Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Venlafaxin lääkkeen vaihto ja kamalat vieroitusoireet..mikä lääke teille ollut paras??
16.04.2020 |
Hei!
Tarvitsisin nyt kipeästi vertaistukea ja kokemuksia teiltä, jotka olette lopettaneet venlafaxinin onko tullut pitkiä vieroirusoireita?? Olo on todella epätodellinen ja on ollut lihasnykäyksiä, vapinaa,kylmiä väreitä,huimausta ja pahoinvointi,migreeniä ja mieliala on laskenut selvästi ja maailma tuntuu tällä hetkellä aivan synkältä. Ahdistaa ja stressaa kokoajan ja päivät tuntuu todella pitkältä että kestääkö nämä olot pitkääkin?? Yli viikon kärvistellyt tässä ja olen vähentänyt annosta asteittain hitaasti lääkärin ohjeiden mukaan ja edessä vaihto sitten toiseen lääkkeeseen koska energia ja toimintakyky ei riitä edes kotitöihin enkä taas pääse sängystä ylös.
Vaikeaa masennusta 8 vuotta takana ja ahdistukset ja todella monia eri valmisteita on tullut kokeiltua vuosien varrella ja näissä raskainta on se että aina menee todella kauan ennen kuin tietää miten lääke sopii. En kuitenkaan mistään muusta lääkkeestä ole saanut näin voimakkaita oireita. Testattu on mm.sepram,ecitalopram,sertralin,voxra,lamictal,
fluanxol,
Kertokaa mikä lääke teillä on ollut paras masennukseen ?? Tämän kirjoittaminenkin tuntui raskaalta
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up onko muita henkisesti elämään kyllästyneitä ja masentuneita linjoilla? Mulla ei energia riitä edes imurointiin ja aamupalan teko ei ole koskaan ollut näin raskasta. Täälläkin lääke hakusessa ja terapia menossa kun sinne sentään jaksoin aiemmin mennä
Mies
Täällä ollaan. Minulla 20 vuoden aikana ollut käytössä 4 tai 5 eri SSRI-lääkettä, SSNI:stä Cymbalta ja Venlafaxin (josta vieroitusoireet oli kamalat). Nyt käytössä viimeisen puolisen vuotta ollut Aurorix, joka on MAO-estäjä. Sairausloman aikana se sai minut parempaan kuntoon kuin mikään muu lääke koskaan (muilla lääkkeilläkin olen joten kuten työkykyisenä pysynyt aikana ja kun teho on heikennyt, on vaihdettu lääkitystä) ja ajattelin jo, etä nyt on löytynyt lääke, joka muuttaa elämäni, mutta töihin palattuani alkaa taas homma hajota käsiin. Duunipaikassani on jäätävän huono ilmapiiri eikä minulla näköjään pää enää kestä minkään lääkeen avulla :( Mutta vapaalla tosiaan oli tällä lääkkeellä ihan loistava olo. Tunsin itseni normaaliksi, terveeksi, energiseksi, aikaansaavaksi, arvokkaaksi ihmiseksi.
Olen nyt vakavasti miettinyt töistä pois jättäytymistä. Ikää minulla on lähes 50 v ja työskentelen alla, jossa yli 90%:ssa työpaikkailmoituksista kerrotaan, että haussa on nuori ihminen (useimmissa ilmoituksissa lukee esim. , että "sinulla on 3-5 vuoden työkokemus"). Uuden työpaikan löytyminen ei siis ole helppoa muutenkaan, eikä nykyinen ahdistunut, lamaantunut olo sitä mitenkään edesauta.
Mutta asiaan palatakseni, suosittelen, että keskustelette Aurorixin kokeilemisesta lääkärinne kanssa, te, joilla SSRI:t / SSNI:t lakanneet toimimasta.
Mistä päättelit, että hyvä olosi sairaslomalla johtui lääkkeestä? Kun olo kerran paheni kun menit töihin. (?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up onko muita henkisesti elämään kyllästyneitä ja masentuneita linjoilla? Mulla ei energia riitä edes imurointiin ja aamupalan teko ei ole koskaan ollut näin raskasta. Täälläkin lääke hakusessa ja terapia menossa kun sinne sentään jaksoin aiemmin mennä
Mies
Täällä ollaan. Minulla 20 vuoden aikana ollut käytössä 4 tai 5 eri SSRI-lääkettä, SSNI:stä Cymbalta ja Venlafaxin (josta vieroitusoireet oli kamalat). Nyt käytössä viimeisen puolisen vuotta ollut Aurorix, joka on MAO-estäjä. Sairausloman aikana se sai minut parempaan kuntoon kuin mikään muu lääke koskaan (muilla lääkkeilläkin olen joten kuten työkykyisenä pysynyt aikana ja kun teho on heikennyt, on vaihdettu lääkitystä) ja ajattelin jo, etä nyt on löytynyt lääke, joka muuttaa elämäni, mutta töihin palattuani alkaa taas homma hajota käsiin. Duunipaikassani on jäätävän huono ilmapiiri eikä minulla näköjään pää enää kestä minkään lääkeen avulla :( Mutta vapaalla tosiaan oli tällä lääkkeellä ihan loistava olo. Tunsin itseni normaaliksi, terveeksi, energiseksi, aikaansaavaksi, arvokkaaksi ihmiseksi.
Olen nyt vakavasti miettinyt töistä pois jättäytymistä. Ikää minulla on lähes 50 v ja työskentelen alla, jossa yli 90%:ssa työpaikkailmoituksista kerrotaan, että haussa on nuori ihminen (useimmissa ilmoituksissa lukee esim. , että "sinulla on 3-5 vuoden työkokemus"). Uuden työpaikan löytyminen ei siis ole helppoa muutenkaan, eikä nykyinen ahdistunut, lamaantunut olo sitä mitenkään edesauta.
Mutta asiaan palatakseni, suosittelen, että keskustelette Aurorixin kokeilemisesta lääkärinne kanssa, te, joilla SSRI:t / SSNI:t lakanneet toimimasta.
Mistä päättelit, että hyvä olosi sairaslomalla johtui lääkkeestä? Kun olo kerran paheni kun menit töihin. (?)
Ja tämä kysymys nimenomaan koska suosittelet lääkettä muillekin (?) Ja kuitenkin kuvailet oloasi ahdistuneeksi ja lamautuneeksi.
Vierailija kirjoitti:
Uskooko joku teistä oikeasti että masennus johtuu siitä että aivoissa on "väittäjäaineiden
epätasapaino" ja lääke korjaa sen?
En usko, että masennus johtuu siitä, että aivoissa on välittäjäaineiden epätasapaino, mutta olen lukenut tutkimuksista, joissa masentuneiden aivoissa on tällaista epätasapainoa havaittu. Itse uskon, että masennus syy tähän epätasapainoon, ei sen seuraus.
Joka tapauksessa, riippumatta siitä, mihin uskon (enkä jaksa näitä syy-seuraus-suhteita kauheasti edes pohtia), olen kokenut saavani lääkeistä apua. Yli 1/4 vuosisadan masennuksen kanssa elettyäni on oma kokemukseni se, etten olisi jaksanut terapiassakaan ilman lääkitystä käydä. Olen saanut terapiaa kahteen oteeseen, 1 ja 2 vuoden jaksot, jotka olivat kyllä molemmat hyödyllisiä, mutta eivät mitenkään pysyvästi parantaneet minua. Kuten eivät lääkkeetkään. Niitäkin on tullut kuluneina vuosina popsittua ainakin kymmentä eri sorttia. Pitävät minut pääsäntöisesti työkykyisenä (vain yksi 2 kk poissaolo työstä masennuksen takia 25 vuoden aikana, lisäksi 2 kpl 1-2 vkon jaksoja) ja normaalielämässä kiinni, vaikka lievempää ahdistusta ja masennusta koenkin myös lääkityksellä ollessani.
Jokseenkin varmaa on se, että olisin elämäni itse lopettanut jo vuosia sitten, jos lääkkeitä ei olisi, joten lopulta ihan sama minulle, miten/miksi ne vaikuttavat. Kunhan vaikuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up onko muita henkisesti elämään kyllästyneitä ja masentuneita linjoilla? Mulla ei energia riitä edes imurointiin ja aamupalan teko ei ole koskaan ollut näin raskasta. Täälläkin lääke hakusessa ja terapia menossa kun sinne sentään jaksoin aiemmin mennä
Mies
Täällä ollaan. Minulla 20 vuoden aikana ollut käytössä 4 tai 5 eri SSRI-lääkettä, SSNI:stä Cymbalta ja Venlafaxin (josta vieroitusoireet oli kamalat). Nyt käytössä viimeisen puolisen vuotta ollut Aurorix, joka on MAO-estäjä. Sairausloman aikana se sai minut parempaan kuntoon kuin mikään muu lääke koskaan (muilla lääkkeilläkin olen joten kuten työkykyisenä pysynyt aikana ja kun teho on heikennyt, on vaihdettu lääkitystä) ja ajattelin jo, etä nyt on löytynyt lääke, joka muuttaa elämäni, mutta töihin palattuani alkaa taas homma hajota käsiin. Duunipaikassani on jäätävän huono ilmapiiri eikä minulla näköjään pää enää kestä minkään lääkeen avulla :( Mutta vapaalla tosiaan oli tällä lääkkeellä ihan loistava olo. Tunsin itseni normaaliksi, terveeksi, energiseksi, aikaansaavaksi, arvokkaaksi ihmiseksi.
Olen nyt vakavasti miettinyt töistä pois jättäytymistä. Ikää minulla on lähes 50 v ja työskentelen alla, jossa yli 90%:ssa työpaikkailmoituksista kerrotaan, että haussa on nuori ihminen (useimmissa ilmoituksissa lukee esim. , että "sinulla on 3-5 vuoden työkokemus"). Uuden työpaikan löytyminen ei siis ole helppoa muutenkaan, eikä nykyinen ahdistunut, lamaantunut olo sitä mitenkään edesauta.
Mutta asiaan palatakseni, suosittelen, että keskustelette Aurorixin kokeilemisesta lääkärinne kanssa, te, joilla SSRI:t / SSNI:t lakanneet toimimasta.
Mistä päättelit, että hyvä olosi sairaslomalla johtui lääkkeestä? Kun olo kerran paheni kun menit töihin. (?)
Ja tämä kysymys nimenomaan koska suosittelet lääkettä muillekin (?) Ja kuitenkin kuvailet oloasi ahdistuneeksi ja lamautuneeksi.
Hyvä kysymys. Kirjoituksestani ei ehkä saanut ihan selkeää kuvaa, miten olen tilanteen kokenus. Uskon kyllä, että lääke on minulla toimiva, koska olo sairausloman aikana oli parempi kuin koskaan ennen. Niin hyväksi ja terveeksi en ole oloani koskaan ennen tuntenut. Mutta valitettavasti ei siis tämänkään lääkkeen teho näytä kohdallani olevan niin voimakas, että jaksaisin työpaikan ilmapiiriä.
Vierailija kirjoitti:
Käytin Vfaksinia monta vuotta isolla annoksella. Päätin lopettaa vähitellen, en siis vaihtanut mihinkään toiseen valmisteeseen. Vierotusoireet kestivät lähes vuoden. Alun 2kk oli aivan hirveitä. Voimia ap!
Tuostahan tulee helposti lähes vuoden sairasloma jos on aivan sekaisin. Itse en ole välillä tiennyt olenko olemassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up onko muita henkisesti elämään kyllästyneitä ja masentuneita linjoilla? Mulla ei energia riitä edes imurointiin ja aamupalan teko ei ole koskaan ollut näin raskasta. Täälläkin lääke hakusessa ja terapia menossa kun sinne sentään jaksoin aiemmin mennä
Mies
Täällä ollaan. Minulla 20 vuoden aikana ollut käytössä 4 tai 5 eri SSRI-lääkettä, SSNI:stä Cymbalta ja Venlafaxin (josta vieroitusoireet oli kamalat). Nyt käytössä viimeisen puolisen vuotta ollut Aurorix, joka on MAO-estäjä. Sairausloman aikana se sai minut parempaan kuntoon kuin mikään muu lääke koskaan (muilla lääkkeilläkin olen joten kuten työkykyisenä pysynyt aikana ja kun teho on heikennyt, on vaihdettu lääkitystä) ja ajattelin jo, etä nyt on löytynyt lääke, joka muuttaa elämäni, mutta töihin palattuani alkaa taas homma hajota käsiin. Duunipaikassani on jäätävän huono ilmapiiri eikä minulla näköjään pää enää kestä minkään lääkeen avulla :( Mutta vapaalla tosiaan oli tällä lääkkeellä ihan loistava olo. Tunsin itseni normaaliksi, terveeksi, energiseksi, aikaansaavaksi, arvokkaaksi ihmiseksi.
Olen nyt vakavasti miettinyt töistä pois jättäytymistä. Ikää minulla on lähes 50 v ja työskentelen alla, jossa yli 90%:ssa työpaikkailmoituksista kerrotaan, että haussa on nuori ihminen (useimmissa ilmoituksissa lukee esim. , että "sinulla on 3-5 vuoden työkokemus"). Uuden työpaikan löytyminen ei siis ole helppoa muutenkaan, eikä nykyinen ahdistunut, lamaantunut olo sitä mitenkään edesauta.
Mutta asiaan palatakseni, suosittelen, että keskustelette Aurorixin kokeilemisesta lääkärinne kanssa, te, joilla SSRI:t / SSNI:t lakanneet toimimasta.
Olen itse joskus päätynyt
melkein tekemään itsemurhan huonon työpaikan ja kiusaamisen takia. Se ei todellakaan ole mikään pikkujuttu. Millainen tilanne nyt muuten ? Itse työttömänä yli vuoden masennuksen takia
- mies
Ap täällä taas ja nyt toista viikkoa pienempää annosta 150-75 mg ja tänään tässä heti herätessä kauhea kusemisongelma mikä oli ilalllakin ettei pysty virtsaamaan ja olo on kokoajan kuin räjähtäisi eli samanlainen kun keskeytät kusemisen kesken jännittämällä. Tähän päälle pahoinvointi ja nukkunut viikon aivan päin persettä unilääkkeistä huolimatta ja korvissa soi sen lisäksi että todella ahdistava epätodellinen olo etten ole läsnä tilanteissa ja menee ohi asioita. Ihan kuin olisi huumeissa ja unessa samaan aikaan tällaista se kait on. Jotkut ihmiset katsoneet kuin narkkaria kun olen asioilla käynyt vaikka ei tässä haluaisi poistua kotoaan. Lukemien perusteella lopetus ja mahd vaihto on vielä pahempia vierotusoireita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskooko joku teistä oikeasti että masennus johtuu siitä että aivoissa on "väittäjäaineiden
epätasapaino" ja lääke korjaa sen?Onko se jotenkin todistettu jollain kokeella?
Tieteellisesti on todistettu ties kuinka pitkään ja kyllä sen maalaisjärkikin sanoo mikäli tietää mistä puhuu tai omaa tarpeeksi siihen aivosoluja. Kysymyksesi on vähän sama kuin" lähteekö nälkä syömällä oikeesti " tai helpottaako ruoka nälkää. Sama asia aivojen ainetasot mitä huutelijat ei ymmärrä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up onko muita henkisesti elämään kyllästyneitä ja masentuneita linjoilla? Mulla ei energia riitä edes imurointiin ja aamupalan teko ei ole koskaan ollut näin raskasta. Täälläkin lääke hakusessa ja terapia menossa kun sinne sentään jaksoin aiemmin mennä
Mies
Täällä ollaan. Minulla 20 vuoden aikana ollut käytössä 4 tai 5 eri SSRI-lääkettä, SSNI:stä Cymbalta ja Venlafaxin (josta vieroitusoireet oli kamalat). Nyt käytössä viimeisen puolisen vuotta ollut Aurorix, joka on MAO-estäjä. Sairausloman aikana se sai minut parempaan kuntoon kuin mikään muu lääke koskaan (muilla lääkkeilläkin olen joten kuten työkykyisenä pysynyt aikana ja kun teho on heikennyt, on vaihdettu lääkitystä) ja ajattelin jo, etä nyt on löytynyt lääke, joka muuttaa elämäni, mutta töihin palattuani alkaa taas homma hajota käsiin. Duunipaikassani on jäätävän huono ilmapiiri eikä minulla näköjään pää enää kestä minkään lääkeen avulla :( Mutta vapaalla tosiaan oli tällä lääkkeellä ihan loistava olo. Tunsin itseni normaaliksi, terveeksi, energiseksi, aikaansaavaksi, arvokkaaksi ihmiseksi.
Olen nyt vakavasti miettinyt töistä pois jättäytymistä. Ikää minulla on lähes 50 v ja työskentelen alla, jossa yli 90%:ssa työpaikkailmoituksista kerrotaan, että haussa on nuori ihminen (useimmissa ilmoituksissa lukee esim. , että "sinulla on 3-5 vuoden työkokemus"). Uuden työpaikan löytyminen ei siis ole helppoa muutenkaan, eikä nykyinen ahdistunut, lamaantunut olo sitä mitenkään edesauta.
Mutta asiaan palatakseni, suosittelen, että keskustelette Aurorixin kokeilemisesta lääkärinne kanssa, te, joilla SSRI:t / SSNI:t lakanneet toimimasta.
Mistä päättelit, että hyvä olosi sairaslomalla johtui lääkkeestä? Kun olo kerran paheni kun menit töihin. (?)
Ja tämä kysymys nimenomaan koska suosittelet lääkettä muillekin (?) Ja kuitenkin kuvailet oloasi ahdistuneeksi ja lamautuneeksi.
Hyvä kysymys. Kirjoituksestani ei ehkä saanut ihan selkeää kuvaa, miten olen tilanteen kokenus. Uskon kyllä, että lääke on minulla toimiva, koska olo sairausloman aikana oli parempi kuin koskaan ennen. Niin hyväksi ja terveeksi en ole oloani koskaan ennen tuntenut. Mutta valitettavasti ei siis tämänkään lääkkeen teho näytä kohdallani olevan niin voimakas, että jaksaisin työpaikan ilmapiiriä.
Masennus on joskus sitä, että ihminen ei halua elää joissakin niissä olosuhteissa mitä hänen elämässään on. Sinun kohdalla on selvästi se, että työsi ilmapiirineen aiheuttaa mieleen häiriöitä. Ei siihen mitään lääkettä tarvita, vaan työn lopetus ja vaihtaminen sellaiseen mikä sopii sinulle.
Masennus on viesti siitä, että joku on väärin. Se täytyisi selvittää ja muuttaa olosuhteita, eikä vain väkisellä pakottaa itseään johonkin mikä on itselle vahingollinen. Vika voi olla ihmissuhteissa, työssä, asuinpaikassa, omissa tavoissa toimia ja ajatella. Lääke ei ole kuin pieni apumoottori, joka kantaa pahimman yli jotta jaksaa tehdä ne muutokset. Nykyään kuitenkin helposti ajatellaan, että vika on päässä ja otetaan lääke vuosikausiksi ja jatketaan vahingollista elämäntapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä noita myrkkypillereitä söin pari vuotta ja ainoa vaikutus oli se, että lakkasi seisomasta. Lääkityksen lopetus oli viikkokausien helvetti, rikoin kapselit ja jyvä kerrallaan vähensin päivittäistä annosta sähköiskujen takoessa päätä ja koko kroppaa. En halua edes muistella.
Olen joskus aikaisemminkin täällä sanonut, että jos minulla olisi valta niin kieltäisin tuon ns lääkkeen markkinoinnin kokonaan ja asettaisin syytteeseen pahoinpitelystä jokaisen lääkärin joka sitä on potilailleen määrännyt. Tunnen paljon ihmisiä jotka tätä ns lääkettä on käyttänyt eikä kenelläkään heistä ole siitä mitään positiivista sanottavaa.
Up täällä kans venlaa käyttänyt vajaan vuoden ja välillä kovia haittavaikutuksia mutta mieli on parantunut eniten kaikista kokeiluista lääkkeistä venlan kautta
Alue: Aihe vapaa
Täällä ollaan. Minulla 20 vuoden aikana ollut käytössä 4 tai 5 eri SSRI-lääkettä, SSNI:stä Cymbalta ja Venlafaxin (josta vieroitusoireet oli kamalat). Nyt käytössä viimeisen puolisen vuotta ollut Aurorix, joka on MAO-estäjä. Sairausloman aikana se sai minut parempaan kuntoon kuin mikään muu lääke koskaan (muilla lääkkeilläkin olen joten kuten työkykyisenä pysynyt aikana ja kun teho on heikennyt, on vaihdettu lääkitystä) ja ajattelin jo, etä nyt on löytynyt lääke, joka muuttaa elämäni, mutta töihin palattuani alkaa taas homma hajota käsiin. Duunipaikassani on jäätävän huono ilmapiiri eikä minulla näköjään pää enää kestä minkään lääkeen avulla :( Mutta vapaalla tosiaan oli tällä lääkkeellä ihan loistava olo. Tunsin itseni normaaliksi, terveeksi, energiseksi, aikaansaavaksi, arvokkaaksi ihmiseksi.
Olen nyt vakavasti miettinyt töistä pois jättäytymistä. Ikää minulla on lähes 50 v ja työskentelen alla, jossa yli 90%:ssa työpaikkailmoituksista kerrotaan, että haussa on nuori ihminen (useimmissa ilmoituksissa lukee esim. , että "sinulla on 3-5 vuoden työkokemus"). Uuden työpaikan löytyminen ei siis ole helppoa muutenkaan, eikä nykyinen ahdistunut, lamaantunut olo sitä mitenkään edesauta.
Mutta asiaan palatakseni, suosittelen, että keskustelette Aurorixin kokeilemisesta lääkärinne kanssa, te, joilla SSRI:t / SSNI:t lakanneet toimimasta.