Toimintaterapeutti vastailee hetken kysymyksiin.

Tunnen useampia erityislasten vanhempia ja kaikki valittavat, että homma on mennyt vaikeampaan suuntaan. Terapiat, jotka sai liki automaattisesti vielä 90-luvulla, joutuu nyt taistelemaan lapselle.



Onko siis diagnosoitujen erityislasten määrä kasvanut räjähdysmäisesti vai ovatko kunnat säästäneet?

Syy voi olla monessa kohtaa; eikö arviointiin pääse lainkaan (esim. neuvolan tai koulupsykologin lähettämänä), onko arvioija sitä mietlä että terapian tarvetta ei ole tai kuntoutuspaino muualla, Kela voi olla vastahankaan esim. siitä syystä että diagnoosi ei " oikeuta" terapiaan tai ongelmat niin " lieviä" , ja yhtenä syynä teitysti myös se, että terapeutit ovat tietyillä alueilla kiven alla, ylityöllistettyjä tai niitä on liian vähän.



Toimintaterapian evidence-base pohja nähdään jossain niin hataraksi, että siitä syystä " isot" päättäjät välttävät sen myöntämistä ja resurssien antamista tt:lle.



t. tt

Itse toimin lastenneurologian alalla arvioivassa työssä, jossa arvioin lapsen, teen lausunnon, osallistun kuntoutussuunnitelman tekoon työryhmässä ja vanhempien kanssa keskustelua vinkkien antamisen muodossa. Suosittelen mahd. terapiat, määrät ym. Lisäksi joitakin lastojen ja ortoosien tekoa + apuvälineasioita. Tt:t työskentelevät toki paljon aikuistenkin kanssa.



t. tt

ole kyse ekasta vaihtoehdosta, mutta kaiketi monesta muista mainitsemistasi. Kela on kiristänyt kuulemma esim. puheterapian suhteen linjaansa, en tiedä miten toimintaterapian.



Nämä mainitsemani tuttavat asuvat Helsingissä.

t. toinen pösilö

tosiaan Kelojen välillä on eroja, mutta jos puheterapiakin on erityissyynissä, luulisin siinä tapauksessa kyllä toimintaterapiankin olevan. Helsingin tilasta en osaa sanoa sen tarkemmin, ei ole ainakaan mitään erit. huhuja liikkunut suuntaan eikä toiseen. Meidän oma Kela on kyllä erityisesti viime aikoina kiristänyt linjaa, että voisiko se olla joku valtakunnallinen linjaus..



t. tt

Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on edistää asiakkaan toimintakykyä siten, että hän selviää haluamallaan tavalla arkipäiväisestä elämästä.



Tämä on " perusfilosofia" , mutta käytännössä voi näyttää hyvin erilaiselta, kts. aikaisempi vastaukseni omasta työnkuvastani.



T. tt

T. tt

T. tt

T. tt

Minkä ikäisiä tarkoitat? Jos on kyse pienistä (4-6v.) pienistäkin asioista lähettäminen on hyvä asia! On liian yleistä, että nämä _päälle päin_ lievemmät ongelmat, jotka kuitenkin johtuvat valmiustason puutteista, tulevat arvioon koululaisina ongelmien siellä herättyä ongelmaksi asti. Siinä vaiheessa on jo " myöhäistä" vaikuttaa valmiustason asioihin.

T. tt

hyvin puhetta.



Tai 5 v. neuvolasta toimitetaan toimintaterapeutin arvioitavaksi, kun yksi hahmotustehtävä viidestä menee väärin. Ammattitaitoisen neuvolan terkan olisi pitänyt tajuta, että ongelma ei ollut hahmottamisessa vaan ohjeen ymmärtämisessä.



Tällaisia tapauksia tarkoitan.

Mutta jos se ei ole muilta pois, ei arvioiminen ammattitaitoisella tt:lla ole vaaraksi.

T. tt

En osaa sanoa tietenkään tarkkoja lukuja, kouluissa ja päiväkotikäynteinä toimivat terapiat ovat melko yleisiä, mutta kyllä taksikyydit painottuvat kai liikuntavammaisiin. Kelan kustantamien terapioiden määrät on ikävä kyllä aika yleisesti laskemassa, Kela tiukentanut myöntämisiään.

En ole toteuttavan terapian tekijä, joten en osaa tarkasti vastata..

T. tt

Mikä pohja pitää olla?

Kauanko kestää?



Lämmin kiitos:))

Pohjalla pitää olla lukio tai / ja ammattitutkinto, ei tarvitse olla sos-ja terveysalan kokemusta. Amk:ja mm. Stadia, Turku, Oulu, JYväskylä + muutama pieni muu amk. Parhaat koulutukset kuitenkin noissa isommissa.

T. tt