Siis oletteko ollenkaan vierailleet 70+ -vanhempienne luona?

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006484892.html

Tuolla puhetta, että toukokuulta jatketaan vielä yli 70v karanteenia. Ja vihjaili, että ehkä myös sinne asti kunnes rokote keksitään

Puhelimitse joka päivä ja ruuat haetaan kaupasta noin kerran viikossa valmiiksi. Jutellaan pihalla pitäen vähintään 5 m  eikä vain 2 m välimatkaa. Emme yski ostoksiin ja pesemme ja desinfioimme käsiämme.

Miten te jaksatte/ehditte soittaa joka päivä? Ei minulla riittäisi asiaa.

Pakko käydä viemässä ruokaa kerran viikossa. Äiti on 92v., muistisairas ja huonokuuloinen (ei kuule/tajua ovikelloa, ei kuule puhelinta, eikä osaa vastata siihen), joten kauppojen ja vapaaehtoisten kauppa-apu ei toimi - asuntoon ei pääse kuin avaimella. Kotihoito onneksi lämmittää ruoan, ja tekee iltapalan ja aamiaisen käydessään. Joka kerta hirvittää, mutta eihän ikäihmistä voi ruoattakaan jättää.

Vierailija kirjoitti:

On arvioitu, että tämä tilanne vanhuksilla voi kesää syksyyn-vuoden loppuun asti. Ensimmäisenä tuli käytäntöön ja viimeisenä myös puretaan.

Viisu myös koulut olla etäopetuksella halukkailla tuohon asti.

Koulut ovat viruslinkoja. Siellä on valtavasti porukkaa. Asko järviseen en luota.

Käyn kaksi kertaa päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte/ehditte soittaa joka päivä? Ei minulla riittäisi asiaa.

Eihän siinä mene kuin 10 minuuttia. Usein kyllä rupatellaan pidempään. Joskus soitan iltakävelyllä. Miten sun päivät on noin täysiä?

Toivotko että omilla lapsillasi olisi aikaa sinulle?

Emme tietenkään.

En todellakaan. En ikinä antaisi itselleni anteeksi jos tartuttaisin vanhempani.

Kyllä olen käynyt. Vähemmän kuin yleensä, mutta silti. Äidillä on muistisairaus eikä hän oikein ymmärrä tilannetta, ihmettelee ja suree jos en käy. Hän on terveydeltään heikko Jos koronaviruksen saa niin se on menoa. Silti koen, että pakko käväistä edes pikaisesti näyttämässä naamaa ja autella ostoksissa jne., huolehtien hygieniasta ja pitäen niin suurta fyysistä etäisyyttä kuin mahdollista, jotta saamme kumpikin rauhan.

Kyllä, käyn viemässä ruokaa portaille ja juttelemme usean metrin päästä. Enemmän juttelemme kuitenkin puhelimitse.

Muita omaishoitajia?

Isä vasta 69, mut ei olla käyty. Viimeksi just ennen joulua. Ei kyllä ehkä muutenkaan oltaisi vielä käyty, vaikkei oliskaan korona-aika. Tulee käytyä normaalistikin ehkä pari-kolme kertaa vuodessa nykyään.

En tietenkään. Isä on 85, enkä halua tappaa häntä.

Soitellaan.

Kävin parin tunnin visiitillä. Edellisen kerran näimme 5 viikoa sitten. Vein tuokatarvikkeita ja käsidesiä. Koko vierailun ajan olimme ulkona ja pidimme parin metrin turvaväliä.

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte/ehditte soittaa joka päivä? Ei minulla riittäisi asiaa.

Puhelu ei tarkoita jaarittelua, emmekä kaikki soita joka päivä. Soitan kerran viikossa. Isällä on muitakin soittelijoita. Hän on täysin terävä vaikka jo lähempänä 90 kuin 80 vuotta.

Siis ei. Sellainenhan tässä on ollut ikäänkuin suositus.

No ei todellakaan olla käyty. Tämä sosiaalisen eristäytymisen aika aloitettiin kunnon mahataudin kourissa, ja sen jälkeen on koko ajan jollain ollut mitä ihmeellisempiä oireita. Kuopuksella oli pitkään kuivaa yskää, minulla on ollut poltetta keuhkojen alueella. Teineillä on ollut huimausoireita, viimeksi tänä aamuna. Nyt yksi lapsista on alkanut valittamaan, että lusikat maistuvat pahalle. Kaikenlaista muutakin pientä oireilua on ollut jatkuvasti. Koronatestiin ei ole oireet kuitenkaan riittänyt.

Soiteltu ja viestitelty on. Omillaan asuva esikoisemme kertoi myös soittaneensa isovanhemmilleen. Hienoa, että suvun nuoretkin muistavat vanhuksia.

En tietenkään. Soitellaan noin kerran viikossa. En usko että ainakaan ennen syksyä nähdään.

En tietenkään. En halua riskeerata vanhempieni terveyttä, ovat riskiryhmää sairauksienkin puolesta. Soitellaan ja tavataan skypessä. Mies sensijaan tapaa vanhempiaan, ovat kuulemma metrin päässä toisistaan, ettei mitään vaaraa ole. Heidän perhe on todella läheisriippuvainen, niin mahdotontahan se on jotain rajoituksia noudattaa. Viimeks mies sanoi, että kuolevat he kumminkin jonakin vuonna.