Huonojen äitien aikuiset lapset, ärsyttääkö äitienpäivähehkutus?
Mua ärsyttää, mutta vain siksi että me surkean äidin omaavat jäädään ikäänkuin olemattomaksi, meitä ei edes ole, kun kaikkialla on vain rakastavia äitejä. Niinkuin esim tässä;
https://www.is.fi/perhe/art-2000006491409.html
Olen siis onnellinen niiden puolesta joilla hyvä äiti - kunpa minullakin olisi! Mutta samalla surettaa että meistä äidittömistä ei koskaan puhuta, ei koskaan kirjoiteta, ja ikäänkuin ajatellaan että tällaista ongelmaa ei edes ole.
Mulla mun äidittömyys (äiti on elossa mutta ei välitä lapsistaan tai lapsenlapsistaan) johtunee siitä että äiti ei välittänyt lapsista ylipäätään. Hylkäsikin sitten aika lopullisesti kun lapset tuli täysi-ikäisesti. En ole kuullut vuosiin mitään ja ei ole esim ollut lasteni ristiäisissä tai muuten nähnyt lapsiani.
En nyt tarkoita että pitäisi alkaa kirjoittamaan surkeista äideistä äitienpäivän alla mutta olisi hyvä muistaa että iso osa äideistä ei ole niitä lämpimiä ja rakastavia.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Erityisesti raivostuttaa kun aina oletetaan että äiti on aina parempi huoltaja lapselle. No ei ole aina.
Oma mt-potilaas äiti oli todella julma ja kylmä meitä kohtaan. En ole missään tekemisissä sen kanssa enää.
Onneksi ympärillä oli paljon normaaleja, välittäviä aikuisia joiden ansiosta minusta tuli melko normaali aikuinen.
Paljon raivostuttavampaa on ihmiset jotka _olettaa_ etteivät vanhemmat olisi lapselle parempia huoltajia. Umpisurkeita vanhempia on todella pieni vähemmistö.
No ei oikeastaan. Enää.
Minä keskityn siihen että olisin itse hyvä äiti (vaikka sainkin aika huonot eväät siihen hommaan).
Ostetaan lohtupatukkaa, niin kyllä se helpottaa
Ei ärsytä enää, koska olen nykyään itsekin äiti ja kyseinen päivä on oma päiväni. Kyllä, voin näin itsekkäästi todeta. Ansaitsen sen päivän, oma äitini ei.
T. narsistin lapsi
Vierailija kirjoitti:
Ostetaan lohtupatukkaa, niin kyllä se helpottaa
No se huono äiti -patukka pitäisi lähettää sille omalle lapsenpieksäjä-äidille...
Kyllä! Erityisesti raivostuttaa kun aina oletetaan että äiti on aina parempi huoltaja lapselle. No ei ole aina.
Oma mt-potilaas äiti oli todella julma ja kylmä meitä kohtaan. En ole missään tekemisissä sen kanssa enää.
Onneksi ympärillä oli paljon normaaleja, välittäviä aikuisia joiden ansiosta minusta tuli melko normaali aikuinen.