Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En työllisty haluamiini töihin
27.04.2020 |
Olen palkkakuopassa. Tuntuu kuin uusia töitä etsiessäni hakkaisin koko ajan päätä seinään. Ammatillinen turhautuminen ja toimeentulovaikeudet ovat sietämätön yhdistelmä. Tulee aina välillä työhaastatteluja ja alkaa toivoa että jokin muuttaisi. Mutta ei muutu ja yrittämisen jälkeen herää kerta toisensa jälkeen yhä vahvempia itseinhon tunteita. Mitä oikein voi tehdä, jotta jokin muuttuisi parempaan suuntaan?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Koin tuossa useamman vuaoden ammatillista turhautumista ja kävin ulkomaillakin. Urani huippu oli vuosia sitten väitöskirja ja virka. Kuudessa vuodessa hyväksyin oman jämähtämisen. Palkka on melko ok, mutta sitä ei ole vuosiin tarkistettu, niin alkaa sekin laahata perässä. Alani on melko kapea ja työpaikkoja sen mukaan. En aio alaa vaihtaa, jollen joudu työttömäksi.
En ole kiinnostunut tohtorinpapereista. Mietin kyllä alanvaihtoa uusien opintojen avulla, mutta ruuhkavuosissa tuntuu etten jaksa vielä aloittaa niin massiivista operaatiota töiden ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla siis vain yksi ala, jolle haluat työllistyä? Eikö olisi mitään toista alaa, jota voisit harkita?
Ymmärrän, että työn tulee olla mielekästä enkä itsekään suostuisi mitä tahansa töitä tekemään. Mutta jos ei kelpuuta kuin yhden alan töitä niin sekin on aika kova vaatimus ja harva saa elämässään aina aivan kaikkea, mitä haluaa. Sitten keksitään jotain muuta eikä jäädä tuleen makaamaan.
Olen hakenut muiltakin aloilta töitä, mutten ole onnistunut siinä. Tietynlainen koulutus saa ilmeisesti aikaan sen että joihinkin paikkoihin vaikutan ylikoulutetuilta ja toisiin liian kokemattomalta.
Oletko katsonut ulkomaan tarjontaa? Joissakin paikoissa tarjotaan tätä nykyä etätyö mahdollisuutta. Mä pääsin jo vuosi sitten muuttamaan toiseen maahan työn perässä :)
Tämä olisi kiinnostava vaihtoehto, mutta tässä on esteitä.
Harmi :(
Muistaakseni täällä yksi palstailija kertoi löytäneensä jonkun käännöstyön, mutta hällekin tuli mutkia matkaan. Noita tulee välillä tarjolle niin ettei välttämättä tarvitse lähteä kotootaan minnekään.
Tämä oli sinällään hyvä ajatus. Ehkä voisin löytää jonkun lisätyön, joka avaisi jotain uusia ovia. Rahan lisäksi onnistumisen kokemukset olisivat nyt tarpeen. Pidän silmäni auki.
Minä taas en saa haluamiani naisia. Vaikka kuinka yritän, eivät ne parikymppiset fitnessmisukat anna minulle. Joskus joku juttelee minulle, mutta kun yritän päästä seuraavalle pesälle, tulee rukkaset. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosia, ja alkaa todella syödä elämänhaluani. Vaimo on ihan ok, mutta aika rupsahtanut. Itse olen ikäisekseni vetreässä kunnossa, joten ansaitsisin kyllä parempaa. Miten voisin saada onneni kääntymään?
M45
Voisiko sisältöä ja onnistumisia koittaa jonkun aikaa oikein sinnillä hakea muualta kuin työelämästä?
Se on ilman muuta iso osa arkea, mutta niin on vapaa-aikakin <3
Tsemppiä ja valoa!
ps. Seuraavaan haastatteluun asenteella "menen jutustelemaan tulevasta työpaikastani." (= olet jo mielessäsi saanut tuon pestin, etkä näin ollen jännitä.)
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en saa haluamiani naisia. Vaikka kuinka yritän, eivät ne parikymppiset fitnessmisukat anna minulle. Joskus joku juttelee minulle, mutta kun yritän päästä seuraavalle pesälle, tulee rukkaset. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosia, ja alkaa todella syödä elämänhaluani. Vaimo on ihan ok, mutta aika rupsahtanut. Itse olen ikäisekseni vetreässä kunnossa, joten ansaitsisin kyllä parempaa. Miten voisin saada onneni kääntymään?
M45
Ei oikeastaan kiinnosta pätkän vertaa. Laita pystyyn oma ketju tuota varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Graafisille suunnittelijoille ei ole töitä vaikka muuta väitetään.
Se, ettet sinä ole työllistynyt ko. alalle, ei tarkoita, ettei ketään palkata.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko sisältöä ja onnistumisia koittaa jonkun aikaa oikein sinnillä hakea muualta kuin työelämästä?
Se on ilman muuta iso osa arkea, mutta niin on vapaa-aikakin <3
Tsemppiä ja valoa!
ps. Seuraavaan haastatteluun asenteella "menen jutustelemaan tulevasta työpaikastani." (= olet jo mielessäsi saanut tuon pestin, etkä näin ollen jännitä.)
Hyviä ajatuksia! Kiitos, kokeilen jos tuo vähentäisi jännittämistä haastattelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graafisille suunnittelijoille ei ole töitä vaikka muuta väitetään.
Koko opiskeluaikani sain kuulla tuota matraa kaikilta perheestäni luokkalaisiini. Ja kävihän siinä niin, että omalta vuosikurssiltani suuri osa ei ole löytänyt graafikon töitä. Moni kuitenkin on. Itse olen ollut hyväpalkkaisissa alan työpaikoissa jo valmistumista ennen, tällä hetkellä unelmaduunissani. Harmi ettei sinun kohdallesi osunut tuuri, mutta on niitä töitä silti. Harvoille toki, mutta on.
Kerran hain yhtä graafikon paikkaa helsinkiläisestä mainostoimistosta.
Yksi avoin paikka, 1300 hakijaa.
Olen tehnyt freenä hommia osa-aikaisesti mutta päätyö on muualla. Ei niitä töitä vaan ole, tekijöitä on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Graafisille suunnittelijoille ei ole töitä vaikka muuta väitetään.
Koko opiskeluaikani sain kuulla tuota matraa kaikilta perheestäni luokkalaisiini. Ja kävihän siinä niin, että omalta vuosikurssiltani suuri osa ei ole löytänyt graafikon töitä. Moni kuitenkin on. Itse olen ollut hyväpalkkaisissa alan työpaikoissa jo valmistumista ennen, tällä hetkellä unelmaduunissani. Harmi ettei sinun kohdallesi osunut tuuri, mutta on niitä töitä silti. Harvoille toki, mutta on.
Kerran hain yhtä graafikon paikkaa helsinkiläisestä mainostoimistosta.
Yksi avoin paikka, 1300 hakijaa.
Olen tehnyt freenä hommia osa-aikaisesti mutta päätyö on muualla. Ei niitä töitä vaan ole, tekijöitä on liikaa.
Ihan älytön määrä hakijoita. Tuossa tapauksessa todennäköisesti katsotaan vain tuttujen hakemukset, koska kukaan ei ehdi käydä tuota määrää hakemuksia läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en saa haluamiani naisia. Vaikka kuinka yritän, eivät ne parikymppiset fitnessmisukat anna minulle. Joskus joku juttelee minulle, mutta kun yritän päästä seuraavalle pesälle, tulee rukkaset. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosia, ja alkaa todella syödä elämänhaluani. Vaimo on ihan ok, mutta aika rupsahtanut. Itse olen ikäisekseni vetreässä kunnossa, joten ansaitsisin kyllä parempaa. Miten voisin saada onneni kääntymään?
M45
Ei oikeastaan kiinnosta pätkän vertaa. Laita pystyyn oma ketju tuota varten.
Sinulta meni ehkä ohi, mutta tämä oli tarkoitettu havainnollistamaan aloittajan väärää asennetta ongelmaansa. Ei kukaan voi olettaa saavansa kaikkea mitä haluaa. Jos ap ei vuosikausien yrittämiselläkään saa haluamaansa työpaikka, hän on kouluttautunut väärälle alalle ja hakee vääränlaisia töitä.
M45, joka oikeasti on ihan tyytyväinen parisuhteeseensa eikä vonkaa pikkupimuja.
Mulla nyt reilu 4 kk hakemista takana ja turhauttaa jo nyt, on vielä niin yleinen ala, että työpaikat kiven alla. Olen itse parin ekan pettymyksen jälkeen yrittänyt ottaa sen asenteen, että oltiin kaikki hyviä hakijoita, jostain syystä ei luonne kohdannut haastattelijoiden kanssa, mutta sekin päivä vielä koittaa. Mutta olen alkanut vakavasti miettiä lisäkoulutusta. Sama ongelma kuin ap:lla, että alakouluikäisten lasten kanssa motivaatio on vähän hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en saa haluamiani naisia. Vaikka kuinka yritän, eivät ne parikymppiset fitnessmisukat anna minulle. Joskus joku juttelee minulle, mutta kun yritän päästä seuraavalle pesälle, tulee rukkaset. Tämä tilanne on jatkunut jo vuosia, ja alkaa todella syödä elämänhaluani. Vaimo on ihan ok, mutta aika rupsahtanut. Itse olen ikäisekseni vetreässä kunnossa, joten ansaitsisin kyllä parempaa. Miten voisin saada onneni kääntymään?
M45
Ei oikeastaan kiinnosta pätkän vertaa. Laita pystyyn oma ketju tuota varten.
Sinulta meni ehkä ohi, mutta tämä oli tarkoitettu havainnollistamaan aloittajan väärää asennetta ongelmaansa. Ei kukaan voi olettaa saavansa kaikkea mitä haluaa. Jos ap ei vuosikausien yrittämiselläkään saa haluamaansa työpaikka, hän on kouluttautunut väärälle alalle ja hakee vääränlaisia töitä.
M45, joka oikeasti on ihan tyytyväinen parisuhteeseensa eikä vonkaa pikkupimuja.
Säälittävää besserwisseröidä vauvapalstalla. Hankkisit elämän.
Nykyisin korostetaan liikaa sitä, että kaikille koulutus mahdollisimman korkealle antaa hyvän työpaikan ja elämän. Kylmä tosiasia on että ei anna. Mitä enemmän korkeakoulutettuja tulee markkinoille, sitä harvemmille niitä unelmatöitä on jaossa.
Varmaan puolet lukioon menevistä oppilaista haaveilee jostain lääkärin työstä ja kovasta palkasta, mutta kannattaisi ymmärtää jo nuorena, että mahdollisesti joku muu työ on valittava, koska tarvetta ei ole miljoonalle lääkärille.
Ja hyvin usein käy niin, että se unelmatyö voi ollakin ihan painajainen tai ainakin pettymys, koska unelmissa on odottanut jotain muuta, ja lopulta työ on vain työtä. Olen itse kokenut sekä unelmatyössä olemisen, että hanttityössä olemisen ja helpompaa on tehdä työtä, josta pääsee neljältä kotiin, eikä tarvitse öitä miettiä keskinäistä kilpailua työpaikalla, tai tuliko tehtyä joku ratkaiseva moka.
Itselle parasta on ollut työ, joka ei ole ihan yksitoikkoista tehdastyötä, vaan jonkun verran vaihtelevaa, ja että palkalla tulee toimeen.
Ei kaikista kauniista naisista tule miss Suomiakaan, eikä kaikista hyvistä laulajista tähtiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla nyt reilu 4 kk hakemista takana ja turhauttaa jo nyt, on vielä niin yleinen ala, että työpaikat kiven alla. Olen itse parin ekan pettymyksen jälkeen yrittänyt ottaa sen asenteen, että oltiin kaikki hyviä hakijoita, jostain syystä ei luonne kohdannut haastattelijoiden kanssa, mutta sekin päivä vielä koittaa. Mutta olen alkanut vakavasti miettiä lisäkoulutusta. Sama ongelma kuin ap:lla, että alakouluikäisten lasten kanssa motivaatio on vähän hukassa.
Voimia, toivottavasti pian onnistaa työpaikan kanssa!
Tiedän tunteen. Luulin että koulutus muuttaisi kaiken, mutta ei. Tilanne oli tämä jo ennen koronaa...
Hävettää, miten tyhmä olen ollut. Olen turhaan kouluttautunut, hukannut sen kaiken rahan ja ajan ja mukavuuden, ja mahdollisuudet.
Mulle on käynyt useamman kerran niin, että työpaikkaa vaihtaessani palkka nousee reilusti, mutta työnkuva laskee tosi paljon.
En tietenkään ikinä hae selkeästi alle vanhan työni töitä, mutta ilmotuksessa on kaunisteltu tai esimies on oikeasti kuvitellut, että työ olisi "vaativaa ja vastuullista"-
En ole kauaa jaksanut sellaisessa olla. Minulle työn mielekkyys on selvästi palkkaa tärkeämpi. Voi kun saisi hyvän työn kunnon palkalla, olisin vuosikymmenet siellä!
Vierailija kirjoitti:
Mulle on käynyt useamman kerran niin, että työpaikkaa vaihtaessani palkka nousee reilusti, mutta työnkuva laskee tosi paljon.
En tietenkään ikinä hae selkeästi alle vanhan työni töitä, mutta ilmotuksessa on kaunisteltu tai esimies on oikeasti kuvitellut, että työ olisi "vaativaa ja vastuullista"-
En ole kauaa jaksanut sellaisessa olla. Minulle työn mielekkyys on selvästi palkkaa tärkeämpi. Voi kun saisi hyvän työn kunnon palkalla, olisin vuosikymmenet siellä!
Minun työni ei ole mielekästä enkä tule palkalla toimeen. Se käy mielenterveyden päälle. Opinnot tuntuvat olleen silkkaa ajan haaskausta.
Vierailija kirjoitti:
Hävettää, miten tyhmä olen ollut. Olen turhaan kouluttautunut, hukannut sen kaiken rahan ja ajan ja mukavuuden, ja mahdollisuudet.
Koulutus ei aina ole mikään hyvä sijoitus.
Alue: Aihe vapaa
Olen väsynyt yrittämään suhtautua tilanteeseen järkiperäisesti, kun samat vaikeudet ovat jatkuneet vuosikausia.