinulle tekisi hyvää elää, eikä vaan miettiä elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen kyllä. Olen niin epätoivoinen että tahtoisin välillä itkeä. Kovin vähän jää elämästä käteen lapsettomana.
Mies41
Tää on mulle aina vähän kaksipiippuinen juttu. Millaisen maailmankuvan siirtävät lapsilleen ne, jotka eivät keksi elämäänsä mitään muuta sisältöä? Tuntuu, että lapsillekin olisi parempi jos ympärillä olisi aikuisia, joiden pään sisäinen maailma olisi vähän rikkaampi. Kaikki sympatiani sinulle, näin yleisemmällä tasolla mietin. Ja entä jos tällainen kiihkeästi lapsia toivonut, ja niiden varaan tulevaisuutensa rakentanut jostain syystä pettyykin, jos lapset eivät vastaakaan odotuksia?
Anteeksi nyt vaan, mutta sinulle tekisi hyvää elää, eikä vaan miettiä elämistä.
En ymmärrä mitä tämä tarkoittaa? Tokihan minä elän. Minun elämääni kuuluu monenlaisten asioiden fundeeraamista. Mikäli sinun elämäsi on 24/7 vaipanvaihtoa, ruuanlaittoa ja siivoamista, se ei tarkoita että kaikilla muilla pitäisi olla samanlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilen toki, ja yritän vielä toteuttaakin tuon haaveen, mutta en hinnalla millä hyvänsä.
Näin itse asiassa juuri viime yönä unta, että puolisoni ilmoitti olevansa raskaana (ja olikin jo ihan näkyvästi) ja aikovansa ehdottomasti pitää lapsen. Ajattelin siinä sitten ahdistuneena, että ei kai auta muu kuin yrittää kantaa vastuunsa, ja äkkiähän se 18 vuotta menee, tai missä iässä lapsi nyt ehkä lakkaisi jatkuvasti ärsyttämästä. Uni oli hyvin todentuntuinen, ja herättyäni huokaisin isosti helpotuksesta, kun tajusin että se olikin vain unta. Oikein nauratti, kuinka hyvä mieli tulikaan, kun tajusin että elämäni ei menekään pilalle.
M44
En ole vielä ihan täyttänyt tuota ikää mutta lähiaikoina jos elää saan. Kyllä olen sitä ajatellut että olisi ihana saada perhe ja olla hieno isä ja aviomies perheessä. Koen että en ollut todennäköisesti valmis isäksi ja kumppaniksi oikeasti aiemmin, aiemmissa suhteissa oli epävarmuutta ja turhaa mielensäpahoittamista omaltakin osalta eikä kyllin vakaata toimeentuloa ja elämäntilannetta tarjottavaksi. Välillä elämä kuljettaa teitä joita ei osaa ennalta arvata ja silloin omat suunnitelmat ovat aika merkityksettömiä kun niistä ei kysytä. Jokatapauksessa, vastaus kysymykseen että en nyt aktiivisesti haaveile päivät pitkät mutta kyllä se mielessä on että josko sellaista saisi vielä kokea ja tietysti pitäisi ensin olla se kumppanuus ja perhe oikean ihmisen kanssa ennenkuin lapsiasiaa sen enempää voi pohtia.