Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä TAYS:in alue tekee toisin kuin muut? Tällä hetkellä tehohoidossa koronan takia 1 henkilö
22.04.2020 |
Sairaala- ja tehohoidossa olevien määrä on laskenut Taysin erityisvastuualueella ainakin toista viikkoa. Tällä hetkellä koronan takia sairaalahoidossa Taysin erityisvastuualueella on 6 henkilöä, joista 1 tehohoidossa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
(Erityisvastuualueeseen kuuluu Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirit.)
Lisäksi Tampereella on testattu viimeisen viikon aikana kasvavia määriä ihmisiä, mutta uusia tautitapauksia Pirkanmaalla on tullut jopa 0 päivässä.
Mitä tuolla alueella tehdään toisin? Voisiko koko Suomi ottaa mallia? Pirkanmaalla oli kuitenkin epidemian alussa laajoja tartuntaketjuja ja tilanne saman kaltainen kuin HUS:in alueella.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko teidän mielestä vanhukset, jotka monesti kuol1a kupsahtaa jo vähän isompaan murtumaan, pitäisi laittaa käymään läpi viikkojen rankka tehohoito hengityskoneessa ja pitkä kuntoutus ilman pienintäkään toivoa selviytymisestä?
Olen itse kolmekymppinen, mutta ehkä eniten koko tässä halvatun kriisissä minua ihmetyttää ja pöyristyttää se, millaisia käsityksiä nuoremmilla on nykyään ikäihmisistä. Ei, 60-vuotiaat eikä 70-vuotiaatkaan mitenkään rutiininomaisesti kupsahtele mihinkään murtumiin. Minun äitini on vieläpä monisairas seitsemänkymppinen, ja m.m. hänen leikkaushaavansa parantuvat hyvin nopeasti. Isoisäni toipui nopeasti leikkauksista 85-vuotiaana.
Valtaosa yli 80-vuotiaistakaan ei ole mitään petipotilaita! Jos ihminen pystyy elämään vanhanakin melko aktiivista elämää (liikuntakyvyn menetys on suuri riski terveydelle), syö hyvin, veriarvot ovat kunnossa, eikä ole sellaisia sairauksia jotka laskevat vastustuskykyä ja haittaavat konkreettisesti toipumista, ihmisolento on yleensä - vanhanakin - yllättävän kestävä kapistus.
Ihminen ei vielä pelkkään vanhuuteen menehdy esim. kahdeksankymppisenä. Kahdeksankymppisiäkin ja nuorempia totta kai kuolee koko ajan, mutta ei siksi, ettei senikäinen kroppa yksinkertaisesti jaksa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joutuu mm opettelemaan kävelyn uudelleen, kun lihakset surkastuneet jne. Kuinka lie keuhkot toipuvat, edes loppuelämän aikana? Muista vaurioista ei tietoa, sisä- ja verenkiertoelinvauriot mahdollisia noin pitkän ja rankan korona-sairastelun yhteydessä.
Lihakset ei surkastu 3 viikossa.
Teepä itsellesi ihmiskoe: makaat liikkumatta vaikkapa sen 3-4 vkoa, et käy edes vessassa tai suihkussa, no saat syödä sängyssä jopa istuen, mutta et liiku muutoin.
Tule kertomaan, mitä omalle toiminta- ja liikuntakyvyllesi on tapahtunut? Onko paino laskenut useita kiloja lähtöpainosta riippuen? Mitä tapahtui kognitiollesi? Minkä takia vanhukset menevät todella huonoon kuntoon muutamassa viikossa jouduttuaan esim. Sairaalaan, missä heitä ei aktivoida, vaan pelkästään makuutetaan?
Tästä on kysymys, liikkumattomuus käy todella kalliiksi!
Terv. Toimintaterapeutti
Vanhuksella eri asia kuin nuorella ennestään hyväkuntoisella. Minulla oli kolmikymppisenä keuhkokuume ja sen päälle pneumokokkisepsis, olin pitkään sairaalassa. Olo oli sen jälkeen todellakin hutera mutta ei mitään järisyttävää lihasten surkastumista tai kävelyn opettelua.
Kyllä te nyt jaksatte tästä vääntää. Fakta nyt kuitenkin on, että tämä parikymppinen koronapotilas joutuu opettelemaan kävelyn uudelleen.
"Pitkään nukutettuna hengityskoneessa olemisen jälkeen naisen lihakset ovat päässeet heikkoon kuntoon ja hänen on opeteltava monet perusasiat, kuten kävely uudelleen. Hänellä on pitkä kuntoutumisjakso edessä."
Lähde, olkaa hyvät: https://yle.fi/uutiset/3-11316948
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta Pirkanmaalla on sellainen kummajainen kuin pikkukaupunki Sastamala, jossa on jo nyt 14 koronatapausta.
Luultavasti Taysin hyvä tilanne johtuu puhtaasta sattumasta tai siitä, että sairastuneet ovat olleet pääosin nuoria hyväkuntoisia ihmisiä.
Luepa tästä juttu Valkeakoskella (Pirkanmaata myös) sairastuneesta neljäkymppisestä (nuori ja hyväkuntoinen) henkilöstä: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/1fd23b75-08f2-4c3c-8026-05f87…
Mutta valokuvan perusteella todella lihava. Lihavuus on osoittautunut koronassa suuremmaksi riskiksi kuin tupakointi. Ylimääräinen rasva painaa palleaa ylöspäin ja keuhkoille jää vähemmän tilaa. Lisäksi tuollaiseen lihavuuteen liittyy usein lievä tulehdustila, joka on jatkuva. Todella huono yhdistelmä koronan kannalta ja siksi nämä lihavat ihmiset joutuvat muita useammin teholle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko teidän mielestä vanhukset, jotka monesti kuol1a kupsahtaa jo vähän isompaan murtumaan, pitäisi laittaa käymään läpi viikkojen rankka tehohoito hengityskoneessa ja pitkä kuntoutus ilman pienintäkään toivoa selviytymisestä?
Olen itse kolmekymppinen, mutta ehkä eniten koko tässä halvatun kriisissä minua ihmetyttää ja pöyristyttää se, millaisia käsityksiä nuoremmilla on nykyään ikäihmisistä. Ei, 60-vuotiaat eikä 70-vuotiaatkaan mitenkään rutiininomaisesti kupsahtele mihinkään murtumiin. Minun äitini on vieläpä monisairas seitsemänkymppinen, ja m.m. hänen leikkaushaavansa parantuvat hyvin nopeasti. Isoisäni toipui nopeasti leikkauksista 85-vuotiaana.
Valtaosa yli 80-vuotiaistakaan ei ole mitään petipotilaita! Jos ihminen pystyy elämään vanhanakin melko aktiivista elämää (liikuntakyvyn menetys on suuri riski terveydelle), syö hyvin, veriarvot ovat kunnossa, eikä ole sellaisia sairauksia jotka laskevat vastustuskykyä ja haittaavat konkreettisesti toipumista, ihmisolento on yleensä - vanhanakin - yllättävän kestävä kapistus.
Ihminen ei vielä pelkkään vanhuuteen menehdy esim. kahdeksankymppisenä. Kahdeksankymppisiäkin ja nuorempia totta kai kuolee koko ajan, mutta ei siksi, ettei senikäinen kroppa yksinkertaisesti jaksa enää.
Keskustelussa puhuttiin hoivakodeissa olevista vanhuksista (tuo yksi kirjoittaja puhui 60 v. ikärajasta ja tarkoittikin hoivakodissa olevaa vanhusta - ovathan hekin yli kuusikymppisiä). Ja he ovat nykyään lähes aina todella huonossa kunnossa, käytännössä saattohoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta Pirkanmaalla on sellainen kummajainen kuin pikkukaupunki Sastamala, jossa on jo nyt 14 koronatapausta.
Luultavasti Taysin hyvä tilanne johtuu puhtaasta sattumasta tai siitä, että sairastuneet ovat olleet pääosin nuoria hyväkuntoisia ihmisiä.
Luepa tästä juttu Valkeakoskella (Pirkanmaata myös) sairastuneesta neljäkymppisestä (nuori ja hyväkuntoinen) henkilöstä: https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/1fd23b75-08f2-4c3c-8026-05f87…
Mutta valokuvan perusteella todella lihava. Lihavuus on osoittautunut koronassa suuremmaksi riskiksi kuin tupakointi. Ylimääräinen rasva painaa palleaa ylöspäin ja keuhkoille jää vähemmän tilaa. Lisäksi tuollaiseen lihavuuteen liittyy usein lievä tulehdustila, joka on jatkuva. Todella huono yhdistelmä koronan kannalta ja siksi nämä lihavat ihmiset joutuvat muita useammin teholle.
No ei ole "todella lihava" fb kuvien mukaan varmaan BMI 30-34 välillä. Tähän kategoriaan menee 27,5% suomalaisista naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko teidän mielestä vanhukset, jotka monesti kuol1a kupsahtaa jo vähän isompaan murtumaan, pitäisi laittaa käymään läpi viikkojen rankka tehohoito hengityskoneessa ja pitkä kuntoutus ilman pienintäkään toivoa selviytymisestä?
Olen itse kolmekymppinen, mutta ehkä eniten koko tässä halvatun kriisissä minua ihmetyttää ja pöyristyttää se, millaisia käsityksiä nuoremmilla on nykyään ikäihmisistä. Ei, 60-vuotiaat eikä 70-vuotiaatkaan mitenkään rutiininomaisesti kupsahtele mihinkään murtumiin. Minun äitini on vieläpä monisairas seitsemänkymppinen, ja m.m. hänen leikkaushaavansa parantuvat hyvin nopeasti. Isoisäni toipui nopeasti leikkauksista 85-vuotiaana.
Valtaosa yli 80-vuotiaistakaan ei ole mitään petipotilaita! Jos ihminen pystyy elämään vanhanakin melko aktiivista elämää (liikuntakyvyn menetys on suuri riski terveydelle), syö hyvin, veriarvot ovat kunnossa, eikä ole sellaisia sairauksia jotka laskevat vastustuskykyä ja haittaavat konkreettisesti toipumista, ihmisolento on yleensä - vanhanakin - yllättävän kestävä kapistus.
Ihminen ei vielä pelkkään vanhuuteen menehdy esim. kahdeksankymppisenä. Kahdeksankymppisiäkin ja nuorempia totta kai kuolee koko ajan, mutta ei siksi, ettei senikäinen kroppa yksinkertaisesti jaksa enää.
Keskustelussa puhuttiin hoivakodeissa olevista vanhuksista (tuo yksi kirjoittaja puhui 60 v. ikärajasta ja tarkoittikin hoivakodissa olevaa vanhusta - ovathan hekin yli kuusikymppisiä). Ja he ovat nykyään lähes aina todella huonossa kunnossa, käytännössä saattohoidossa.
Ei tässä keskustelussa puhuttu todellakaan pelkistä hoivakodeissa olevista vanhuksista, vaan yli 60-vuotiaista ylipäätään ja tuollaisten ikärajojen mielekkyydestä (onneksi niitä ei kai olekaan). Keskustelu ehkä alkoi hoivakotipotilaista, mutta ketjut rönsyilevät aina, ei sille voi mitään. Eikä ole muuten ainoa ketju, missä jotkut olettavat, että yli 70-vuotiailla ja nykyään jopa yli 60-vuotiailla on automaattisesti toinen jalka haudassa. Jos 50-vuotiaiden kuolleisuus koronaan lisääntyy Suomessa samalla tapaa kuin Iso-Britanniassa, tulee "hauraan vanhuksen" raja varmaan siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Varsinais-Suomessa
sairaalahoidossa on viisi henkilöä."Ei tuokaan nyt paljon ole. Monta sairaalaakin.
Meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Tehohoidossa olevia ei ole mainittu erikseen, mikä saattaa jopa merkitä sitä, että niitä ei ole yhtään (tai sitten ei).
Joka tapauksessa sairaalahoitoa tarvitsevia on täällä Varsinais-Suomessa vähän.
Tyks-ervan alueella on tällä hetkellä (eli eilen 22.4) parhaillaan sairaalahoidossa 22, osastolla 16, teholla 6 ja kuolleita 6. Tiedossa ei ole kotiutuneiden määrää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pirkanmaalla ei ole niin paljon somaleita.
"Kymsote on todennut yhteensä 25 koronavirustartuntaa. Sairaalahoidossa on yksi koronapotilas. Viimeisten viiden vuorokauden aikana Kymenlaaksossa ei ole todettu uusia tartuntoja."
Kymenlaaksossa tilanne on varsin hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, miksi tuo sitkeä väärinkäsitys aina vain elää, mutta korjataan vielä: Pirkanmaa ei pääosin ole Hämettä eivätkä pirkanmaalaiset hämäläisiä, vaan pirkanmaalaisia. Mutta Taysin erva-alueeseen toki kuuluu alueita myös Hämeestä.
Tiistain Aamulehdessä Taysin infektioyksikön osastonylilääkäri Jaana Syrjänen kertoo, että "viimeisen kolmen päivänä aikana on testattu yli 600 ihmistä". Koko Suomessa testejä tehdään noin 2 000 päivässä, joten Taysin erva-alueen osuus olisi noin 1/10 kaikista testeistä. Taysin erva-alueen väestömäärää koko Suomen väestömäärästä en tiedä, mutta voisi olettaa sen olevan enemmän kuin 1/10, ja siinä tapauksessa täällä testataan vähemmän kuin muualla.
Tyypillistä, että tarkkoja päivittäisiä testausmääriä ei mistään löydy, ainakaan en eilen löytänyt kun etsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joutuu mm opettelemaan kävelyn uudelleen, kun lihakset surkastuneet jne. Kuinka lie keuhkot toipuvat, edes loppuelämän aikana? Muista vaurioista ei tietoa, sisä- ja verenkiertoelinvauriot mahdollisia noin pitkän ja rankan korona-sairastelun yhteydessä.
Lihakset ei surkastu 3 viikossa.[/
Teepä itsellesi ihmiskoe: makaat liikkumatta vaikkapa sen 3-4 vkoa, et käy edes vessassa tai suihkussa, no saat syödä sängyssä jopa istuen, mutta et liiku muutoin.
Tule kertomaan, mitä omalle toiminta- ja liikuntakyvyllesi on tapahtunut? Onko paino laskenut useita kiloja lähtöpainosta riippuen? Mitä tapahtui kognitiollesi? Minkä takia vanhukset menevät todella huonoon kuntoon muutamassa viikossa jouduttuaan esim. Sairaalaan, missä heitä ei aktivoida, vaan pelkästään makuutetaan?
Tästä on kysymys, liikkumattomuus käy todella kalliiksi!
Terv. Toimintaterapeutti
Vanhuksella eri asia kuin nuorella ennestään hyväkuntoisella. Minulla oli kolmikymppisenä keuhkokuume ja sen päälle pneumokokkisepsis, olin pitkään sairaalassa. Olo oli sen jälkeen todellakin hutera mutta ei mitään järisyttävää lihasten surkastumista tai kävelyn opettelua.
Suomalaiset osaa kilpailla tästäkin: kumpi voittaa coronan 😂😂
Sairastin lapsena keuhkokuumeen, olin viikon sairaalassa. Tunnetusti olin hyväkuntoinen ja nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään tuli kotiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lehti "Terve". Siinä ohjeistetaan, että älä ainakaan tänne (Taysiin) tule! Jos sinulla on vakavia hengitystieoireita, saat kotihoito-ohjeet... Jos on henkeä uhkaavia oireita, voit soittaa hätänumeroon, (mutta älä mielellään silloinkaan). Pelottavaa! En todellakaan halua sairastua kotonaan Taysin alueella - enkä toki muutenkaan.
Tampere 115 tartuntaa, Turku 122
tartuntaa 100 000 asukasta kohden Pirkanmaa 41,4 /213 tartuntaa, Kymeenlaakso 21,3/35 Etelä-Karjala 11,0/14 Pohjois-Karjala 14,6/24 Etelä-Pohjanmaa 18,6/36
Ei testata tarpeeksi , kaikki ei haklua tulla testiin vaikka oireita kenties
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyssssshys kirjoitti:
Mitä tapahtui Suomen ensimmäiselle tehohoitopotilaalle, parikymppiselle naiselle Jyväskylästä?
Näitä vanhusten selvitymisjorinoita mediassa riittää, entäs nuoret kuolleet ja selvinneet 😣
Kysissä 16-vuotias menehtynyt ja useita muita 20-30 vuotiaita.Pääsi tänään pois sairaalasta, radiossa kerrottiin. Oli kolme viikkoa tehohoidossa jos oikein muistan. Mutta kuntoutus on kuulemma vielä pitkä.
Joutuu mm opettelemaan kävelyn uudelleen, kun lihakset surkastuneet jne. Kuinka lie keuhkot toipuvat, edes loppuelämän aikana? Muista vaurioista ei tietoa, sisä- ja verenkiertoelinvauriot mahdollisia noin pitkän ja rankan korona-sairastelun yhteydessä.
reisilihaksia vahvistaa . itsellä tekonivel polveen ja kepeillä kävelyä yli kk ja jumppaa pumppaa niin pian sitä on taas ok. Keuhkojen osalta menee kauemmin. Nuoret paranee suht pian ellei oo sitten jotain sairauksia kuten diabetes, munuaiset, harvemmin sydänsairaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Varsinais-Suomessa
sairaalahoidossa on viisi henkilöä."Ei tuokaan nyt paljon ole. Monta sairaalaakin.
Meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Tehohoidossa olevia ei ole mainittu erikseen, mikä saattaa jopa merkitä sitä, että niitä ei ole yhtään (tai sitten ei).
Joka tapauksessa sairaalahoitoa tarvitsevia on täällä Varsinais-Suomessa vähän.
TYKS sairaalahoidossa 15 osastohoito 10 tehohoito 5 kuolleet 7 Eilinen
TAYS 4 3 1 3
HYKS sairaalahoidossa 154 osastohoidossa113 tehohoidossa 41 kuolleet 159
KYS 9 5 4 22
OYS 16 11 5 7
TAYS 3 2 1 3
TYKS 18 13 5 8 28.4. THL
Tartuntoja: Tampere 115, Turku 124, Salo 44, Espoo 495, Hki 1790, Vantaa 442, Sipoo 53, Kemi 47, Kuopio 57, Oulu 84, Kerava 41, Kirkkonummi 54, jne
Alue: Aihe vapaa
Meinasin tulla kirjoittamaan samaa. Tehohoidossa olevia ei ole mainittu erikseen, mikä saattaa jopa merkitä sitä, että niitä ei ole yhtään (tai sitten ei).
Joka tapauksessa sairaalahoitoa tarvitsevia on täällä Varsinais-Suomessa vähän.