Lue keskustelun säännöt.
Onko muita jotka toivoo että tämä poikkeustila jatkuu?
17.04.2020 |
Musta tämä on ollut aivan ihanaa aikaa. Tehnyt kotona töitä ja saanut pitää lapsia kotona (kolme teiniä). Mies joutuu välillä käymään töissä mutta pääsääntöisesti hänkin tehnyt kotoota töitä. Ei kiirettä ja ollaan koko perhe yhdessä. Töitä on ollut ehkä hiukan vähemmän ja nekin on tehty tehokkaammin kun ei ole turhia palavereja ja kahvilla istumista. Muutamaa kaveria olen nähnyt lenkillä iltaisin.
Älkääkä käsittäkö väärin, että pitäisin hyvänä ihmisten sairastumista ja kuolemaa.
Kommentit (71)
Meidän elämä on suunnilleen samaa kuin ennenkin. Käydään töissä ja lapset hoidossa. Viikonloput ollaan yleensä kotona tai omalla pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ainoa ero normiarkeen on se, että kirjasto, ilmainen kuntosali ja ohjatut treenit on nyt kiinni. Eli ei hirveästi haittaa, vaikka jatkuisi loppuvuoden.
Mä olen sitten varmaan ainoa joka kärsii javittuuntuu ihan suunnattomasti.
Enkä edes ole mikään himoshoppaaja enkä bilehile.
Odotan kuin kuuta nousevaa tämän loppumista ja normaaliin elämään palaamista.
On raskasta kun ei pääse tapaamaan läheisiä.
Kun kaikki harrastukset on jäissä eikä ole normaalia rytmiä ollenkaan.
Lukuun ottamatta uhreja, toivon että poikkeustila jatkuisi noin muuten.
Talous ei ikinä saa mennä ihmishenkien (eikä eläinten) edelle mutta olen toki kiitollinen työstä ja liksasta. Huono puoli etten saa pysyä kotona. Jos testejä tehtäisiin kaikille, olisin päässyt karanteeniin.
Toiveeni saattaa liittyä myös introverttiyteeni.
Luonnon puolesta toivon tämän jatkuvan. Muuten ei tartteis jatkua päivääkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun vähän aikaa jatkaa, huomaa ettei sitä työpaikkaa enää ole.
Suurin osa työstä, jota voi tehdä etänä, on turhaa. Työnantajatkin alkavat huomata sen. Ja se pieni osa, joka ei ole turhaa, voidaan teettää halvemmalla ulkomailla.
Esim. mun työ palkanlaskijana? Ok, ilmoita sun työnantaja niin ilmoitetaan sille, että sä et tarvii enää palkkaa.
Ilmeisesti korkeakoulut eivät myöskään tarvitse opiskelijoita, joten minut ja kolleganit voidaan hyvin irtisanoa. (?)
En toivo poikkeustilan jatkuvan mutta toivon että ihmiset oppivat tästä jotain ja se "rajat auki" ja "vapaa liikkuvuus" hörhöily tajutaan turmiolliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nauttinut joka hetkestä.
- saan ja voin tehdä etätyötä /olen saanut enemmän aikaiseksi kuin hälyisässä avokonttorissa
-kotona kissa ja minä/hyvin on pärjätty, kummallakin oma huone, jonne voi vetäytyä, kun ja jos toisen naama alkaa urakalla vtuttamaan/yleensä se on mirri, joka painuu raskaan perintökaapin kätköihin tai johonkin isoon maljakkoon koisimaan
-yhtään tylsää hetkeä ei ole ollut /päivän täyttää töiden jälkeen jooga/lenkki/kitaran/syntsan soitto ja/tai piirustus/maalausprojekti, pienoismallimaiseman teko, vaatteiden suunnittelu ja tekeminen, kiinan ja venäjän kieliopin pänttääminen, kalligrafia, fantasiakirjan kirjoittamisprojekti, lukeminen, elokuvat, neulonta jne
-kaupoissa on ihanan vähän porukkaa
-pihalla on hiljaisempaa, kun rääkyviä penskoja on vähemmän
-ei tarvi selitellä, että miksi en tule sinne ja tänne/pelkkä nettiyhteys on nyt uusi normaali ja se sopii minulle erinomaisesti
-onko tuo ilma ollut todellakin paljon parempi, vaikka on vielä kaiken lisäksi kevät?
Negatiivista:
-euroviisut olisi voitu järjestää netissä äänestyksineen päivineen
-urheilua kaipaan, kilpailuja voitaisiin järjestää ilman yleisöä, vain televisioituina, toivottavasti ei ainakaan ensi vuoden hiihtokausi ole vaarassa, se maailmancup kun on kaikkein mielenkiintoisin ampumahiihdon ohella
Olisin melkein voinut kirjoittaa tämän itse, tosin emme ihan harrasta samanlaisia asioita.
Lisäksi olen ollut terveenä, koska en ole saanut avokonttorista kaikenlaisia pöpöjä, joita työkaverit ja/tai asiakkaat sinne tuovat (monella on eri-ikäisiä lapsia eri päiväkodeissa ja kouluissa, ja nuo pöpöt sitten tulevat myös meidän konttoriimme).
Olen nuori, harmittaa ihan helkkaristi ettei kavereiden kanssa pääse minnekään. Festarit on peruttu, ulkomaille ei voi lähteä, ei pääse edes ravintoloihin, elokuvateatteriin tai baareihin! Lisäksi mulla on työ jota ei voi tehdä etänä. Tilanne ketuttaa ja haluan kuumeisesti jo palata normaaliin elämänrytmiin! Nuorena sitä elämää pystyiskin vielä elämään, kiva kun menee yks vuosi siitä ajasta vaan töissä ja kotona kököttämiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on niin helppoa sieltä perheen parista ihannoida tätä tilannetta. Varsinkin jos hyvä toimeentulo molemmilla tai muuta varallisuutta.
Mutta on ihmisiä joiden rakas tai rakkaimmat ihmiset toisessa maassa.
Silloin tämä tilanne on sietämätön! :(
Mä en koe, että mun elämä olisi mitenkään erityisesti tässä muuttunut. En silti halua, että poikkeustila jatkuu, koska se vaikuttaa niin moneen muuhunkin asiaan kuin siihen että olen kotona hieman normaaliakin enemmän.