Lue keskustelun säännöt.
Vaihtarina Yhdysvalloissa olleet!
26.04.2020 |
Millaista elämää lukiolainen oikeasti viettää? Onko monella oikeasti työpaikka koulun lisäksi? Miten ehtii tehdä kouluhommat ja työn, vai eikö ole tarkoituskaan vain olla? Tekeekö ne myös niitä vapaaehtoistöitä yliopistoa varten! Miten ihmeessä aika riittää?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
En ole itse ollut, mutta meillä on ollut vaihtari Yhdysvalloista. Hänellä ei ollut kotimaassaan työtä koulun lisäksi, mutta vapaaehtoishommia piti kyllä tehdä. Samoin urheiluharrastus oli tosi tavoitteellinen, ja nousi kiva häly siitä, että hän meillä ollessaan halusi lopettaa (tai oikeastaan vain keskeyttää) sen lajin treenit ja kokeilla täällä ihan muuta. Hän ei siis tähdännyt siinä lajissa ammattilaiseksi, mutta sillä oli merkitystä opiskelupaikan saamisessa. Vanhemmat olivat tosi huolissaan harrastuksen takia, ja lopulta hän sitten jatkoi sitä täälläkin koko vuoden ja harrasti siinä sivussa myös sitä omaa valintaansa. Treenejä oli siis joka päivä, joinakin kahteen kertaan. Hän myös oppi suomea aika hyvin ja yritti opiskellakin täällä ihan kunnolla, eli koulupäivät olivat ihan samanpituiset kuin muillakin lukiolaisilla. Samaan syssyyn kuitenkin kiinnosti pelkkä rento kavereitten kanssa hengailu ja bileet, ihan niin kuin ketä tahansa 17-vuotiasta. No, hän on nyt haluamassaan yliopistossa, että varmasti kannatti, mutta kyllä se stressaavasta vaikutti. Ei ole mikään Ivy league edes, vaan ihan tavallinen yliopisto. Jotenkin harmitti silti, että tuollainen kokemuskin piti valjastaa pelkkään pisteiden keräilyyn eikä omaan kasvamiseen.
Toivottavasti ette antaneet 17-vuotiaan bilettää. Lastensuojeluilmoitus pitäisi tuollaisista vanhemmista tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole itse ollut, mutta meillä on ollut vaihtari Yhdysvalloista. Hänellä ei ollut kotimaassaan työtä koulun lisäksi, mutta vapaaehtoishommia piti kyllä tehdä. Samoin urheiluharrastus oli tosi tavoitteellinen, ja nousi kiva häly siitä, että hän meillä ollessaan halusi lopettaa (tai oikeastaan vain keskeyttää) sen lajin treenit ja kokeilla täällä ihan muuta. Hän ei siis tähdännyt siinä lajissa ammattilaiseksi, mutta sillä oli merkitystä opiskelupaikan saamisessa. Vanhemmat olivat tosi huolissaan harrastuksen takia, ja lopulta hän sitten jatkoi sitä täälläkin koko vuoden ja harrasti siinä sivussa myös sitä omaa valintaansa. Treenejä oli siis joka päivä, joinakin kahteen kertaan. Hän myös oppi suomea aika hyvin ja yritti opiskellakin täällä ihan kunnolla, eli koulupäivät olivat ihan samanpituiset kuin muillakin lukiolaisilla. Samaan syssyyn kuitenkin kiinnosti pelkkä rento kavereitten kanssa hengailu ja bileet, ihan niin kuin ketä tahansa 17-vuotiasta. No, hän on nyt haluamassaan yliopistossa, että varmasti kannatti, mutta kyllä se stressaavasta vaikutti. Ei ole mikään Ivy league edes, vaan ihan tavallinen yliopisto. Jotenkin harmitti silti, että tuollainen kokemuskin piti valjastaa pelkkään pisteiden keräilyyn eikä omaan kasvamiseen.
Toivottavasti ette antaneet 17-vuotiaan bilettää. Lastensuojeluilmoitus pitäisi tuollaisista vanhemmista tehdä.
Joo, onhan se epätavallista että lukiolaisilla on bileitä :D
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puheiden mukaan suomalaiset naiset ovat helppoja, eli varmasti tulee tarjouksia hyvistä illanvieoista jenkkikundeilta. Ja se mikä tapahtuu Atlantin toisella puolella, jää Atlantin toiselle puolelle, joten...
Just joo.
En ole itse ollut, mutta meillä on ollut vaihtari Yhdysvalloista. Hänellä ei ollut kotimaassaan työtä koulun lisäksi, mutta vapaaehtoishommia piti kyllä tehdä. Samoin urheiluharrastus oli tosi tavoitteellinen, ja nousi kiva häly siitä, että hän meillä ollessaan halusi lopettaa (tai oikeastaan vain keskeyttää) sen lajin treenit ja kokeilla täällä ihan muuta. Hän ei siis tähdännyt siinä lajissa ammattilaiseksi, mutta sillä oli merkitystä opiskelupaikan saamisessa. Vanhemmat olivat tosi huolissaan harrastuksen takia, ja lopulta hän sitten jatkoi sitä täälläkin koko vuoden ja harrasti siinä sivussa myös sitä omaa valintaansa. Treenejä oli siis joka päivä, joinakin kahteen kertaan. Hän myös oppi suomea aika hyvin ja yritti opiskellakin täällä ihan kunnolla, eli koulupäivät olivat ihan samanpituiset kuin muillakin lukiolaisilla. Samaan syssyyn kuitenkin kiinnosti pelkkä rento kavereitten kanssa hengailu ja bileet, ihan niin kuin ketä tahansa 17-vuotiasta. No, hän on nyt haluamassaan yliopistossa, että varmasti kannatti, mutta kyllä se stressaavasta vaikutti. Ei ole mikään Ivy league edes, vaan ihan tavallinen yliopisto. Jotenkin harmitti silti, että tuollainen kokemuskin piti valjastaa pelkkään pisteiden keräilyyn eikä omaan kasvamiseen.