Olenko jotenkin poikkeava, jos en rakasta sukulaisia?
Tällä palstalla usein kirjoitetaan, miten sukulaiset, esim. vanhemmat ja sisarukset, ovat ihmiselle jopa rakkaampia kuin parisuhdekumppani. Itse pidän suurimmasta osasta sukulaisia, mutta joistakin en edes pidä. Eivät he ole minulle edes yhtä tärkeitä kuin ystävät, puhumattakaan siitä jos olen rakastunut johonkuhun.
Kommentit (5)
Minulla on etäiset sukulaiset eikä yhteyttä pidä kuin yksi tätini harvakseltaan. Ei heitä vastaan mitään ole mutta jotenkin ei tunnu että meillä olisi yhtään samaa geeniä eli niin etäisiltä tuntuvat pääsääntöisesti.
Ei minusta romanttinen rakkaus ja rakkaus sukulaisiin ole verrattavissa. Eihän sukulaisista tarvitse pitää sen takia että ne on sukua. Sehän on vaan plussaa jos on hyvät välit. Minulle esim vanhempani ovat todella tärkeitä, mutta samoin on tietysti puolisoni. Ei mun tarvitse heitä asettaa mihinkään järjestykseen, miksi pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta romanttinen rakkaus ja rakkaus sukulaisiin ole verrattavissa. Eihän sukulaisista tarvitse pitää sen takia että ne on sukua. Sehän on vaan plussaa jos on hyvät välit. Minulle esim vanhempani ovat todella tärkeitä, mutta samoin on tietysti puolisoni. Ei mun tarvitse heitä asettaa mihinkään järjestykseen, miksi pitäisi?
No siksi, että ylipäätään tietäisit keneen olet rakastunut. Voisihan joku olla periaatteessa rakastunut vaikka omaan isäänsä. Jos ei tiedä, rakastaako romanttisesti puolisoaan vai isäänsä, niin onhan se huonompi juttu.
Et ole.