Lue keskustelun säännöt.
Olen 27-vuotias nainen enkä ole koskaan kokenut vauvakuumetta
25.04.2020 |
En ole myöskään koskaan haaveillut perhe-elämästä.
Kommentit (71)
Minulla alkoi hirveä vauvakuume noin 28-vuotiaana, sitä ennen ei mitään. Nyt kolme vuotta myöhemmin raskaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet akateeminen nainen, niin ihan normaalia. Niille tulee vauvakuume aikaisintaan 35-65 vuotiaana.
Olen 40, ei ole ollut vauvakuumetta. Ei lapsia.
Elämä ois kyllä helpompaa ilman vauvakuumetta. Ite oon halunnut lasta todella paljon 17-vuotiaasta lähtien, mutta yritän olla järkevä ja saada kaiken valmiiksi ennen vauvaa. Pelottaa myös todella paljon, jos odotankin liian kauan ja en saakaan lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä! Perhe-elämä on yliarvostettua.
Vierailija kirjoitti:
Moderni nainen :)
Tuskinpa.
1900-luvun alussa lähes puolet helsinkiäisnaisista oli sinkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minullakaan ei ole ikinä ollut vauvakuumetta, lapset lähinnä ällöttävät ja inhottavat. Ne haisevat, lähmäävät kaiken tahmaisilla käsillään, kirkuvat ja rääkyvät ilman syytä, ja vauvoista pulppuaa eritteitä molemmista päistä. Syvin inho on 0-5-vuotiaita kohtaan.
En usko että tulen hankkimaan lapsia kun tämä asenne on niin syvään juurtunut.
N26
Tälläisistä tulee aina mieleen esiteini-ikäinen lapsi jota inhottaa puklut ja kakat. Siis ei todellakaan kaikkien tarvii lapsia haluta tai tykätäkkään mutta asenne jotenkin niin lapsellinen :D
Toivottavasti mielipiteesi ei ole toinen, kun 4 kypäsenä eletään kissan kanssa kahdestaan. Monille näin käy
mies54v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 36-vuotias. En ole koskaan halunnut lapsia ja päätin jo kauan sitten, että yli 35-vuotiaana en siihen enää lähde, oli vauvakuumetta tai ei. Syitä miksi en halua lapsia on useita, mutta vielä ei ole tullut mieleen ainoatakaan syytä miksi haluaisin. Jollain toisella taas varmaankin voi olla täysin päinvastoin. Ihmiset ovat erilaisia eivätkä samasta muotista. Tässä asiassa kannattaa kuunnella itseä ja oikeasti miettiä ennen kuin tekee ratkaisuja suuntaan tai toiseen.
Miksi kerrot tämän meille? Maailmassahan on vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan haaveile perhe-elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa, että se lapsi on vauva vain hetken. Vauvakuume on siten hyvin huono syy hankkia lapsia, niistä kun pitää huolehtia ja tarjota rakkautta aikuisiksi asti (ja sen jälkeenkin).
Voi teitä naisia. Lasten kanssa oleminen on parhaita asioita mitä tiedän ja leikkiminen. Ja lasten kasvun seuraaminen ja mukana oleminen! Se naisenkaan hedelmällisyys ei ikuisuuksia kestä ja olisi hyvä hyvissä ajoin tehdä lapset ja kokea synnytys, ettei tarvi myöhemmin katua tekemättömyyksiä.
Moni ihminen on sanonut ettei ole katunut sitä mitä on tehnyt, vaan sitä mikä jäi tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti mielipiteesi ei ole toinen, kun 4 kypäsenä eletään kissan kanssa kahdestaan. Monille näin käy
mies54v
Siis minä en ymmärrä miksi tätä kissaa esitetään aina 'kauheana kohtalona' naiselle. :D Jos nainen ei voi sietää lapsia eikä sellaisia halua, miksi hän olisi surullinen kissan kanssa? Monella naisella on miesystäväkin kissan lisäksi, mummoni alkoi seurustella viisikymppisenä ja kissakin löytyy.
Ikää 35 v. eikä ole koskaan ollut pienintäkään vauvakuumetta. Lapsia ei ole eikä tule.
Ihmettelen vanhoja luokkalaisiani, tietääkseni heillä kaikilla on lapsia. Tosin olivat jo ala-asteaikoina tylsiä massan mukana kulkijoita ilman omia ajatuksia. Varmaankin suurin osa perustanut perheen vain koska niin mukamas "kuuluu" tehdä.
37 ja lapsia ei ole eikä tule. Eikä parisuhdetta. Kissoja löytyy kolme.
Meillä suvussa on paljon lapsettomia sinkkuja ollut aina, niin miehiä kuin naisiakin mutta naisia eniten.
Ovat olleet elämässä eteenpäin pyrkiviä energisiä ihmisiä, eivät ole halunneet kiviriippaa nilkkaansa sitomaan.
Itse arvostan vapauttani niin paljon etten sitä kyllä myy.
Höpö höpö, jos oikeasti rakastaa kumppania ja hänen seuraansa, ei halua siihen kolmatta pyörää ja suurta riskiä parisuhteen heikkenemisestä tai katkeamisesta. Lapset vievät aina aikaa suhteelta, ja eniten eroja on pienten lasten vanhempien keskuudessa.
En käsitä miksi kukaan ottaisi tuon riskin, jos oikeasti kumppaniaan rakastaa. Ennemmin niitä lapsia taidetaan tehdä silloin, kun suhde on tylsä tai kriisissä, ja viimeisenä keinona yritetään typerästi luoda yhteyttä lisääntymällä. Tai halutaan sitoa itsensä kumppaniin, joka osoittaa eron merkkejä.