Paras lääke sosiaalisen ahdistuksen pelkoon?
Mikä ahdistus/masennuslääke sopisi parhaiten sos.ahdistuksen pelkoon?
Omia kokemuksia kaivataan :)
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole koskaan auttanut mikään noista masennuslääkkeistä, varmaan 5:ttä kokeiltu. Eikä beetasalpaajat auta myös mitään. Eli bentsoilla mennään, Rivatril auttaa pitkävaikutteisesti enkä ole huomannut mitään haittoja. Olen käyttänyt päivittäin yli 5 vuotta, eikä ole tarvinnut annosta nostaa tai mitään.
Ja mitä tuohon altistumieen tulee, niin minulla se pahensi ongelmaa. Menin valmistumiseni jälkeen opetustöihin, koska ajattelin juuri niin että karaisen itsestäni pakkokuurilla pois sosiaalisen pelon ja arkuuden. Mutta ongelma paheni koko ajan ja päädyin lääkitsemään itseäni alkoholilla. Pidin siis luentoja juovuksissa koska selvin päin en uskaltanut lopulta mennä töihin ollenkaan, jos sinä päivänä oli opetusta. Lääkäriltä sitten hain apua ja alkoi lääkityskokeilut. Terapiassakin pari vuotta kävin mutta siitä en kokenut mitään hyötyä.
Eikö rivatrilia myydä myös katukaupassa?
Joo kyllä, ja se on haluttua koska sillä voi loiventaa muista aineista johtuvia krapuloita ja vieroitusoireita pitkäkestoisesti ja tehokkaasti. Samoin esim. psykedeelejä jos käyttää niin huonoksi kääntyvään trippiin auttaa.
Väärinkäyttö on sinänsä harmi, että sen takia tätä muuten todella hyvää lääkettä määrätään nihkeästi, vasta kun mitään muuta lääkettä ei ole. Itsekin pelästyin kun lääkäri ensi kertaa ehdotti. Hän kuitenkin vakuutti, että tämä on lääke jota käytetään mm. lasten epilepsiaan kouristusten estoon, ei mikään myrkky mistä menee pää sekaisin. Ja että kunhan käytän määrätyn annoksen, en sekakäytä muiden aineiden kanssa, enkä nosta omatoimisesti annoksia, riskit on hyvin pienet. Ja tottahan tuo on, että mitään sivuvaikutuksia en ole huomannut - olo on vaan rauhallisempi eikä pelota ja jännitä. Joskus olen kokeillut ottaa isomman annoksen, ja siitäkään ei tule mitään pöhnää, vaan alkaa vaan nukuttaa hyvin luonnollisen tuntuisesti, ihan kuin vaan illalla olisi väsynyt ja tekisi mieli mennä nukkumaan. Ilmeisesti se "viihdekäyttöpotentiaali" vaatii muita aineita kaveriksi, koska tosiaan isompikin annos pelkkää rivatrilia vain nukuttaa.
❤️
Tarkoitat varmaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa? Ahdistut sosiaalisissa tilanteissa? Lääkehoito voi joissain tilanteissa tuoda apua, mutta ne asiat keskustellaan, suunnitellaan ja sovitaan yksilökohtaisesti yhdessä lääkärin kanssa. Potilas ei voi itse valita itselleen mitään tiettyä valmistetta, vaan valinta perustuu lääkärin arvioon kun reseptilääkkeistä puhutaan. Toki voit esittää toiveita, ja lääkäri voi sitten joko toimia toiveesi mukaisesti tai perustella miksi juuri se toivomasi lääke ei ole sinun tapauksessasi paras mahdollinen. Vaikka sosiaaliset tilanteet jännittävät ja tuntuvat ahdistaviltakin, suosittelen silti itsesi altistamista niille. Pieninä erinä vähitellen lisäten kestoa ja ”vaativuutta”. Aseta etukäteen itsellesi tavoite mistä pidät kiinni. Tiedät itse parhaiten miten voimakas pelkosi on (onko vaikea käydä kaupassa asioimassa, tervehtiä naapuria rapussa, soittaa palollisia puheluita, sanoa jotain tilanteissa joissa on paljon ihmisiä, keskustelu yhdenkin vieraan ihmisen kanssa, neuvon pyytäminen tuntemattomalta jne). Kun itse tiedostat missä kohtaa ongelmia tulee, pyrit asettamaan tavoitteesi niin että joudut menemään hieman oman sietorajasi yli. Kun se onnistuu, saat varmuutta lisää ja vähitellen voit edetä seuraavaan tavoitteeseen. Harjoittelemalla ja altistuksella pääsee parhaiten sosiaalisten tilanteiden pelosta. T.psyk.sh
Alkoholi poistaa pelon ja pidentää ikää! MOT
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat varmaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa? Ahdistut sosiaalisissa tilanteissa? Lääkehoito voi joissain tilanteissa tuoda apua, mutta ne asiat keskustellaan, suunnitellaan ja sovitaan yksilökohtaisesti yhdessä lääkärin kanssa. Potilas ei voi itse valita itselleen mitään tiettyä valmistetta, vaan valinta perustuu lääkärin arvioon kun reseptilääkkeistä puhutaan. Toki voit esittää toiveita, ja lääkäri voi sitten joko toimia toiveesi mukaisesti tai perustella miksi juuri se toivomasi lääke ei ole sinun tapauksessasi paras mahdollinen. Vaikka sosiaaliset tilanteet jännittävät ja tuntuvat ahdistaviltakin, suosittelen silti itsesi altistamista niille. Pieninä erinä vähitellen lisäten kestoa ja ”vaativuutta”. Aseta etukäteen itsellesi tavoite mistä pidät kiinni. Tiedät itse parhaiten miten voimakas pelkosi on (onko vaikea käydä kaupassa asioimassa, tervehtiä naapuria rapussa, soittaa palollisia puheluita, sanoa jotain tilanteissa joissa on paljon ihmisiä, keskustelu yhdenkin vieraan ihmisen kanssa, neuvon pyytäminen tuntemattomalta jne). Kun itse tiedostat missä kohtaa ongelmia tulee, pyrit asettamaan tavoitteesi niin että joudut menemään hieman oman sietorajasi yli. Kun se onnistuu, saat varmuutta lisää ja vähitellen voit edetä seuraavaan tavoitteeseen. Harjoittelemalla ja altistuksella pääsee parhaiten sosiaalisten tilanteiden pelosta. T.psyk.sh
Auttaa vain lieviin pelkoihin. Ei traumoihin.
Optipar 20mg on auttanut minua jo vuosia.
Itselläni auttanut Sertralin niminen lääke hyvin :)
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelkoon auttaa paradoksaalisesti altistuminen sosiaalisille tilanteille. Yritä päästä ennemmin vaikka kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Masennuslääkkeet eivät varsinaisesti auta sos. fobiaan. Sos fobia on kyllä hoidettavissa samoin periaattein kuin muut ahdistushäiriöt. Tsemppiä!
psykologi
Tästä tuli elävästi mieleeni ensimmäinen käyntini MT-ammattilaisen luona lähes 30 vuotta sitten. Kärsin paniikkihäiriöstä ja se esiintyi erityisen voimakkaana suljetuissa tiloissa: julkisten liikennevälineiden käyttö oli mahdotonta. Työpaikalle päästäkseni oli julkisia käytettävä, enkä tiennyt miten asiassa etenisin. Psykologille aika siis. Sanoi ensimmäisellä käyntikerralla, että kotiläksynä on bussilla matkustaminen, minkä tulee tapahtua ennen seuraavaa käyntiäni hänen luonaan. Bussiin en mennyt enkä ko ammattilaisen luokse uudestaan.
Joissain tapauksissa lääkitys on välttämätön ja varsinkin alkuvaiheessa, jotta asiassa päästään eteenpäin. Oma suositukseni ehdottomasti on bentsot, joita tosin ei juuri kirjoiteta, mikä sekin on väärin ja täysin lääkefirmojen aikaansaannosta.
jokuuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitat varmaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa? Ahdistut sosiaalisissa tilanteissa? Lääkehoito voi joissain tilanteissa tuoda apua, mutta ne asiat keskustellaan, suunnitellaan ja sovitaan yksilökohtaisesti yhdessä lääkärin kanssa. Potilas ei voi itse valita itselleen mitään tiettyä valmistetta, vaan valinta perustuu lääkärin arvioon kun reseptilääkkeistä puhutaan. Toki voit esittää toiveita, ja lääkäri voi sitten joko toimia toiveesi mukaisesti tai perustella miksi juuri se toivomasi lääke ei ole sinun tapauksessasi paras mahdollinen. Vaikka sosiaaliset tilanteet jännittävät ja tuntuvat ahdistaviltakin, suosittelen silti itsesi altistamista niille. Pieninä erinä vähitellen lisäten kestoa ja ”vaativuutta”. Aseta etukäteen itsellesi tavoite mistä pidät kiinni. Tiedät itse parhaiten miten voimakas pelkosi on (onko vaikea käydä kaupassa asioimassa, tervehtiä naapuria rapussa, soittaa palollisia puheluita, sanoa jotain tilanteissa joissa on paljon ihmisiä, keskustelu yhdenkin vieraan ihmisen kanssa, neuvon pyytäminen tuntemattomalta jne). Kun itse tiedostat missä kohtaa ongelmia tulee, pyrit asettamaan tavoitteesi niin että joudut menemään hieman oman sietorajasi yli. Kun se onnistuu, saat varmuutta lisää ja vähitellen voit edetä seuraavaan tavoitteeseen. Harjoittelemalla ja altistuksella pääsee parhaiten sosiaalisten tilanteiden pelosta. T.psyk.sh
Auttaa vain lieviin pelkoihin. Ei traumoihin.
No sosiaalisten tilanteiden pelkoonhan ap kysyi neuvoa, eikä traumoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelkoon auttaa paradoksaalisesti altistuminen sosiaalisille tilanteille. Yritä päästä ennemmin vaikka kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Masennuslääkkeet eivät varsinaisesti auta sos. fobiaan. Sos fobia on kyllä hoidettavissa samoin periaattein kuin muut ahdistushäiriöt. Tsemppiä!
psykologi
Tästä tuli elävästi mieleeni ensimmäinen käyntini MT-ammattilaisen luona lähes 30 vuotta sitten. Kärsin paniikkihäiriöstä ja se esiintyi erityisen voimakkaana suljetuissa tiloissa: julkisten liikennevälineiden käyttö oli mahdotonta. Työpaikalle päästäkseni oli julkisia käytettävä, enkä tiennyt miten asiassa etenisin. Psykologille aika siis. Sanoi ensimmäisellä käyntikerralla, että kotiläksynä on bussilla matkustaminen, minkä tulee tapahtua ennen seuraavaa käyntiäni hänen luonaan. Bussiin en mennyt enkä ko ammattilaisen luokse uudestaan.
Joissain tapauksissa lääkitys on välttämätön ja varsinkin alkuvaiheessa, jotta asiassa päästään eteenpäin. Oma suositukseni ehdottomasti on bentsot, joita tosin ei juuri kirjoiteta, mikä sekin on väärin ja täysin lääkefirmojen aikaansaannosta.
Paniikkihäiriö on myös eri kuin sosiaalisten tilanteiden pelko. Monella menee nyt diagnoosit sekaisin, tai sitten ap on alunperinkin tarkoittanut jotain muuta kuin sosiaalisten tilanteiden pelkoa..?
Siedätys, oikotietä ei oman kokemukseni mukaan ole. Ihmisten ilmoille pelkoa päin, pienin askelin.
Pirí muuttaa minut sosiaalisista tilanteista ahdistuvasta seuramieheksi. Vastaan siis píri.
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelkoon auttaa paradoksaalisesti altistuminen sosiaalisille tilanteille. Yritä päästä ennemmin vaikka kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Masennuslääkkeet eivät varsinaisesti auta sos. fobiaan. Sos fobia on kyllä hoidettavissa samoin periaattein kuin muut ahdistushäiriöt. Tsemppiä!
psykologi
Ehkä omaan pystymiseen nähden tosi pieni altistuminen voi auttaa, tai jos on muutenkin tavallista rohkeammalla tuulella, turvalliseksi kokemassaan seurassa jne. Mutta altistuminen voi myös pahentaa ongelmaa. Altistumisista, joiden aikana pelko on päällä, vaikka se olisi täysin järjenvastaista pelkoa, saa lisää kauheita muistoja eli lisää syytä pelätä sosiaalisia tilanteita.
Ap tässä. Minua ei siis ole diagnosoitu, mutta olen melko varma, että kärsin tästä oireyhtymästä, enkä paniikkihäiriöstä, kuten joku kommentoija epäili. Ahdistukseni syttyy aina silloin, kun tiedän, että sosiaalinen tilanne on tulossa (tapaan uusia ihmisiä, puhelimessa puhuminen, isot juhlat, puheen pitäminen, etc). En saa paniikki- tai ahdistuskohtauksia kotona ollessani eikä minulla ole muita triggereitä kuin vaan nuo sosiaaliset tilanteet. Toiv selvensi :) ja kiitos monille hyvistä vinkeistä!
En ole ap, mutta voisko joku kertoa miten h.emmetin kauan altistusta pitää jatkaa??? Yli 8 vuotta nyt töissä altistanut itseäni. Ei auta, ei. Tämä on kuin ottaisi yhden askelen eteenpäin, viikon päästä kaksi taaksepäin.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta voisko joku kertoa miten h.emmetin kauan altistusta pitää jatkaa??? Yli 8 vuotta nyt töissä altistanut itseäni. Ei auta, ei. Tämä on kuin ottaisi yhden askelen eteenpäin, viikon päästä kaksi taaksepäin.
Jossain määrin kyseessä voi olla ihan sinun perusluonteesi, eikä häiriö ollenkaan. Kaikki eivät ole luonnostaan sosiaalisia, eikä tarvitsekaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta voisko joku kertoa miten h.emmetin kauan altistusta pitää jatkaa??? Yli 8 vuotta nyt töissä altistanut itseäni. Ei auta, ei. Tämä on kuin ottaisi yhden askelen eteenpäin, viikon päästä kaksi taaksepäin.
Terapia? Vaikea tuohon tilanteeseesi on mitään sanoa taustojasi tuntematta.
Itse olen käyttänyt xanoria ja diapamia mutta tiedän hyvin että nämä eivät poista ongelmaa, pelkästään oireet.
Olen yrittänyt löytää terapeuttia mutta tuntuu melko mahdottomalta kun eivät edes vastaa yhteydenottoihin.
Ei kai tässä auta muuta kuin altistaa ja yrittää ajatella positiivisesti.
Joo kyllä, ja se on haluttua koska sillä voi loiventaa muista aineista johtuvia krapuloita ja vieroitusoireita pitkäkestoisesti ja tehokkaasti. Samoin esim. psykedeelejä jos käyttää niin huonoksi kääntyvään trippiin auttaa.
Väärinkäyttö on sinänsä harmi, että sen takia tätä muuten todella hyvää lääkettä määrätään nihkeästi, vasta kun mitään muuta lääkettä ei ole. Itsekin pelästyin kun lääkäri ensi kertaa ehdotti. Hän kuitenkin vakuutti, että tämä on lääke jota käytetään mm. lasten epilepsiaan kouristusten estoon, ei mikään myrkky mistä menee pää sekaisin. Ja että kunhan käytän määrätyn annoksen, en sekakäytä muiden aineiden kanssa, enkä nosta omatoimisesti annoksia, riskit on hyvin pienet. Ja tottahan tuo on, että mitään sivuvaikutuksia en ole huomannut - olo on vaan rauhallisempi eikä pelota ja jännitä. Joskus olen kokeillut ottaa isomman annoksen, ja siitäkään ei tule mitään pöhnää, vaan alkaa vaan nukuttaa hyvin luonnollisen tuntuisesti, ihan kuin vaan illalla olisi väsynyt ja tekisi mieli mennä nukkumaan. Ilmeisesti se "viihdekäyttöpotentiaali" vaatii muita aineita kaveriksi, koska tosiaan isompikin annos pelkkää rivatrilia vain nukuttaa.