Oliko koulu sinulle turvallinen paikka?
Minulle ei ollut.
Alakoulussa luokanvalvojamme ja koulun rehtori sai pelottavia raivokohtauksia. Esimerkiksi kerran yksi oppilas toi lelun kouluun. Opettaja otti sen lelun häneltä, paiskasi maahan ja hyppi raivosta kärkien lelun päällä luokan edessä niin, että lelu meni säpäleiksi.
Lukemattomia kertoja hän jätti luokan yksin koko tunniksi. Jakoi yhden värityskuva tehtäväksi ja katosi jonnekin. Pojat tappelivat, hakkasivat toisiaan viivottimilla verille.
Yläkoulussa meitä oli 1000 oppilasta. Välitunneille mennessä ylempien luokkien pojat puristivat tyttöjä tisseistä ja pepusta. Se oli kamalaa. Heitä ei voinut käräyttää opettajalle, koska niin isossa laumassa ei millään tuntenut kaikkia.
Koulussa vaikutti uus n/a tsijengi. He uhkailivat muualta tulleita oppilaita ja näiden kavereita päivittäin. Luokkaretkellä he soittivat vä ki valtaa kuvaavaa uus n/a tsi musiikkia bussissa eikä.opettaja tehnyt asialle mitään.
Yläkoulussa oli levotonta. Kamala häly. Ongelmanuoret meidänkin luokalta hyppi usein kesken tunnin 2. kerroksen lu8kan ikkunoista ulos, kun niillä paloi pinna.
Joka lukukausi rehtori tuli luokkaan huutamaan ja räyhäämään tunnin ajaksi. Teki sen joka luokalle. Hän loi siten kuulemma yhteyttä oppilaisiin.
Luokanvalvojamme yläkoulussa oli koulun opo. Hän sanoi useasti suoraan, että opettajan työ on kamalaa, älkää haaskatko siihen elämäänne.
Lukiossa Ruotsin opettaja oli antanut yhdestä kurssista luokkakaverini isoveljelle nelosen. Tämä tyttö maksimoi koko luokan olemaan ruotsinopelle inhottava. Tunnilla ei saanut osallistua mitenkään, ei viitata, ei puhua. Tätä jatkui kurssista toiseen. En suostunut olemaan siinä typeryydestä mukana ja jouduin kiusatuksi.
Fysiikan opettaja käski aina tytöt pyyhkimään taulua. Kun tyttö joutui hyppimään korkealle yltääkseen pyyhkimään liitutaulun yläosan hän virnisteli ja kehui tissejä. Luokan eturivissä istuvalle nörttipojalle hän veti piirtoheittimen hupun päähän ja käski istua niin koko tunnin, koska ei jaksanut katsella tätä. Poika oli luokan paras fysiikassa.
Olin yli 9 keskiarvon oppilas, ulospäinsuuntautunut ja positiivinen lapsi ja nuori. Turvallisesta kodista. Koulun ja monet sen opettajat koin usein turvattomaksi paikaksi.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Mahtaakohan nyt olla vähän väritettyä juttua...
Olisikin. Mutta valitettavasti ei ole.
Mietin, millaista oli koulussa niillä, joita todella kiusattiin.
Siskoni kävi samat koulut, lukiota lukuunottamatta. Samat kokemukset hänellä.
En minäkään käynyt hevosopistoa. Kävin tavallista suomalaista peruskoulua pikkukaupungissa.
Mietin vain, että kuinka moni on kokenut koulussa vastaavia, uhkaavalta tuntuneita tilanteita?
Minä sentään pidin opiskelusta. Miten koulun koki hiljaisempi oppilas, jota oikeasti kiusattiin ja joka ei ehkä saanut kotinakaan tukea ja turvaa?
Vierailija kirjoitti:
Mahtaakohan nyt olla vähän väritettyä juttua...
Kun mietin koulunkäyntiäni, nämä ovat ne kokemukset ja muistot, jotka nousevat ensimmäisenä mieleen. Ne olivat niin ikäviä, että muistivat mieleen ennen positiivisia asioita näistä kouluista.
On loukkaavaa, että joku tuomitsee ne väritetyiksi.
Ei todellakaan ollut turvallinen ja se että joutunut käymään koulussa on pilannut koko elämän ja mahdollisuuden opiskella, työt ja koko terveyden, yks narsku alkoi väittää juttuja ja väittää edelleen ja kaikki muutkin väittää eikä millään lopeta, seuraavassa koulussa yks alkoi ahdistelemaan ja sitten vielä aikoo kostaa ja myös se on laittanut muitakin siihen mukaan ja tämäkin täysin käsittämätöntä
Ei ollut. Iso laitos, jossa jokainen teki mitä halusi, jos halusi. Yleensä ei halunnut.
Ei ollut. Kaikissa kouluissani on ollut kiusaamista, ja olen itsekin joutunut kiusatuksi. Inhosin koulua. Tällainen etäkoulu / kotikoulu olisi ollut minulle mahtavaa.
Tavallisessa koulussa sain ihan hyviä arvosanoja kokeista, mutta jos olisin saanut opiskella kotona, olisin saanut vielä paljon parempia. Eli ihan ajatellen koulunkäynnin perustehtävää, oppimista, kotikoulu olisi osalle lapsista parempi vaihtoehto.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Inhosin koulua yli kaiken yläasteella.
Minulle oli aika turvallista. Tiedän kuitenkin monta kiusattua.
Itselleni ylä-aste oli lähinnä selviytymistä, pahinta aikaa opiskelu maailmassa ikinä. Enemmän stressasin tiettyjä oppilaita kuin sitä, että saako hyvän numeron. Vaikka kuukauden päästä tulee 17vuotta sieltä pääsystä pois niin silti elävästi muistaa tietyt tilanteet. Ja sen myötä kai julkiset tapahtumat jääny pois ja mielummin kotihiiri. Koska ylä-asteella tai sen jälkeen pelkäsi kohtaavan ne tietyt idiootit eli ettei saisi olla oma itsensä missään. Salilla käyminenkin, jos näki siellä vanhan kiusaajan niin rupesi hermostuttamaan, vaikka ei oltais edes puhuttu mitään. Varmaan yksi syy siihen miksi tänä päivänä on pidättäytyväinen puhumaan, sanomaan omia mielipiteitä tai välttelen tilanteita missä tulisi väittelyä.
Ei ollut. Kiusattiin niin kauan. että sairastuinkin. Pilattiin itseluottamus, terveys, ura, mahdollisuus ihmissuhteisiin eli KAIKKI! KIvaa muistella köyhänä ja kipeänä näitä mulqeroita, hyvää koronaa vaan teillekin.
Itse sain välitunneilla turpiini lähes päivittäin. Jos valitin asiasta opettajille, olin herkkis. Kun itse annoin kiusaajalle kerran köniin, olin rehtorin mielestä kammottava ihmishirviö ja vanhempani saivat kuulla kunniansa.
Joten ei, en kokenut koulua millään lailla turvallisena paikkana. Ah, mitä muistoja.
Mahtaakohan nyt olla vähän väritettyä juttua...