Sinä joka puhut "päiväkodin tädistä" tms. - miksi?
En ole koskaan ymmärtänyt tädittelyä tai sedittelyä. Ihan puhtaasta mielenkiinnosta kysyn, miksi jotkut aikuiset käyttävät tuollaista kieltä? Mielestäni se vaikuttaa ammattitaitoa väheksyvältä, varsinkin jos aikuinen käyttää näitä nimityksiä puhuessaan toiselle aikuiselle. Lapsen suusta tuon vielä ymmärtää, mutta toisaalta sekin on yleensä opittu vanhemmalta. Itse en käytä lasteni kuullen näitä nimityksiä, vaan olen opettanut että täti on vanhemman sisko. Kaupassa työskentelee myyjiä eikä kaupan tätejä, kirjastoissa kirjastohoitajia eikä kirjastotätejä. Sama pätee moneen muuhun ammattiin.
Kommentit (69)
Sarjassa aikamme tärkeimpiä kysymyksiä, eiku..
Tästä aiheesta löytyy jo pitkä keskustelu.
Terv. Päiväkodin täti
Lapsille käytetään hellittelykieltä ihan syystä. Ei pienet muista millään kaikkia ammatteja. Neuvolatäti on vähemmän pelottava kuin terveydenhoitaja.
Sanon nykyisin "päikyn aikuinen", yritän välttää tädiksi kutsumista.
Esim nimellä heistä harvoin puhun, kun en muista/tiedä kaikkien nimiä. Lapsi aloitti syksyllä uudessa päikyssä.
Olin 18-vuotiaana kaupassa töissä ja silloin eka kerran minua sanottiin kaupantädiksi, ei haitannut eikä haittaa vieläkään nyt kun olen hoitoalalla. Saa täditellä, en koe sen mitenkään vähättelevän minua tai ammattitaitoani.
Vierailija kirjoitti:
Sanon nykyisin "päikyn aikuinen", yritän välttää tädiksi kutsumista.
Esim nimellä heistä harvoin puhun, kun en muista/tiedä kaikkien nimiä. Lapsi aloitti syksyllä uudessa päikyssä.
Tuo on hyvä. Sukupuolineutraali.
Itse asiassa tädittely ja sedättely on kohteliaisuusmuoto.
Aivan samalla tavalla kuin muissakin maissa. Esimerkiksi Kiinassa puhutellaan naisia kohteliaasti tädeiksi ja amerikkalaisessa jengikulttuurissa kavereita veljiksi.
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
On lapsellekin eduksi, jos hänelle pienestä pitäen opetetaan oikeat termit. Varhaiskasvatusyksikössä työskentelee siis varhaiskasvatuksen asiantuntijoita jotka varhaiskasvattavat häntä.
Se ei siis ole tarha, siellä ei ole tätejä eikä sinne mennä hoitoon. Enää ei eletä 70-lukua.
Vierailija kirjoitti:
Olin 18-vuotiaana kaupassa töissä ja silloin eka kerran minua sanottiin kaupantädiksi, ei haitannut eikä haittaa vieläkään nyt kun olen hoitoalalla. Saa täditellä, en koe sen mitenkään vähättelevän minua tai ammattitaitoani.
Minäkin olen kokenut tädittelyn ihan positiiviseksi, kun äiti on lapselleen minusta puhunut.
Vierailija kirjoitti:
Ala käyttää vastaavaa nimitystä heistä, työpaikka x:n täti/setä. Arkkitehtitoimiston täti. Vaativaa asiantuntijatyötä tekevä setä.
Heitä ei haittaa yhtään.
Niin noloa, kun päiväkodin täti ottaa itseensä, kun häntä sanotaan päiväkodin tädiksi.
Kaupan kassalle tädittely on varmaan ihan ok siitä syystä, että hän ei alun alkaenkaan ole korkeasti koulutettu, eli tädittelyllä ei väheksytä häntä. Ja arkkitehti taas on joka tapauksessa hyvin arvostettu, eli hän voi ottaa tädittelyn kevyestä ja jopa huumorilla. Sen sijaan korkeasti koulutettuun varhaiskasvattajaan kohdistettuna tädittely on puhdasta halveksuntaa, millä lytätään häntä ja annetaan olettaa, että varhaiskasvattajana voisi toimia kuka tahansa.
Ero on siis siinä, että varhaiskasvattajat ovat jo ilmankin tädittelyä sorrettu ryhmä jota halveksutaan.
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta löytyy jo pitkä keskustelu.
Terv. Päiväkodin täti
Sinua voikin arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
On lapsellekin eduksi, jos hänelle pienestä pitäen opetetaan oikeat termit. Varhaiskasvatusyksikössä työskentelee siis varhaiskasvatuksen asiantuntijoita jotka varhaiskasvattavat häntä.
Se ei siis ole tarha, siellä ei ole tätejä eikä sinne mennä hoitoon. Enää ei eletä 70-lukua.
Nuo vadta ovat naurettavia nimityksiä. Mieti nyt.
Kuka haluaisi olla jonkin kohde. Tuo varhaiskasvattaa on terminä lasta halveksiva.
Ja minkä ammatin nimike on varhaiskasvatuksen asiantuntija? Suoradtaan naurettavaa. Lapselle vielä sanoisi moista.
Käytännössä ne lapset menevät sinne nimenomaan hoitoon, että vanhemmat voivat mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Kaupan kassalle tädittely on varmaan ihan ok siitä syystä, että hän ei alun alkaenkaan ole korkeasti koulutettu, eli tädittelyllä ei väheksytä häntä. Ja arkkitehti taas on joka tapauksessa hyvin arvostettu, eli hän voi ottaa tädittelyn kevyestä ja jopa huumorilla. Sen sijaan korkeasti koulutettuun varhaiskasvattajaan kohdistettuna tädittely on puhdasta halveksuntaa, millä lytätään häntä ja annetaan olettaa, että varhaiskasvattajana voisi toimia kuka tahansa.
Ero on siis siinä, että varhaiskasvattajat ovat jo ilmankin tädittelyä sorrettu ryhmä jota halveksutaan.
Ja aloitus lisää sitä.
Noloa!
Vierailija kirjoitti:
Niin noloa, kun päiväkodin täti ottaa itseensä, kun häntä sanotaan päiväkodin tädiksi.
Huono itsetunto näyttää alan työntekijöillä olevan. Ei se arvostus kasva nimitystä muuttamalla vaan työnsä hyvin tekemällä ja jättämällä epäolennaiset julkiset narinat (nimityksestä) pois. Jos ei kestä tädiksi kutsumista, kannattaa vaihtaa alaa.
En ole niin takakireä kuin AP. Siksi.