Mieheltä meni halut, kun olin liian innokas seksin suhteen

Tärkeintä avioliitossa ei ole rakkaus ja hyvä seksi vaan vallanhalu ja lihava riita. Nämä kun muistaa niin pärjää taistelussa.

Ap tässä. Kiitos kommenteista. Tämä ihan totta ihmetyttää mua kovasti.

Aiemmissa suhteissa olen ollut aina aloitteen tekijä siinä missä mieskin. Ja miehet olleet kyllä ihan innostuneita siitä, ja seksi on toiminut. Enkä tosiaankaan ole mikään domina-tyyppinen alistaja nainen, vaan oikeastaan päinvastoin. Mutta silti aina aiemmin olen nauttinut seksistä paljon. Enkä pidä mistään överi eksoottisista asioista seksissä, ei ole mitään erikoisia fetissejä tms.

Suhteemme alussa tosiaan olin innokas, olin hyvin rakastunut mieheeni ja mielestäni seksi toimi meillä. Seksiä oli säännöllisesti 2-3 viikossa, eli ei mitenkään ihan älyttömästi kuitenkaan. Jossain vaiheessa kävi kuitenkin niin, että mieheltä meni halut. Ja ne oli pitkään pois. Yritin siinä vaiheessa ehkä liikaa korjata asiaa, toisaalta saatoin kuukaudenkin olla ottamatta asiaa esille ollenkaan, eikä seksiä ollut. Jossain vaiheessa ikäänkuin ”tapoin” omat haluni, etenkin kun selvisi että ehkä syy miehen haluttomuuteen onkin ollut se että olen hänen mielestään liian innokas. Mies ehti torjua minut kuitenkin monet monet kerrat, ja se vaikutti itsevarmuuteeni seksin suhteen.

Jossain vaiheessa mies sitten itse alkoi taas tehdä aloitteita ja olin tietysti aluksi tosi iloinen siitä että seksiä ylipäänsä taas oli. Annoin kaiken mennä miehen tahtiin, hänen mielensä mukaan. Vuosien kuluessa omat haluni kuitenkin katosivat. Halusin vähemmän ja vähemmän seksiä. Aina saman kaavan mukaan menevä seksi alkoi maistua puulle, lisäksi oli ongelmia muillakin osa-alueilla. Nyt huomaan että en enää edes osaa tehdä aloitetta miehelleni. Miten voinkin käyttäytyä niin eri tavalla kuin aiemmin? Seksin ilo on jotenkin vaan kadonnut täysin. Enää ei edes haittaa vaikka sitä ei olisi ollenkaan.. Ja nyt mies syyllistää siitä, että ”pihtaan”. Mutta en oikein tiedä miten asiaa voisi korjata? T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos kommenteista. Tämä ihan totta ihmetyttää mua kovasti.

Aiemmissa suhteissa olen ollut aina aloitteen tekijä siinä missä mieskin. Ja miehet olleet kyllä ihan innostuneita siitä, ja seksi on toiminut. Enkä tosiaankaan ole mikään domina-tyyppinen alistaja nainen, vaan oikeastaan päinvastoin. Mutta silti aina aiemmin olen nauttinut seksistä paljon. Enkä pidä mistään överi eksoottisista asioista seksissä, ei ole mitään erikoisia fetissejä tms.

Suhteemme alussa tosiaan olin innokas, olin hyvin rakastunut mieheeni ja mielestäni seksi toimi meillä. Seksiä oli säännöllisesti 2-3 viikossa, eli ei mitenkään ihan älyttömästi kuitenkaan. Jossain vaiheessa kävi kuitenkin niin, että mieheltä meni halut. Ja ne oli pitkään pois. Yritin siinä vaiheessa ehkä liikaa korjata asiaa, toisaalta saatoin kuukaudenkin olla ottamatta asiaa esille ollenkaan, eikä seksiä ollut. Jossain vaiheessa ikäänkuin ”tapoin” omat haluni, etenkin kun selvisi että ehkä syy miehen haluttomuuteen onkin ollut se että olen hänen mielestään liian innokas. Mies ehti torjua minut kuitenkin monet monet kerrat, ja se vaikutti itsevarmuuteeni seksin suhteen.

Jossain vaiheessa mies sitten itse alkoi taas tehdä aloitteita ja olin tietysti aluksi tosi iloinen siitä että seksiä ylipäänsä taas oli. Annoin kaiken mennä miehen tahtiin, hänen mielensä mukaan. Vuosien kuluessa omat haluni kuitenkin katosivat. Halusin vähemmän ja vähemmän seksiä. Aina saman kaavan mukaan menevä seksi alkoi maistua puulle, lisäksi oli ongelmia muillakin osa-alueilla. Nyt huomaan että en enää edes osaa tehdä aloitetta miehelleni. Miten voinkin käyttäytyä niin eri tavalla kuin aiemmin? Seksin ilo on jotenkin vaan kadonnut täysin. Enää ei edes haittaa vaikka sitä ei olisi ollenkaan.. Ja nyt mies syyllistää siitä, että ”pihtaan”. Mutta en oikein tiedä miten asiaa voisi korjata? T. Ap

Asian voi korjata vaihtamalla miestä. Et ole onnellinen, olet hukannut itsesi etkä edes voisi/saisi olla oma itsesi suhteessa. Ero sattuu, mutta on todellakin sen arvoista. Elämä jatkuu sen eronkin jälkeen ja parempaa on luvassa.

Haluaa alistaa?

Vierailija kirjoitti:

Jos miehen halut laskee halukkaan naisen kanssa niin miehellä on kaksinaismoralistinen maailmankuva ja hänet kuuluu laittaa kiertoon.

Mitäpä iloa tuollaisesta miehestä sängyssä saa? Sama, kun nainen valittaisi, että seisova muna vie halut pois.

Moni nainen on valittanutkin. Väärässä paikassa/hetkessä seisokki on tuntunut epämiellyttävältä ja vienyt halut. Ihan samalla tavalla monella naisella menee halut, jos kokee että mies aina vonkaa tai haluaa vain seksiä. Ei tällaiset vaihtoehdot tullut miehen kohdalla mieleen vaan heti keksit kaksinaismoralistisen maailmankuvan. Mitäköhän se kertoo sinusta?

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen kokemus. Mies ahdistui halukkuudestani, vaikka en nyt tietenkään vaatteita ollut repimässä päältä tai muuten ahdistellut, mutta kaikki aloitteet torpattiin ja piti harrastaa vain hänen aloitteestaan. Alkoi olla vaikeuksia olla edes lähellä, joten pidättäydyin, en mitenkään kostoksi, mutta etten vaan ahdistaisi häntä. Sitten tuli valitusta että kun ei ole läheisyyttä... No onneksi on exä, nyt on aikuinen mies, joka ei säikähdä naisen himoa, päinvastoin!

Itsellä vähän vastaavia kokemuksia vaimosta. Ahdistui halukkuudestani. Kun ei itse halunnut niin koki ne vaatimuksiksi jotka sitten vielä vähensivät hänen halujaan entisestään. Kaiken kukkaraksi hänellä on joku ihme 50-lukulainen (syntynyt 80-luvulla) käsitys että aloitteet seksiin on vain miesten homma, joten seksiä ei sitten ollut juuri lainkaan.

Kun sitten yritin olla tekemättä aloitteita mutta tarjota kuitenkin läheisyyttä niin tulkitsi nekin seksialoitteiksi. Tämä johti siihen, että aloin säännöstellä jopa läheisyyttä etten aiheuttaisi ahdistusta. Sitten alkoikin valitus etääntymisestä ja siitä miten en enää halua häntä.

Ei olla erottu, mutta lähellä se on. Tuntuu vaikealta ymmärtää miten olen joskus kuvitellut ymmärtäväni nenän asennosta mitä tuo nainen haluaa. Nyt tuntuu etten ymmärrä aina edes hänen puhettakaan.

Vierailija kirjoitti:

Samoja kokemuksia, omat aloitteet ei johda mihinkään ja liika innokkuus sängyssä ei olekaan kiva. Ja kyseessä ihminen, joka ei varmasti ole sovinistinen tai kaksinaismoraalinen. Satunnainen erekriovaikeus sen sijaan löytyy ja luulen myös, että tämä johtaa epävarmuuteen jossa naisen aktiivisuus koetaan uhkaavana. Tein jopa testin pari kertaa: mitä lahnempi ja passiivisempi olin, sitä halukkaampi mies.

Eihän siitä mitään tullut. Vaihdoin nuorempaan.

Vai menikö niin, että mitä lahnempi olit, niin sitä enemmän mies yritti sinua saada innostumaan?

Ja oliko kyse siitä, että aloitteet tuli sinulta vai siitä miten ja milloin ne tuli? 

Asiat ei aina ole niin mustavalkoisia..

Joopajoo, valivali. Olisit kiitollinen että sinulla on sexiä!!

Vierailija kirjoitti:

Et ole tajunnut, että seksissä (tai oikeastaan kaikessa) mies on se aktiivinen tekijä ja nainen on passiivinen tekemisen kohde, elikkäs objekti. Olet selvästi yrittänyt ängetä miehen reviirille olemalla aktiivinen. Teet vain sen mitä mies käskee, etkä mitään oma-aloitteisesti. Pieni vastustelu sallitaan, mutta se pitää tehdä viekoittelevasti ja seksikkäästi, miehen halua lisäävästi. Naisen valloittaminen ja kesyttäminen omaksi on parasta potenssilääkettä.

Nainen on aina tekijä. Mies passiivinen mukana kulkeva laiskimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksikymppinen seksuaalisesti aloitteellinen ja aktiivinen nainen on kuuminta hottia. Nelikymppinen tai vanhempi vastaavasti käyttäytyvä nainen oksettaa ja saa kalun veltoksi.

Aikuiset juttelee nyt, odotatko nätisti vuoroasi.

Okei, mummo. Muistathan pysyä sisätiloissa koska olet riskiryhmässä.

Ajattelevaista ja kohteliasta sinulta, yllättävää, mutta 34-vuotias perusterve ihminen ei kuulu riskiryhmään. :)

Sitä vastoin kaikki miehet iästå riippumatta ovat riskiryhmää.

Itselleni tuli mieleen millaisia aloitteet olivat? Voisin kuvitella, että miehillekin voi tulla jonkinlainen ällötys liian ronskeista yrityksistä, aivan kuten naisillekin. Itse tykkään tuhmista puheista ja aloitteista, mutta niiden pitää tulla silloin kun on oikea hetki. Esim. Jos suudellaan miehen kanssa ja ollaan lähekkäin ja hän kuiskaa korvaan jotain tuhmaa mitä ajattelee, se toimii hyvin. Mutta jos olen tiskaamassa tai tekemässä jotain töitä ja hän sanoo jotain vastaavaa, kun en ole lainkaan sillä tuulella, se ei kuulosta kiihottavalta vaan vastenmieliseltä.

Aivan sama miten rohkeasti tai ujosti ehdotin, koskaan ei käynyt. Jos halasin ja kiehnäsin sängyssä, sekin oli paha. Joka ikinen kerta kun tein verbaalisen tai nonverbaalisen aloitteen, vastaus oli sama: ei. Seksiä ei siis ollut koskaan, ikinä, milloinkaan minun aloitteestani. Aina hänen.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä. Kiitos kommenteista. Tämä ihan totta ihmetyttää mua kovasti.

Aiemmissa suhteissa olen ollut aina aloitteen tekijä siinä missä mieskin. Ja miehet olleet kyllä ihan innostuneita siitä, ja seksi on toiminut. Enkä tosiaankaan ole mikään domina-tyyppinen alistaja nainen, vaan oikeastaan päinvastoin. Mutta silti aina aiemmin olen nauttinut seksistä paljon. Enkä pidä mistään överi eksoottisista asioista seksissä, ei ole mitään erikoisia fetissejä tms.

Suhteemme alussa tosiaan olin innokas, olin hyvin rakastunut mieheeni ja mielestäni seksi toimi meillä. Seksiä oli säännöllisesti 2-3 viikossa, eli ei mitenkään ihan älyttömästi kuitenkaan. Jossain vaiheessa kävi kuitenkin niin, että mieheltä meni halut. Ja ne oli pitkään pois. Yritin siinä vaiheessa ehkä liikaa korjata asiaa, toisaalta saatoin kuukaudenkin olla ottamatta asiaa esille ollenkaan, eikä seksiä ollut. Jossain vaiheessa ikäänkuin ”tapoin” omat haluni, etenkin kun selvisi että ehkä syy miehen haluttomuuteen onkin ollut se että olen hänen mielestään liian innokas. Mies ehti torjua minut kuitenkin monet monet kerrat, ja se vaikutti itsevarmuuteeni seksin suhteen.

Jossain vaiheessa mies sitten itse alkoi taas tehdä aloitteita ja olin tietysti aluksi tosi iloinen siitä että seksiä ylipäänsä taas oli. Annoin kaiken mennä miehen tahtiin, hänen mielensä mukaan. Vuosien kuluessa omat haluni kuitenkin katosivat. Halusin vähemmän ja vähemmän seksiä. Aina saman kaavan mukaan menevä seksi alkoi maistua puulle, lisäksi oli ongelmia muillakin osa-alueilla. Nyt huomaan että en enää edes osaa tehdä aloitetta miehelleni. Miten voinkin käyttäytyä niin eri tavalla kuin aiemmin? Seksin ilo on jotenkin vaan kadonnut täysin. Enää ei edes haittaa vaikka sitä ei olisi ollenkaan.. Ja nyt mies syyllistää siitä, että ”pihtaan”. Mutta en oikein tiedä miten asiaa voisi korjata? T. Ap

Tuonkaltainen vallanhalu ei lähde selittämällä eikä silittämällä, vaan ainoastaan eroamalla. Ai että miten muistankaan nauttineeni kun pääsin seksiä valtataisteluna käyttävästä eksästä eroon. Tosin "petin" häntä kyllä ne viimeiset kuukaudet ihanan nuoren ja innokkaan miehen kanssa, ja ihan huoletta ja katumatta kertaakaan. 

Mulle kävi samantyylisesti, eli mies käänsi selkää niin kauan että en enää tehnyt aloitetta. Itse häne ei tehnyt ikinä. Sitten sanoin että muutan pois heti kun löydän asunnon. Yhtäkkiä mies alkoi iltaisin sängyssä lähentelemään. Sanoin että en tule harrastamaan sitä enää ikinä hänen kanssaan, että hänen junansa on tullut ja mennyt jo useasti, ja viimeinen jo 2kk sitten, kun hän sen viimeisen kerran minut torjui. No sittenhän hän alkoi syyttää että onko minulla toinen kun haluan erota ja en halua häntä enää. Ja uhkaili että tapppaaam eidät molemmat. En oikeasti voinut enää muuta kuin nauraa. Niin absurdi se tilanne oli. 

Onko edes olemassa miestä, jota korkealibidoinen nainen ei ahdistaisi millään tasolla seksuaalisuutensa puolesta? Joka pitäisi sellaista jopa toivottavana, nimenomaan juuri omaan puolisoon kohdistuessaan?

Paha sanoa tosta mitään kun ei ole kokemusta. Naisen halukkuus on minusta tosi toivottavaa, mutta todellisuus on muuta.

Vierailija kirjoitti:

Onko edes olemassa miestä, jota korkealibidoinen nainen ei ahdistaisi millään tasolla seksuaalisuutensa puolesta? Joka pitäisi sellaista jopa toivottavana, nimenomaan juuri omaan puolisoon kohdistuessaan?

Tähän olis kyllä mielenkiintoista kuulla vastauksia.....

Joo, olen huomannut, että moniin miehiin parhaiten tehoaa sellainen, kun esittää ettei halua niin kamalasti vaan tulee jotenkin ikään kuin houkutelluksi seksiin. Rasittavaa se on, että ei voi olla suora asian suhteen, mutta toisaalta kuitenkin aika helppoa sitä miehen psyykeä ohjailla.

Mulla oli kerran seksi(!)suhde missä toinen osapuoli ahdistui siitä, että "annan kaiken liian helposti". Olin vähän alkoholia otettuani ollut aika kiihkeä. Sen jälkeen en soitellut enkä lähettänyt viestejä oma-aloitteisesti, niin alkoi hetken päästä herraa vaivata, että minä en osallistu enkä anna mitään vastakaikua. Olisi pitänyt pysyä tiiviisti jossain keskitiellä, mikä oli hänen mukavuusalueensa. Tai ehkä silloinkaan ei olisi ollut hyvä! Jälkeenpäin hävettää, että jatkoin juttua edes niin pitkään.

Olen myös pari kertaa kuullut eri tapailumiehiltä, että olen liian seksuaalinen. En tiedä, tarkoittaako se, että olen halunnut liian usein, kainostellut liian vähän tai jotain muuta. Mutta kyllä naisen seksuaalisuutta aika helposti sheimataan ja arvostellaan, jos se miestä jostain syystä pelottaa tai ei satu osumaan miehen kanssa hyvin yksiin. Suututtavaa, että asia sysätään naiselle. Sellaisiakin olen tavannut, jotka ovat kypsiä ja joilla ei mitään valittamista ole seksuaalisuudestani ollut.

Vierailija kirjoitti:

Joo, olen huomannut, että moniin miehiin parhaiten tehoaa sellainen, kun esittää ettei halua niin kamalasti vaan tulee jotenkin ikään kuin houkutelluksi seksiin. Rasittavaa se on, että ei voi olla suora asian suhteen, mutta toisaalta kuitenkin aika helppoa sitä miehen psyykeä ohjailla.

Joopa joo. Ja mun vaimo taas on 25 vuoden jälkeenkin just sellainen, että ei oikein millään meinaa edes vihjata kun haluttaisi. Voi joo valojen sammuessa tehdä aloitteen että panettaisko, mutta jos mitään tunnelman virittelyä, vihjailuja tai vilautuksia haluaa, niin minun ne on tehtävä, yksipuolisesti. Eikä ole kyse siitä etteikö häntä seksi kiinnostaisi eikä siitä ettenkö minä olisi suorasanaisesti kertonut mitä minä haluaisin. Hän nyt yksinkertaisesti ei vaan ... voi. Siihen on minun kai tyytyminen, vaikka se minusta olisi kuinka mukavaa ja kiihottavaa tahansa huomata toisesta, että nyt on kipinää pöksyissä.

Mä olen aina tykännyt ottaa suihin ja runkata miehiä ja tietenkin myös naida. Telkkua katsellessaki mä vatkaan yleensä poikakaverin munaa. Se tykkää, mut ei kaikki miehet

Eksäkin sai tarpeekseen ja haukkui seksihulluksi. Olisi pitänyt olla passiivinen antautuja ja vain silloin, kun hän halusi. Otin hatkat enkä kadu.

No onpa miehillä huonot itsetunnot. Me sovittiin vaimon kanssa reilu 20v sitten, että mennään hänen ehdoilla ja hän saa tehdä aloitteet. Koki silloin jotenkin, että painostan ja olin aina haluamassa. No ehkä pitikin paikkansa. Siitä lähtien menty vaimon rytmin mukaan ja tottakai olen kysellyt seksin perään, jos viikko tullut täyteen edellisestä. Välillä tuntunut, että hän on tahallaan vedättänyt huomiota mitatakseen. No oli miten oli, vaimo saanut aina seksiä kun halunnut, aina valmis kuin partiolainen. Menetettyä seksikertaa kun ei saa koskaan takaisin. Toki siitä ollut haasteita, kun pitänyt löytää tyydyttämisen himoa kun ajatukset on sattuneet olemaan vaikka harrastuksissa. Mutta vaimo ollut vastaavasti parhaimmillaan kun on himo iskenyt. Halukas nainen on parasta mitä mies voi toivoa.