En olisi koskaan uskonut miten epätervetullut 29-vuotias nainen voi pohjoiselle pikkupaikkakunnalle olla
Muutin pienelle paikkakunnalle suhteellisen pohjoiseen idyllisen elämän ja matkailualan töiden perässä. Tervetulleeksi en itseäni koe. En ole kokenut missään vaiheessa. Ihan järkyttävää kyräilyä ja juonittelua, pahempaa kuin missään olen kokenut. Täällä on vaan ihmisiin paljon vaikeampi tutustua. Varsinkin tässä iässä. Järkyttävin kokemus oli kun ennen korona-aikaa kävin paikallisessa baarissa ja siellä paikalliset naiset huutelivat minulle törkeyksiä.. Aikuiset naiset! Ruokakaupassakin saa olla katseiden alla. Ne vähät miehet ketä täällä olen tavannut vaikuttavat alkoholisoituneilta, gigoloilta tai ovat jo vaimonsa löytäneet tai mukuloita pyöräyttäneet. Niitä päin jos erehtyy vilkaisemaan niin saa heti vihaisia katseita... En ymmärrä ihmisten käytöstä.
Kommentit (425)
Provo. Lapissa ei ole matkailualan töitä juurikaan tänä keväänä.
Ap voi muuttaa pois sieltä pohjosesta, sillähän siitä pääsee. Työttömänä vaan siellä baareissa kuljailet, miestä vailla.
Vierailija kirjoitti:
Provo. Lapissa ei ole matkailualan töitä juurikaan tänä keväänä.
Ap voi muuttaa pois sieltä pohjosesta, sillähän siitä pääsee. Työttömänä vaan siellä baareissa kuljailet, miestä vailla.
Kuten sanoin aloituksessa muutin tänne jo ennen korona-aikaa. Työt ovat nyt katkolla mutta jäin tänne silti.
Meidän tilanne erilainen siinä mielessä että perheenä muutettiin pohjoiseen työn perässä. Pienehkö paikkakunta tämäkin, mutta meidät on otettu tosi hyvin vastaan. Työyhteisö on mukava, teinimme saaneet kavereita ja harrastuksia on löytynyt kivasti.
Tänne pohjoiseen sopeutumiseen pätee sama kuin mihin tahansa uuteen paikkaan ja yhteisöön sopeutumisessa, eli maassa maan tavalla.
Tulipa mieleeni kun 18 vuotiaana kävin ruokakaupassa ihan täällä pk seudulla niin eräs nainen sai raivarin. Oli miehensä kanssa ja alkoi raivota kassalla miksi nuorten naisten täytyy käydä kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka valittavat karjalaisten tai edes savolaisten kateudesta, ovat vaan onnekkaita, kun eivät vielä ole törmänneet lappilaiseen kateuteen. Se on sitä väkevintä tunnetta se.
... kunnes muuttaa Viroon.
Pohjoiselle pikkupaikkakunnalle ei ole tervetullut edes suurin osa paikallisista.
Olen kokenut samaa. Asun Vantaalla ja työ Helsingissä. Muutto oli ällistyttävä. En ole saanut yhtään ikävää kommenttia täällä. Minut on heti hyväksytty. Joskus käyn pubeissa. Menen yksin ja aina jotkut aivan tuntemattomat ihmiset pyytävät istumaan pöytäänsä. Muuta tänne.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tilanne erilainen siinä mielessä että perheenä muutettiin pohjoiseen työn perässä. Pienehkö paikkakunta tämäkin, mutta meidät on otettu tosi hyvin vastaan. Työyhteisö on mukava, teinimme saaneet kavereita ja harrastuksia on löytynyt kivasti.
Tänne pohjoiseen sopeutumiseen pätee sama kuin mihin tahansa uuteen paikkaan ja yhteisöön sopeutumisessa, eli maassa maan tavalla.
Ap on toiminut ihan fiksusti, toisin kuin nuo asukkaat...
Kuinka pohjoisessa? Se kun on vähän erilainen eri ihmisten mielestä, se pohjoisen raja, joillain se menee kehäkolmosen kohdalla...
Mutta joo, kyllä se yleensä pari vuotta kestää ja pitää itsekin olla vähän asialla ja osallistua kylän juttuihin ja harrastuksiin, yhdistystoimintaan jne. jos haluaa päästä sisään.
Ei ne ihmiset sinänsä ilkeitä ole, mutta epäluuloisia kun eivät sitä vierasta tiedä että onko sillä minkälaiset jauhot pussissa, minkälaiset aikeet on.
Siellä on kova kisa serkkupojista.
Pikku paikkakunta voi olla tosi kiva mutta paljon alle 10.000 asukkaan kylät on iso riski nuorehkolle em. syistä. Tuossa noin 10.000 kohdalla on jo sen verran väkeä että kaikkiin p..askimpiinkin ilmiöihin mahtuu ilmaa väliin. Mahtuu useampi kuppikunta, ei vain se yksi joka sinut torjuu.
Täti-ihmisen neuvo: Älä pilaa elämääsi siellä. Muuta pois, takaisin ihmisten ilmoille.
Vierailija kirjoitti:
Meidän tilanne erilainen siinä mielessä että perheenä muutettiin pohjoiseen työn perässä. Pienehkö paikkakunta tämäkin, mutta meidät on otettu tosi hyvin vastaan. Työyhteisö on mukava, teinimme saaneet kavereita ja harrastuksia on löytynyt kivasti.
Tänne pohjoiseen sopeutumiseen pätee sama kuin mihin tahansa uuteen paikkaan ja yhteisöön sopeutumisessa, eli maassa maan tavalla.
Kenelle sinä perheellinen keski-ikäinen? nainen olisit uhka siellä. Eri asia se on 29-vuotias nainen jolla ei oletettavasti lapsia ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän tilanne erilainen siinä mielessä että perheenä muutettiin pohjoiseen työn perässä. Pienehkö paikkakunta tämäkin, mutta meidät on otettu tosi hyvin vastaan. Työyhteisö on mukava, teinimme saaneet kavereita ja harrastuksia on löytynyt kivasti.
Tänne pohjoiseen sopeutumiseen pätee sama kuin mihin tahansa uuteen paikkaan ja yhteisöön sopeutumisessa, eli maassa maan tavalla.Kenelle sinä perheellinen keski-ikäinen? nainen olisit uhka siellä. Eri asia se on 29-vuotias nainen jolla ei oletettavasti lapsia ole?
Tuskinpa siellä Lapissa on sopivia miehiä 29-vuotiaille naisille.
Mikä yllätys se on että hedelmällisessä iässä oleva nainen ei ole tervetullut pienille paikkakunnille? Hedelmällinen nainen on uhka. Vie uroot paikallisilta naarailta.
Vierailija kirjoitti:
Täti-ihmisen neuvo: Älä pilaa elämääsi siellä. Muuta pois, takaisin ihmisten ilmoille.
Kuulisin mielelläni perusteita näin vakavalaatuiselle esitykselle.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut samaa. Asun Vantaalla ja työ Helsingissä. Muutto oli ällistyttävä. En ole saanut yhtään ikävää kommenttia täällä. Minut on heti hyväksytty. Joskus käyn pubeissa. Menen yksin ja aina jotkut aivan tuntemattomat ihmiset pyytävät istumaan pöytäänsä. Muuta tänne.
Hyväksytty = ketään ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä yllätys se on että hedelmällisessä iässä oleva nainen ei ole tervetullut pienille paikkakunnille? Hedelmällinen nainen on uhka. Vie uroot paikallisilta naarailta.
Kuitenkin joissakin paikkakunnilla on jo jouduttu tuomaan toisesta maasta olevia emäntiä. Mites nyt näin?
Halusin nimenomaan pohjoiseen.