Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En työllisty haluamiini töihin
27.04.2020 |
Olen palkkakuopassa. Tuntuu kuin uusia töitä etsiessäni hakkaisin koko ajan päätä seinään. Ammatillinen turhautuminen ja toimeentulovaikeudet ovat sietämätön yhdistelmä. Tulee aina välillä työhaastatteluja ja alkaa toivoa että jokin muuttaisi. Mutta ei muutu ja yrittämisen jälkeen herää kerta toisensa jälkeen yhä vahvempia itseinhon tunteita. Mitä oikein voi tehdä, jotta jokin muuttuisi parempaan suuntaan?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Mee ylilääkärikouluun. Niillä on hyvä palkka.
Ei ole lahjoja eikä kiinnostusta lääkärin työhön eikä taloudellisesti mahdollisuutta noin pitkiin opintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee ylilääkärikouluun. Niillä on hyvä palkka.
Ei ole lahjoja eikä kiinnostusta lääkärin työhön eikä taloudellisesti mahdollisuutta noin pitkiin opintoihin.
No perusta sitten firma. Oot toimari ensimmäisestä päivästä lähtien ja rahaa rullaa sisään niin ettei baskalle taivu. Alan voit valita itse sen mukaan mikä kiinnostaa. Helppoo kun mikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee ylilääkärikouluun. Niillä on hyvä palkka.
Ei ole lahjoja eikä kiinnostusta lääkärin työhön eikä taloudellisesti mahdollisuutta noin pitkiin opintoihin.
No perusta sitten firma. Oot toimari ensimmäisestä päivästä lähtien ja rahaa rullaa sisään niin ettei baskalle taivu. Alan voit valita itse sen mukaan mikä kiinnostaa. Helppoo kun mikä.
No hohhoijaa. Millä rahalla perustan yrityksen, jos jo laskujen hoitaminen on huonojen tulojen takia vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Pääsispä edes johonkin töihin.
Moni työyhteisö on todella sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olen hanttihommissa ja vihaan työtäni, mutta kiltisti menen töihin ja työtehtäväni hoidan. Niin pitkään kun jotain töitä pystyn tekemään niin niitä teen, tukia en nosta, jollei ole pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsispä edes johonkin töihin.
Moni työyhteisö on todella sairas.
Olen ollut töissä kyllä, eikä se mitään kamalaa ole ollut. En ole koskaan lähtenyt pois sairaan työyhteisön takia. Menisin taas, jos vain pääsisin. (Olen siis tuo jolle vastasit.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsispä edes johonkin töihin.
Moni työyhteisö on todella sairas.
Olen ollut töissä kyllä, eikä se mitään kamalaa ole ollut. En ole koskaan lähtenyt pois sairaan työyhteisön takia. Menisin taas, jos vain pääsisin. (Olen siis tuo jolle vastasit.)
Minä olen kokenut mitä on olla töissä sairaassa työyhteisössä. Noudatin lopulta lääkärin neuvoa ja irtisanouduin ilman tietoa uudesta työpaikasta, jottei terveys menisi kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsispä edes johonkin töihin.
Moni työyhteisö on todella sairas.
Olen ollut töissä kyllä, eikä se mitään kamalaa ole ollut. En ole koskaan lähtenyt pois sairaan työyhteisön takia. Menisin taas, jos vain pääsisin. (Olen siis tuo jolle vastasit.)
Minä olen kokenut mitä on olla töissä sairaassa työyhteisössä. Noudatin lopulta lääkärin neuvoa ja irtisanouduin ilman tietoa uudesta työpaikasta, jottei terveys menisi kokonaan.
Mutta onhan se kokemuksena silti jäänyt vaikuttamaan, varsinkaan kun asiat eivät vieläkään ole kunnolla järjestyneet kaikesta yrittämisestä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Jee, elämä ilman rahaa on ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Jee, elämä ilman rahaa on ihanaa!
Mitä hittoa nyt? May on itsekin saanut aikanaan muutamasta paikasta potkut ja silti päässyt uudelleen töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Jee, elämä ilman rahaa on ihanaa!
Mitä hittoa nyt? May on itsekin saanut aikanaan muutamasta paikasta potkut ja silti päässyt uudelleen töihin.
Kaikki eivät pääse. Irvokasta puhua rahattomaksi päättymisestä mahdollisuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Jee, elämä ilman rahaa on ihanaa!
Mitä hittoa nyt? May on itsekin saanut aikanaan muutamasta paikasta potkut ja silti päässyt uudelleen töihin.
Kaikki eivät pääse. Irvokasta puhua rahattomaksi päättymisestä mahdollisuutena.
Miksi pitää jäädä Suomeen? Sehän nyt on tiedetty fakta ettei täältä löydy kunnianhimoiselle tekijälle tarpeeksi töitä. Eikä korona ole vaikuttanut kaikkiin aloihin. Esim. täällä meidän alalla jatkuu työt normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Jee, elämä ilman rahaa on ihanaa!
Mitä hittoa nyt? May on itsekin saanut aikanaan muutamasta paikasta potkut ja silti päässyt uudelleen töihin.
Kaikki eivät pääse. Irvokasta puhua rahattomaksi päättymisestä mahdollisuutena.
Miksi pitää jäädä Suomeen? Sehän nyt on tiedetty fakta ettei täältä löydy kunnianhimoiselle tekijälle tarpeeksi töitä. Eikä korona ole vaikuttanut kaikkiin aloihin. Esim. täällä meidän alalla jatkuu työt normaalisti.
Minulla on ollut vaikeuksia työllistymisen kanssa valmistumisen jälkeen. Ei tällä ole mitään tekemistä koronan kanssa. Ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttava muutti maalle ja rupesi pieneläinten kasvattajaksi. Inhosi vanhaa työtään, eikä ole katunut muutosta. James May sanoi mielestäni yhdessä haastattelussa hyvin: ”Älä koe potkuja epäonnistumisena vaan näe se pikemminkin uutena mahdollisuutena”
Jee, elämä ilman rahaa on ihanaa!
Mitä hittoa nyt? May on itsekin saanut aikanaan muutamasta paikasta potkut ja silti päässyt uudelleen töihin.
Kaikki eivät pääse. Irvokasta puhua rahattomaksi päättymisestä mahdollisuutena.
Miksi pitää jäädä Suomeen? Sehän nyt on tiedetty fakta ettei täältä löydy kunnianhimoiselle tekijälle tarpeeksi töitä. Eikä korona ole vaikuttanut kaikkiin aloihin. Esim. täällä meidän alalla jatkuu työt normaalisti.
Minulla on ollut vaikeuksia työllistymisen kanssa valmistumisen jälkeen. Ei tällä ole mitään tekemistä koronan kanssa. Ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille.
Sille mä en voi mitään. Niille joilla on kannattaisi alkaa harkitsemaan asiaa. Suomessa ei ihan oikeasti osata arvostaa palkallisesti tekijöitä. Joissakin toki osataan vaan älyttömän harvassa.
Olin itse vastaavassa tilanteessa lähes viisi vuotta. Kolme ja puoli vuotta hain ns unelmatyötäni,kunnes lopulta hyväksyin tosiasian ja päätin muuttaa suuntautumistani silloisen työpaikan kaltaisiin töihin, mutta mielekkäämpiin. Yhtäkkiä aloin saada paljon enemmän haastattelukutsuja. Silloin tajusin, että hakemus ja cv ovat niin hyviä, että niiden muokkaamiseen ei kannata käyttää paljoa aikaa kun pääsin silti haastatteluun.
Kyllähän ne monet haastattelut ja ikuiset ekat varasijat söivät itsetuntoa, varsinkin kun en ollut vielä toipunut (enkä tiedä olenko vieläkään täysin toipunut) unelma-ammatista luopumisesta. Erään kerran reilu vuosi sitten hyvin lannistuneena ja väsyneenä työnhakuun leikkaa-liimasin vanhoista hakemuksista kiireellä viimeisenä hetkenä hakemuksen ja pääsin haastatteluun. Silloin lopulta henkilökemiat ja tuuri olivat puolellani, eikä ns pätevämpiä ollut. Täysin ilman suhteita tulin palkatuksi. Nykyinen työni on mukavaa, ja vieläpä luultavasti paremmin mulle sopivaa kuin entinen unelmani.
Eli: jaksa vielä kerran hakea vaikka et uskoisikaan enää uuteen työhön. Unohda hetkeksi unelmatyösi ja hae vähän laajemmalla skaalalla. Ota mallia niistä hakemuksista, jotka veivät sinut haastatteluun asti, unohda muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koin tuossa useamman vuaoden ammatillista turhautumista ja kävin ulkomaillakin. Urani huippu oli vuosia sitten väitöskirja ja virka. Kuudessa vuodessa hyväksyin oman jämähtämisen. Palkka on melko ok, mutta sitä ei ole vuosiin tarkistettu, niin alkaa sekin laahata perässä. Alani on melko kapea ja työpaikkoja sen mukaan. En aio alaa vaihtaa, jollen joudu työttömäksi.
En ole kiinnostunut tohtorinpapereista. Mietin kyllä alanvaihtoa uusien opintojen avulla, mutta ruuhkavuosissa tuntuu etten jaksa vielä aloittaa niin massiivista operaatiota töiden ohessa.
En ehdottanut sinulle väitöskirjan tekemistä vaan tilanteesi hyväksymistä parhaana mahdollisena, jos et muutakaan ole saanut.
Alue: Aihe vapaa
Mee ylilääkärikouluun. Niillä on hyvä palkka.