Noin 70% suomalaisista vastaa kyselyssä olevansa introverttejä ja viihtyvänsä mielellään yksin kotona ilman muiden tai toisen ihmisen häiritsevää seuraa
Erakkoluonne asuu meissä suomalaisista vankasti on meillä syvällä geeneissä.
Kommentit (29)
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Jo edesmennyt Kustaa Vilkuna kirjoitti ammoisina aikoina eträ kakkia suomalaisia heimoja yhdistää sammumaton auktoriteetti vastaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Ne loput 30 % pilaa meidän kaikkien maineen.
Missä kyselyssä? Ja olikohan siellä edes vaihtoehtoa joka itse oon eli ambivertti
No, entäs sitten? Introvertti on ahkera, tosin kuin suu vaahdossa läpättävä ekstrovertti.
Olen itsekin aika introvertti, mutta silti v-ttaa kun introverttejä muka pitäisi ihailla jotenkin aivan erityisen syvällisinä tyyppeinä. Että mitä helmiä sieltä putoileekaan kun introvertti viimein avaa suunsa. Luultavasti ei mitään. Melkein kukaan ei oo muutenkaan täysin introvertti tai ekstrovertti vaan jossain suhteessa jotain niiden väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Ne loput 30 % pilaa meidän kaikkien maineen.
Ovatko nämä 30% syyllisiä siihen, että introverttiyttä pidetään nolona, huonona ominaisuutena, josta pitäisi pyrkiä eroon kaikin mahdollisin keinoin.
Koko ajan pitäisi mennä epämukavuusalueelle, vaikka siellä on valmiiksi melkein koko ajan - paitsi nyt kun koronan takia saa eristäytyä kotiin.
Voisimmeko olla onnellisempia ja karistaa raskaan negatiivisen ilmapiirin jos saisimme olla sellaisia kuin olemme, ilman niitä epämukavuusalueita? Ekstrovertit saisivat olla ekstrovertteja ja introvertit saisivat olla introvertteja.
Tänään näin jossain pikku-uutisessa maininnan siitä, että osalla koululaisista menee nyt koulussa paremmin. Oppiminen on helpompaa kun saa olla oma itsensä. Ei mene turhaa energiaa hukkaan siinä että yrittää olla "oikeanlainen", ja voi käyttää energiansa oppimiseen.
Toivottavasti kouluissa opitaan jotain tästä, eikä palata takaisin siihen, että yritetään muuttaa oppilaiden persoonaa. Sitä persoonaa kun ei pysty muuttamaan ja muutosyrityksillä vain heikentää oppimistuloksia.
Omasta kouluajasta muistan, kuinka keskityin oppitunneilla lähinnä miettimään että mitä voisin kysyä opettajalta. Ihan vaan siksi kun muuten numero todistuksessa oli aina koenumero -1. Halusin numeroksi koenumero +1.
Se oli aika rankkaa sillä se johti siihen että kaikki asiat piti opetella yksin kotona. Koulussa meni kaikki energia siihen tuntiaktiivisuuden esittämiseen enkä pystynyt seuraamaan opetusta. Mutta sain hyvän numeron tuntiosaamisesta.
Hassua sinänsä, että silloin kun oikeasti seurasin opetusta ja keskityin tunnilla oppimiseen, sain huonot merkinnät tuntiosaamisesta. Opin kyllä hyvin sen, että tuntiosaaminen tarkoittaa sitä, että puhuu oppitunneilla.
Tämä kaikki ei opettanut minua aktiivisemmaksi eikä puheliaammaksi. Se opetti vain että olen vääränlainen. Vieläkin koen ryhmäaktiviteetit ahdistavaksi vaikka niissä ei edes tarvitsisi puhua. Huomaan keskittyvä on siihen, että pitää olla oikeanlainen eikä mikään introvertti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Jo edesmennyt Kustaa Vilkuna kirjoitti ammoisina aikoina eträ kakkia suomalaisia heimoja yhdistää sammumaton auktoriteetti vastaisuus.
😆
Auktoriteettivastaisuus, tai pikemminkin se, että uskoo omiin ajatuksiin enemmän kuin auktoriteetteihin, on autismiin liittyvä piirre.
Autistit eivät keskimäärin ymmärrä kovin hyvin miksi auktoriteetteja pitäisi kunnioittaa tai uskoa heidän juttujaan.
Jos auktoriteetti puhuu autistin mielestä järkeä, niin autisti on tyytyväinen. Mutta ei auktoriteetti silti mitään ihailua autistilta saa osakseen. Miksi saisi. Auktoriteettihan on autistin silmissä vain ihminen, ihan samalla tavalla kuin naapurin Pena tai joku rantojen juoppo tai Ruotsin kuningas. Ei autisti ymmärrä miksi joku ihminen muka olisi parempi tai tärkeämpi kuin joku toinen.
Jos auktoriteetin puheet eivät kuulosta loogiselta, niin autisti jättää ne huomiotta (tai ehkä ärtyy siitä että ihmisille väitetään valheita totuudeksi) ja tekee niinkuin itse parhaaksi näkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Jo edesmennyt Kustaa Vilkuna kirjoitti ammoisina aikoina eträ kakkia suomalaisia heimoja yhdistää sammumaton auktoriteetti vastaisuus.
😆
Auktoriteettivastaisuus, tai pikemminkin se, että uskoo omiin ajatuksiin enemmän kuin auktoriteetteihin, on autismiin liittyvä piirre.Autistit eivät keskimäärin ymmärrä kovin hyvin miksi auktoriteetteja pitäisi kunnioittaa tai uskoa heidän juttujaan.
Jos auktoriteetti puhuu autistin mielestä järkeä, niin autisti on tyytyväinen. Mutta ei auktoriteetti silti mitään ihailua autistilta saa osakseen. Miksi saisi. Auktoriteettihan on autistin silmissä vain ihminen, ihan samalla tavalla kuin naapurin Pena tai joku rantojen juoppo tai Ruotsin kuningas. Ei autisti ymmärrä miksi joku ihminen muka olisi parempi tai tärkeämpi kuin joku toinen.
Jos auktoriteetin puheet eivät kuulosta loogiselta, niin autisti jättää ne huomiotta (tai ehkä ärtyy siitä että ihmisille väitetään valheita totuudeksi) ja tekee niinkuin itse parhaaksi näkee.
Jep. Just näin.
Miksi puhua, jos ei ole asiaa eikä sanottavaa?
Tietysti viihteen vuoksi voi, mutta silloin puheen pitäisi olla viihdyttävää.
Auktoriteettiuskosta tulee mieleen useampiakin juttuja. Esim. se, mitä äitini usein sanoi: päätökset pitää pystyä perustelemaan. Ei ole järkevää noudattaa sellaisia ohjeita, joita ei ole pystytty perustelemaan järkevillä syillä.
Pidetäänkö tuollaista ajattelua nykyään autistisena, en tiedä.
Eräs introverttituttavani uskoo miltei kaiken mitä jossain sanotaan tai lukee. Hän syynää kaupassa kaikki tuoteselostukset, jos jotain määrättyä, hänen mielestään terveellistä, siis terveelliseksi sanottua, tuotetta ei ole niin hän kiertää vaikka kuinka monta kauppaa, että se hänelle oikea löytyy.
Hän noudattaa pilkuntarkasti kaikkia määräyksiä.
Hän kauhistelee minua, kun kyseenalaistan asioita ja käytän omaa järkeäni ja teen omia päätöksiä ilman ennakoivaa pähkälyä, pelkoa jostain ja epäilyjä.
Jos tämä on introverteille tyypillinen ominaisuus niin siksi varmaan introverteistä on myös helpompaa sietää myös näitä koronamääräyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhua, jos ei ole asiaa eikä sanottavaa?
Tietysti viihteen vuoksi voi, mutta silloin puheen pitäisi olla viihdyttävää.
Auktoriteettiuskosta tulee mieleen useampiakin juttuja. Esim. se, mitä äitini usein sanoi: päätökset pitää pystyä perustelemaan. Ei ole järkevää noudattaa sellaisia ohjeita, joita ei ole pystytty perustelemaan järkevillä syillä.
Pidetäänkö tuollaista ajattelua nykyään autistisena, en tiedä.
Sitä että ajattelee yleensä yhtään mitään pidetään nykyään autistisena.
Introvertit vastaa useammin tuollaisiin kyselyihin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Se on se 30%, joka pilaa koko homman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi suomalaisilla on sitten niin iso ongelma pysyä kotona?
Jo edesmennyt Kustaa Vilkuna kirjoitti ammoisina aikoina eträ kakkia suomalaisia heimoja yhdistää sammumaton auktoriteetti vastaisuus.
😆
Auktoriteettivastaisuus, tai pikemminkin se, että uskoo omiin ajatuksiin enemmän kuin auktoriteetteihin, on autismiin liittyvä piirre.Autistit eivät keskimäärin ymmärrä kovin hyvin miksi auktoriteetteja pitäisi kunnioittaa tai uskoa heidän juttujaan.
Jos auktoriteetti puhuu autistin mielestä järkeä, niin autisti on tyytyväinen. Mutta ei auktoriteetti silti mitään ihailua autistilta saa osakseen. Miksi saisi. Auktoriteettihan on autistin silmissä vain ihminen, ihan samalla tavalla kuin naapurin Pena tai joku rantojen juoppo tai Ruotsin kuningas. Ei autisti ymmärrä miksi joku ihminen muka olisi parempi tai tärkeämpi kuin joku toinen.
Jos auktoriteetin puheet eivät kuulosta loogiselta, niin autisti jättää ne huomiotta (tai ehkä ärtyy siitä että ihmisille väitetään valheita totuudeksi) ja tekee niinkuin itse parhaaksi näkee.
No höpö höpö. Itse olen introvertti, mutta en missään nimessä autistinen. Mun ielestä vaan lähes kaikki auktoriteetit on vähä-alyisiä varten, samoin kuin lait on tehty jotenkin idiooteille. Tiedän itse olevani älykkäämpi kuin yksikään auktoriteetti ja sen vuoksi toimin älyni, enkä auktoriteetin ohjaamana.
Introverttina en vastaile mihinkään kyselyihin.
Ei pidä paikkaansa, koska introvertti ei tarvitse myöskään somea niin kuin ekstrovertti. Koska ainakin tuo 70% on enemmän tai vähemmän koukussa sometteluun, instailuun aj fasetteluun, niin epäilen noita lukuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhua, jos ei ole asiaa eikä sanottavaa?
Tietysti viihteen vuoksi voi, mutta silloin puheen pitäisi olla viihdyttävää.
Auktoriteettiuskosta tulee mieleen useampiakin juttuja. Esim. se, mitä äitini usein sanoi: päätökset pitää pystyä perustelemaan. Ei ole järkevää noudattaa sellaisia ohjeita, joita ei ole pystytty perustelemaan järkevillä syillä.
Pidetäänkö tuollaista ajattelua nykyään autistisena, en tiedä.
Sitä että ajattelee yleensä yhtään mitään pidetään nykyään autistisena.
Olen ihmetellyt nykyään sitä, miten ihan tavallisia ja jopa myönteisiä piirteitä liitetään autismiin. Esimerkkeinä vaikka tuo auktoriteettien kyseenalaistaminen ja omien johtopäätösten tekeminen, sosiaalisten nokkimispelien ulkopuolelle jättäytyminen, ihmisiin suhtautuminen yksilöinä eikä ikäryhmänsä/sukupuolensa/jne. edustajina, vilpittömyys ja tunnollisuus sekä mielikuvituksekkuus ja kyky katsoa asioita tuoreista näkökulmista. Tämän perusteella autistiset ihmiset ovat pikemminkin ihanneihmisiä ja neurotyypilliset taas niitä sosiaalisesti taitamattomia ja ajattelultaan kapea-alaisia.
Missä kyselyssä? Ei kai vain sellaisesta, joka on tehty introverttien suosimassa ympäristössä eli internetissä?
Autistiset piirteet ja introverttiys ovat varmaan aika yleisiä suomalaisissa ihan geneettisesti (osin myös kulttuurisesti mutta geenit liittyvät myös kultuuriin, joten monimutkainen kokonaisuus). Suomalaisissa on myös erittäin paljon teknistä lahjakkuutta suhteessa väestön määrään.