Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Asiat mittasuhteisiin

Vierailija
22.04.2020 |

Ukkini oli 5 vuotta sodassa joukkueen johtajana. Ei koskaan valittanut mistään, mitä lapsuudestani muistan. Aina hymyilevä ja ns hyvä mies. Hänen vanhempansa olivat espanjantaudin ja sisällissodan nähneet. Kuvat heistä ovat kirjahyllyssäni.
Miksi Me, eli nykyinen sukupolvi, inistään paniikissa taudista, joka on vain pikkujuttu siihen verrattuna, mitä oli aikanaan? Olemmeko heikkoja??

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
22.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska ihminen tottuu tiettyyn tasoon. Tämä on oikeastaan aika masentavaa: vaikka tuhlaisit koko elämäsi parantaaksesi maailmaa ja se olisi lopulta monta kertaa parempi, seuraava sukupolvi ottaa sen itsestäänselvyytenä eikä ole yhtään sen onnellisempi kuin edellinenkään.

Milloin voidaan oikeasti sanoa, että maailma on hyvä? Aina on parannettavaa.

Vierailija
2/2 |
22.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lääketiede olisi edelleen samalla tasolla kuin sata vuotta sitten espanjantaudin aikoihin, tappaisi koronakin paljon enemmän ihmisiä. Eli periaatteessa niitä ei voi verrata suoraan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi kolme