Miehen exä

Joillakin vanhemmilla on todella vakavia harhaluuloja siitä millainen valta heillä on lastensa asioihin mitä tulee heidän oleiluunsa toisen vanhemman luona. Tapailin tovin miestä jolla oli samanikäinen lapsi kuin minulla, tapasimme kerran sattumalta niin että näimme toisemme kun kumpikin oli lapsensa kanssa, vietimme hetken puistossa yhdessä. Kun lapsi oli kertonut äidilleen että "nähtiin isin ystävä x puistossa" niin nainen oli vaatinut saada tietää koko nimeni ja mies tyhmänä oli kertonut. Sain ihan käsittämättömän aggressiivisia haukkumaviestejä joissa nainen uhkasi minua mm poliisilla jos kerrankin olen vielä samassa paikassa hänen lapsensa kanssa. Vastasin lopulta viestiryöppyyn että otan itse yhteyttä poliisiin jos hän ei lopeta kirjoittelua. Miehen tapailemisen lopetin siihen paikkaan. Hyi helvetti miten sekavaa porukkaa.

Edes yksinhuoltaja EI VOI PÄÄTTÄÄ ketä lapsi tapaa ollessaan toisen vanhemman luona. Mitään oikeuksia tuollaisiin rajoituksiin ei ole. Jos jollekulle ei tällainen ole selvää ja jos miehen kanssa arvot eivät kohtaa ja toiveenne yhteisestä elämästä ovat erilaiset, lopeta koko juttu. Näen tuossa ihan massiivisen määrän varoitusmerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväsi ei osaa pitää puoliaan. Voisiko taustalta löytyä jotain todellisia perusteita, että lapset voidaan ottaa pois häneltä? Toinen skenario joka tuli mieleeni, niin voisiko olla että miesystäväsi rakastaa exäänsä ja haluaa olla tälle mieliksi? Toiveena yhteenpaluu?

No sinä et voi ulkopuolisena asiaan puuttua tai pakottaa miestä toimimaan sinun mielesi mukaan. Sinuna lopettaisin suhteen, mitäpä sitä kerjäämään yhdessäoloa.

Toi on hyvä: eksällä on jotain, millä se voi kiristää miestä.

Tai sitten mies on munaton.

Mies on hyvä isä lapsilleen. Mitään oikeata syytä moiseen ” otan lapset pois ja muutan 500 km päähän ” ei ole.

Kysyin onko miehellä tunteita naista kohtaan, ja että pitäisikö meidän siitä syystä lopettaa, kuulema ei.

Mutta mitä H#¥ vettiä tämä on sitten...ja lähinnä että kuinka kauan tämmöistä pitää katsella ennen kuin luovuttaa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mies on hyvä isä lapsilleen. Mitään oikeata syytä moiseen ” otan lapset pois ja muutan 500 km päähän ” ei ole.

Kysyin onko miehellä tunteita naista kohtaan, ja että pitäisikö meidän siitä syystä lopettaa, kuulema ei.

Mutta mitä H#¥ vettiä tämä on sitten...ja lähinnä että kuinka kauan tämmöistä pitää katsella ennen kuin luovuttaa?

Ap

Sit hän on vain munaton.

Ja se on se pahin vaihtoehto.

Tai sitten mies ei halua esitellä sua lapsille, mut syyttää eksää koska ei halua sanoa suoraan. Itse en myöskään halua uuden miehen tapaavan lapsiani, seurusteltu ollaan 2 vuotta. Mut se ero mulla on sun mieheen, et mulla oli munaa kertoa rehellisesti etten todellakaan mitään isukkia hänestä etsi.

Vierailija kirjoitti:

Tai sitten mies ei halua esitellä sua lapsille, mut syyttää eksää koska ei halua sanoa suoraan. Itse en myöskään halua uuden miehen tapaavan lapsiani, seurusteltu ollaan 2 vuotta. Mut se ero mulla on sun mieheen, et mulla oli munaa kertoa rehellisesti etten todellakaan mitään isukkia hänestä etsi.

Samaa ajattelin. Minäkin sanoin alussa miehelle, etten halua lapsia sekoitettavan tähän meidän juttuun.

Myöhemmin muutin mieleni.

Itse tiedän useampiakin vanhempia, jotka ovat yhdessä sopineet, etteivät lapset tarvitse lisää aikuisia elämäänsä, koska asiat ovat nyt niin hyvin. Lasten vanhemmat siis erosta huolimatta hyvissä väleissä keskenään. Lapset vuoroviikoin molempien luona, ja lapsiviikoilla ei uudet kumppanit ole tervetulleita. Haluavat antaa kaiken huomionsa lapsille, jotka joutuivat kokemaan vanhempiensa eron.

Varmaan kun vuosia kuluu tarpeeksi ja lapset kasvavat, voi tilanteet muuttua.

Mikään kiire ei näillä ihmisillä ole muuttaa yhteen uusien kumppaneiden kanssa, taitaa itseasiassa toimia paremmin suhde noin.

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedän useampiakin vanhempia, jotka ovat yhdessä sopineet, etteivät lapset tarvitse lisää aikuisia elämäänsä, koska asiat ovat nyt niin hyvin. Lasten vanhemmat siis erosta huolimatta hyvissä väleissä keskenään. Lapset vuoroviikoin molempien luona, ja lapsiviikoilla ei uudet kumppanit ole tervetulleita. Haluavat antaa kaiken huomionsa lapsille, jotka joutuivat kokemaan vanhempiensa eron.

Varmaan kun vuosia kuluu tarpeeksi ja lapset kasvavat, voi tilanteet muuttua.

Mikään kiire ei näillä ihmisillä ole muuttaa yhteen uusien kumppaneiden kanssa, taitaa itseasiassa toimia paremmin suhde noin.

Mutta sitten miehen kuuluu sanoa ap:lle, että ”meillä on tällainen sopimus”, eikä ”sä et vasn ymmärrä”.

Niin jos kyseessä on tuon kaltainen sopimus. Mutta siitä oisi varmaan pitänyt kysyä minultakin? Nythän tässä hukataan minun aikaani ja olen mukana jossain kuviossa tietämättäni..

Ap

Kysyt aloituksessa,mmiten sinut voidaan sulkea pois.

Vastaus on, ettei voidakaan lakisääteisesti, eikä eksän puolesta. Mies voi ainoastaan sulkea sinut pois.

Sulla ei ole minkäänlaista asemaa, jos mies ei sitä sulle anna. Todennäköisesti exä pompottelee teidän suhteessa seuraavat 10v. Vaikka te muuttaisitte saman katon alle, niin silti ohjausta satelee exältä, jos mies sallii sen. Sinuna etsisin uuden miehen, ei tuo tosta tule paranemaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin jos kyseessä on tuon kaltainen sopimus. Mutta siitä oisi varmaan pitänyt kysyä minultakin? Nythän tässä hukataan minun aikaani ja olen mukana jossain kuviossa tietämättäni..

Ap

Kysyä sulta? 

Oletko ensimmäinen nainen miehelle eron jälkeen, vai onko eron jälkeen tavattu useampaa naista? Se voisi selittää, ettei se eksä enää halua uusia naisia lasten elämään. Muussa tapauksessa toi mies on vain pöllö, ei halua sua lasten lähelle, vaan ei uskalla sanoa sitä sulle suoraan, tai sit se on vaan tosi pöllö, kun ei uskalla sanoa eksälleen vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Erosta on kolme vuotta ja naisella on uusi....

Ap

Meillä oli myös erosta 3v kun aloimme miehen kanssa olemaan yhdessä. miehen exä toi kotiin asumaan uuden miehen sinä päivänä kun avioero astui voimaan.

Miehelläni oli jokunen tapailu ollut tuon 3v aikana, mutteimitään vakavaa, joten mielestään miehen ex oli "niskanpäällä" koko tuon 3v. Mieheni oli vain säälittävä eroa sureva, lapsistaan eroon revitty ressukka jolla meni alkoa liikaa, ja naisystävääkään ei saanut kuin muutaman ajanvietteen hetkeksi vain.

Noh, tilannehan muttui kun aloimme olemaan yhdessä. Ekat puoli vuotta emme kertoneet tapailusta ja suhteesta juuri kenellekään. Sitten tapasin lapset, ja puoli vuotta tuosta menimme kihloihin, ja siitä puoli vuotta niin muutimme omaan taloon. Ex oli aluksi silleen että "vooooi kuinka ihanaa että olet tavannut "jonkun", toivottavasti onnistutte!" Mutta kun alkoi näyttää siltä että todellakin "onnistumme", alkoi vaikeudet. En ala niitä nyt tässä sen kummemmin selittämään, mutta todella mustasukkaista, riivinrautamaista, lapset polkevaa käytöstä ja kaikella uhkailua oli seuraavat vuodet. Lopulta mieheni haki oikeudesta tapaamiset niin kuin itse pystyi ja halusi tavata, ja sen jälkeen tiukka EI kaikelle "joustolle" mitä pyydettiin. Ex ei ollut päässyt erosta yli, vaikka siltä oli näyttävinään, mutta kun mieheni pääsi siitä yli, ja rakensi uuden oman elämän, niin exää alkoi kismittää. Siihen asti ex oli ylhäältä määrännyt ja määritellyt miehen isyyttä mieleisekseen, ja kun mies ottikin itse sitten tämän oikeuden joka hänelle kuuluu, niin ex koki ettei hänellä ole enää määräysvaltaa.

 Niin kuin joku tuossa sanoi että homma ei toimi jos mies ei ole valmis katkaisemaan välejä exään muutoin kuin lasten asioiden vuoksi. Jos olisin ap miettisin vakavissani kannattaako, ja jos olisin mies niin miettisin onko tämä se the elämäni nainen, koska jos ei ole, niin voi olla ettei jaksa hänen takiaan käydä tuota taistoa, koska exän tossun alla on paljon helpompaa( tai siltä se tuntuu kun siellä on) kuin taistella oman elämän vuoksi.

up