Viittomankielen tulkki työ kiinnostaa!

Teknologia ei ole kyllä missään lähelläkään läpimurtoa, jonka jälkeen laite osaisi lukea viittomakieltä ja tulkata sen rikkaasti kohdekielelle. Ollaan jopa niin kaukana, ettei ole mielekästä kehittää sellaista teknologiaa, kun löytyy jo niin paljon paremmin toimivia vaihtoehtoja, esim ihminen tulkkina laitteen sijasta.

Ihan joka väliin ei teknologiakaan ole iskemässä.

Tai jos tarkoitit teknologialla kuulokojeita tms, että kaikista tulisi yhteiskunnan silmissä "normaalikuuloisia" niin siihenkin on paljon matkaa ja onko se edes tavoitteena kovin kestävä ja eettinen? Kuurouteen sisältyy muutakin kuin kuulon näkökulma. Suomalaiset kuurot muodostavat kieli- ja KULTTUURIvähemmistön. Moni ei halua implanttia ja koko keskustelun käyminen siitä näkökulmasta, että kuurous on poistettava/korjattava/muutettava on kieroutunut. Mutta ehket siihen edes viitannut, kunhan nyt mainitsen näitä teknologiaan liittyviä asioita.

Eikä se kuulon kuntoutus ole vain yhdestä hyvästä laitteesta kiinni, vaan joka tapauksessa hyvin yksilöllistä. Kaikilla on eri aivot ja eri tulokset kuntoutuksen jälkeen. On todennäköistä ettei koskaan tule tilannetta, jossa "kaikista voi tehdä kuulevan". Ja voi miettiä onko se edes tarkoituksenmukainen tavoite nykymaailmassa.

Valtaosa 70-luvun jälkeen syntyneistä viittomakielisistä kuulee joko kojeen tai implantin avulla. Näistä valtaosa puhuu ihan normaalia suomea, mutta haluavat identifioitua viittomakielisiksi, vaikka käytännössä ovat kaksikielisiä. Tämä vaatimus äidinkielen käyttöön on oikeastaan ainoa merkittävä tulkkauksen tarve, aidosti kuuroja on Suomessa on joitakin satoja ja heillä ei ole välttämättä edes auttavaa suomenkielen kirjoitustaitoa.

Tuossa perspektiiviä viittomakieleen, kuurouteen ja tulkkauksen tarpeeseen.

Nimim. Alalla työskentelevä

Vierailija kirjoitti:

Ennen about kaikki on freelancereita ja yksityisyrittäjiä, mutta nykyään on paljon isojakin firmoja. Suurin osa tulkeista on nykyään firmoissa töissä ja työt tulee tosiaan kelan kautta. Joissain firmoissa on kuukausipalkkaisia, mutta yleisin työsuhdemuoto on nollatuntisopimus, eli palkan saa tehdyistä töistä.

Työ on todella haastavaa asiantuntijatyötä, mielenkiintoista, itsenäistä, vaihtelevaa, ihanaa.

Kirjoitatko aivan vakavissasi imperfektiin viittaavan lauseen preesens-muodossa?!

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa 70-luvun jälkeen syntyneistä viittomakielisistä kuulee joko kojeen tai implantin avulla. Näistä valtaosa puhuu ihan normaalia suomea, mutta haluavat identifioitua viittomakielisiksi, vaikka käytännössä ovat kaksikielisiä. Tämä vaatimus äidinkielen käyttöön on oikeastaan ainoa merkittävä tulkkauksen tarve, aidosti kuuroja on Suomessa on joitakin satoja ja heillä ei ole välttämättä edes auttavaa suomenkielen kirjoitustaitoa.

Tuossa perspektiiviä viittomakieleen, kuurouteen ja tulkkauksen tarpeeseen.

Nimim. Alalla työskentelevä

Toisaalta sinunkaan suomen kielen taitosi ei ole erityisen hyvä. En ihmettele, että päädyit alalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teknologia ole missään nimessä tekemässä tulkeista tarpeettomia. Sitä samaa vuorovaikutuksen asiantuntijuutta tarvitaan, jotta voidaan ylipäänsä kehittää mitään teknologiaa tulkkaustilanteisiin. Pitää olla todella monipuolista ja yksityiskohtaista tietoa vuorovaikutuksen eri tekijöistä. Koulutus varmasti muokkaantuu sitä mukaan ku kentän työnkuvat muuttuu.

Eikä se face to face tulkkaaminenkaan tule tarpeettomaksi muuttumaan tietenkään, vaikka vähenisikin merkittävästi. On ihan totta, ettei töitä tule riittämään kaikille "perustulkkina", kun ei riitä nytkään. Eikä juuri nyt sillä tulkin tutkinnolla saa muilta aloilta helposti töitä. En oikeastaan suosittele nyt alaa opiskelemaan, tulevaisuudennäkymät on vähän epävarmat, koska tekijöitä on jo paljon. Silti, kyse ei ole siitä että tulkeista tulisi tarpeettomia, todellakaan.

Mutta eikö vuorovaikutusta opiskella vaikka puheviestinnässä tai muualla? Logopedia, puheviestintä yms. ovat sellaisia aloja, jotka tutkivat noita juttuja.

Viittomakielen koulutuksessa opiskellaan suomalaista viittomakieltä. 

Eli mihin viittomakielen tulkkeja sitten tarvitaan, kun laitteet ovat hyvällä mallilla? 

Siis mitkä laitteet ja millon on mielestäsi sillä mallilla, että ohitetaan kokonainen kieli ja kulttuuri :D Koetko saman riskin olevan kaikkien kielten tulkkauksen ja kääntämisen saralla? Minä en todellakaan ja minä olen alalle kouluttautunut ja jatkokouluttautunut. Tulevaisuudessa pitää joka tapauksessa laajentaa ja monipuolistaa työn kuvia. Viittomakielen tulkit, kuten monet muutkin ammattilaiset, ovat jo peruspohjalta vuorovaikutuksen asiantuntijoita (enemmän kuin vaikka mainitsemasi logopediaa opiskellut puheterapeutti) ja voi edelleen kouluttautua. Ja tulevaisuudessa oppilaitokset varmasti vastaa tähän tarpeeseen monipuolistaa ammattitaitoa, eikä tulkiksi opiskeleva opiskele "vain" viittomakieltä, suomea ja tulkkaamista.

Ja niin tai näin, teknologia pystyy moneen, mutta ei vielä pitkään pitkään pitkään pitkään aikaan tule korvaamaan ihmisten välistä monipuolista vuorovaikutusta, eikä pysty sitä koordinoimaan kuten tulkki. Olen lukenut myös paljon käännösteknologiasta ja tekoälystä tulkkausalalla. Oikein mahtavia työkaluja ja varmasti kehittyvät, mutta eivät korvaa tulkkia monessa tilanteessa.

Eli työnkuva muuttuu. Tietyt työtilanteet vähenee. Tilalle tulee muita työtehtäviä. Tulkeista ei ole tulossa tarpeettomia nyt tai tulevaisuudessa, niin kauan kuin on erilaisia ihmisiä, kielitaitoja, ja kommunikointikeinoja.

Silti en suosittele että kukaan nyt juuri opiskelee vk tulkiksi. Nyt ala näyttää epävarmalta johtuen ihan siitä miten se on järjestetty ja kilpailutettu ja kuinka runsaasti koulutettuja tulkkeja jo on. Tai kyllähän se on upea ammatti opiskella ja osata, mutta ainakin kannattaa sitten olla joku toinen ammatti varalla ja avoin mieli jatkosuunnitelmille.

Kun ihmiset saadaan kuulemaan puhetta erilaisten kojeiden avulla, ei viittomakieltä enää tarvita muuten kuin pikkupiirien harrastuksena kuten muinaiskreikka. Jokainen viittomakieli on myöskin eri eri maissa, joten mitään esperantoa ei suomalaisesta viittomakielestä saa. Suomalainen viittomakielikulttuuri on todella pieni, sillä Suomen pienimmässä kunnassa on lähes kaksi kertaa yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa kuuroja. 

Tätä ei voi verrata suoraan kirjoitettuihin kieliin, koska niillä tuotetaan myös paljon kirjallisuutta viihteeksi sekä esim.tieteen käyttöön. Viittomakieli on enemmänkin hätävarakieli, jolla ei voi luontevasti kirjoittaa mitään eikä esim.tv-sarjoja tai elokuvia voi mielekkäästi dubata viittomakielelle, koska näyttelijöiden pitäisi viuhtoa käsiä tai lisätä joku pikkuruutu kuvan laitaan, josta katsoja yrittäisi samalla seurata käsien viuhtojaa sekä itse näyttelijää. Viittomakielessä viestintuottaja tuo myöskin vain visuaalisen ulottuvuuden viestintään, kun tavallisessa kielessä visuaalinen ja verbaalinen yhdistyy kokonaisuudeksi ja näistä syntyy kokonaisvaltaisempi viesti. 

Vierailija kirjoitti:

Valtaosa 70-luvun jälkeen syntyneistä viittomakielisistä kuulee joko kojeen tai implantin avulla. Näistä valtaosa puhuu ihan normaalia suomea, mutta haluavat identifioitua viittomakielisiksi, vaikka käytännössä ovat kaksikielisiä. Tämä vaatimus äidinkielen käyttöön on oikeastaan ainoa merkittävä tulkkauksen tarve, aidosti kuuroja on Suomessa on joitakin satoja ja heillä ei ole välttämättä edes auttavaa suomenkielen kirjoitustaitoa.

Tuossa perspektiiviä viittomakieleen, kuurouteen ja tulkkauksen tarpeeseen.

Nimim. Alalla työskentelevä

Ja siksipä ei kenenkään oo järkeä enää opiskella vain viittomakielen tulkiksi. Pitää olla monitaituri tai miettiä jotain muuta alaa. Tai sitten hyväksyä se, että töitä on todella vähän ja elantoa ei siitä löydy eläkkeelle asti.

Sen kyllä lisään tohon tietoon implantoiduista, että moni heistä ei kuule kuin tietyissä ympäristöissä. Kirjoitustulkkauksen tarve kasvaa koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Teknologia ei ole kyllä missään lähelläkään läpimurtoa, jonka jälkeen laite osaisi lukea viittomakieltä ja tulkata sen rikkaasti kohdekielelle. Ollaan jopa niin kaukana, ettei ole mielekästä kehittää sellaista teknologiaa, kun löytyy jo niin paljon paremmin toimivia vaihtoehtoja, esim ihminen tulkkina laitteen sijasta.

Ihan joka väliin ei teknologiakaan ole iskemässä.

Tai jos tarkoitit teknologialla kuulokojeita tms, että kaikista tulisi yhteiskunnan silmissä "normaalikuuloisia" niin siihenkin on paljon matkaa ja onko se edes tavoitteena kovin kestävä ja eettinen? Kuurouteen sisältyy muutakin kuin kuulon näkökulma. Suomalaiset kuurot muodostavat kieli- ja KULTTUURIvähemmistön. Moni ei halua implanttia ja koko keskustelun käyminen siitä näkökulmasta, että kuurous on poistettava/korjattava/muutettava on kieroutunut. Mutta ehket siihen edes viitannut, kunhan nyt mainitsen näitä teknologiaan liittyviä asioita.

Eikä se kuulon kuntoutus ole vain yhdestä hyvästä laitteesta kiinni, vaan joka tapauksessa hyvin yksilöllistä. Kaikilla on eri aivot ja eri tulokset kuntoutuksen jälkeen. On todennäköistä ettei koskaan tule tilannetta, jossa "kaikista voi tehdä kuulevan". Ja voi miettiä onko se edes tarkoituksenmukainen tavoite nykymaailmassa.

Kyllä kuulo on aika hyvä asia. Enpä haluaisi matkustaa kuurona mihinkään Suomea vähemmän turvalliseen maahan enkä varsinkaan naisena. Mahdollisuus päästä rahoista tai hengestä kasvaa roimasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei teknologia ole missään nimessä tekemässä tulkeista tarpeettomia. Sitä samaa vuorovaikutuksen asiantuntijuutta tarvitaan, jotta voidaan ylipäänsä kehittää mitään teknologiaa tulkkaustilanteisiin. Pitää olla todella monipuolista ja yksityiskohtaista tietoa vuorovaikutuksen eri tekijöistä. Koulutus varmasti muokkaantuu sitä mukaan ku kentän työnkuvat muuttuu.

Eikä se face to face tulkkaaminenkaan tule tarpeettomaksi muuttumaan tietenkään, vaikka vähenisikin merkittävästi. On ihan totta, ettei töitä tule riittämään kaikille "perustulkkina", kun ei riitä nytkään. Eikä juuri nyt sillä tulkin tutkinnolla saa muilta aloilta helposti töitä. En oikeastaan suosittele nyt alaa opiskelemaan, tulevaisuudennäkymät on vähän epävarmat, koska tekijöitä on jo paljon. Silti, kyse ei ole siitä että tulkeista tulisi tarpeettomia, todellakaan.

Mutta eikö vuorovaikutusta opiskella vaikka puheviestinnässä tai muualla? Logopedia, puheviestintä yms. ovat sellaisia aloja, jotka tutkivat noita juttuja.

Viittomakielen koulutuksessa opiskellaan suomalaista viittomakieltä. 

Eli mihin viittomakielen tulkkeja sitten tarvitaan, kun laitteet ovat hyvällä mallilla? 

Siis mitkä laitteet ja millon on mielestäsi sillä mallilla, että ohitetaan kokonainen kieli ja kulttuuri :D Koetko saman riskin olevan kaikkien kielten tulkkauksen ja kääntämisen saralla? Minä en todellakaan ja minä olen alalle kouluttautunut ja jatkokouluttautunut. Tulevaisuudessa pitää joka tapauksessa laajentaa ja monipuolistaa työn kuvia. Viittomakielen tulkit, kuten monet muutkin ammattilaiset, ovat jo peruspohjalta vuorovaikutuksen asiantuntijoita (enemmän kuin vaikka mainitsemasi logopediaa opiskellut puheterapeutti) ja voi edelleen kouluttautua. Ja tulevaisuudessa oppilaitokset varmasti vastaa tähän tarpeeseen monipuolistaa ammattitaitoa, eikä tulkiksi opiskeleva opiskele "vain" viittomakieltä, suomea ja tulkkaamista.

Ja niin tai näin, teknologia pystyy moneen, mutta ei vielä pitkään pitkään pitkään pitkään aikaan tule korvaamaan ihmisten välistä monipuolista vuorovaikutusta, eikä pysty sitä koordinoimaan kuten tulkki. Olen lukenut myös paljon käännösteknologiasta ja tekoälystä tulkkausalalla. Oikein mahtavia työkaluja ja varmasti kehittyvät, mutta eivät korvaa tulkkia monessa tilanteessa.

Eli työnkuva muuttuu. Tietyt työtilanteet vähenee. Tilalle tulee muita työtehtäviä. Tulkeista ei ole tulossa tarpeettomia nyt tai tulevaisuudessa, niin kauan kuin on erilaisia ihmisiä, kielitaitoja, ja kommunikointikeinoja.

Silti en suosittele että kukaan nyt juuri opiskelee vk tulkiksi. Nyt ala näyttää epävarmalta johtuen ihan siitä miten se on järjestetty ja kilpailutettu ja kuinka runsaasti koulutettuja tulkkeja jo on. Tai kyllähän se on upea ammatti opiskella ja osata, mutta ainakin kannattaa sitten olla joku toinen ammatti varalla ja avoin mieli jatkosuunnitelmille.

Kun ihmiset saadaan kuulemaan puhetta erilaisten kojeiden avulla, ei viittomakieltä enää tarvita muuten kuin pikkupiirien harrastuksena kuten muinaiskreikka. Jokainen viittomakieli on myöskin eri eri maissa, joten mitään esperantoa ei suomalaisesta viittomakielestä saa. Suomalainen viittomakielikulttuuri on todella pieni, sillä Suomen pienimmässä kunnassa on lähes kaksi kertaa yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa kuuroja. 

Tätä ei voi verrata suoraan kirjoitettuihin kieliin, koska niillä tuotetaan myös paljon kirjallisuutta viihteeksi sekä esim.tieteen käyttöön. Viittomakieli on enemmänkin hätävarakieli, jolla ei voi luontevasti kirjoittaa mitään eikä esim.tv-sarjoja tai elokuvia voi mielekkäästi dubata viittomakielelle, koska näyttelijöiden pitäisi viuhtoa käsiä tai lisätä joku pikkuruutu kuvan laitaan, josta katsoja yrittäisi samalla seurata käsien viuhtojaa sekä itse näyttelijää. Viittomakielessä viestintuottaja tuo myöskin vain visuaalisen ulottuvuuden viestintään, kun tavallisessa kielessä visuaalinen ja verbaalinen yhdistyy kokonaisuudeksi ja näistä syntyy kokonaisvaltaisempi viesti. 

Näissä tiedoissa on vääristymiä, vaikka jotain hyviä suuntaviivojakin keskustelulle löytyy.

"Viittomakielessä viestintuottaja tuo myöskin vain visuaalisen ulottuvuuden viestintään, kun tavallisessa kielessä visuaalinen ja verbaalinen yhdistyy kokonaisuudeksi ja näistä syntyy kokonaisvaltaisempi viesti." En edes ihan ymmärrä mitä tarkoitat tällä. Viitotut kielet ovat tavallisia kieliä, niissä on omat sääntönsä ja moodinsa. Voisi hyvin väittää päinvastaista, että viitotun kielen ilmaisuvoima ja kokonaisvaltaisuus on suurempaa kuin puhuituissa kielissä. Viitotussa kielessähän yhdistyy kaikki mahdollinen, paitsi ääni. Se ei ole puhuttu kieli, johon "lisätään visuaalinen ulottuvuus". Ei kirahvikaan ole kana, johon lisätään pitkä kaula, ne ovat ihan eri asioita. Mutta miksi edes asettaa eri kielimuotoja vastakkain tuolla tavalla? Onko ajatus taustalla, että koko suomalainen viittomakieli on jotenkin vähäinen, joten saa kuihtua pois? Olen itse täysin eri mieltä. Koska edelleen on ihan eri asia puhua siitä, työllistääkö jokin ala (ei työllistä) ja siitä onko se työ sitten turhaa, saati sitten siitä onko joku kieli tai kulttuuri turha.

Viittomakielet ovat LUONNOLLISIA kieliä, eivät hätävarakieliä. Kukaan ei ole niitä kehittänyt kommunikoinnin tueksi sen enempää kuin suomi olisi kehitetty hätävarakieleksi, kun ei me rassukat osata kreikkaa.

Ihmisiä ei saada kuulemaan luotettavasti lähivuosina, eivätkä kaikki sellaisia leikkauksia halua. Silti, ala ei työllistä riittävästi nyt tai tulevaisuudessa. Siksi onkin oltava monitaituri, monenlainen tulkki.

Niin tai näin, se on työnä aivan mahtavaa. En voi kuvitellakaan parempaa ammattia.