Mikä on mielestäsi uskovaisuuden ja uskonnollisuuden ero?
En kuulu kirkkoon, enkä mihinkään muuhunkaan uskovaisten yhteisöön. Koen silti olevani uskonnollinen, ymmärtäen jonkin suuremman voiman olemmassaolon. Onko muilla samoja ajatuksia elämästä, näin pääsiäsenä?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni uskonnollisuus on ns uskonnollisten tapojen noudattamista, kun taas uskossa oleminen on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Uskonnollisuus pelkästään ei vielä pelasta.
Kiitos tästä.
Minun mielestäni uskovainen on henkilö, joka uskoo johonkin uskonnolliseen oppiin sen vaikuttaessa hänen rlämäänsä enemmän tai vähemmän.
Eli uskonnollinen siis on enemmän tai vähemmän uskovainen.
Moni ymmärtää uskovaisella johonkin uskonnollisen liikkeen toimintaan näkyvästi osallistuvaa ja/tai jonkun jyrkän lahkon tai herätysliikkeen jäsentä.
Mm. täällä Pohjois-Pohjanmaalla "uskovainen"=vanhoillislestadiolainen.
Esimerkiksi seremonia tai symboli voi olla uskonnollinen. Opetus voi olla uskonnollista. Sen sijaan ihminen on uskovainen.
Joskus ihmisestäkin sanotaan, että hän on uskonnollinen, mutta minusta se on ihan sama asia kuin uskovainen. Miten ihmeessä ihminen voisi olla uskonnollinen olematta uskovainen?
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi seremonia tai symboli voi olla uskonnollinen. Opetus voi olla uskonnollista. Sen sijaan ihminen on uskovainen.
Joskus ihmisestäkin sanotaan, että hän on uskonnollinen, mutta minusta se on ihan sama asia kuin uskovainen. Miten ihmeessä ihminen voisi olla uskonnollinen olematta uskovainen?
Uskonnollisuus ilman uskoahannon valtavirtaa. Se on uskonnollista, että käydään joulukirkossa, häissä, hautajaisissa ja ristiäisissä kirkossa, mutta itse Jumalaan ei uskota. Eli ollaan siis luterilaisia tapauskovaisia, ilman uskoa ja pelastusta.
Uskonnollisuus on kuin henkilö, jolla on pelkät uskon kuoret eli sisältä feikki ja tyhjä. Uskonnollisuudesta Jeesuskin niitä fariseuksia suomi "te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkoapäin ne ovat kyllä kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleita luita ja saastaa. Samalla tavoin tekin olette hurskaita ulkoisesti ihmisten silmissä, mutta sisältä täynnä teeskentelyä ja vääryyttä". Uskonnollinen ihminen voi näyttää ulospäin vaikka kuinka "hurskaalta", mutta sisin ei vastaa sitä mitä ulospäin näkyy. Toki kukaan ei ole täydellinen, mutta todellisella uskovalla on aito ja läheinen suhde Jumalaan. Uskova tietää, että hänkin on syntinen ja tarvitsee armoa. Nöyryyttä on tunnistaa oma epätäydellisyys ja pitää lyhyet tilivälit sekä suhteessa Jumalaan että ihmisiin.
Aamunkoitto kirjoitti:
Uskonnollisuus on kuin henkilö, jolla on pelkät uskon kuoret eli sisältä feikki ja tyhjä. Uskonnollisuudesta Jeesuskin niitä fariseuksia suomi "te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkoapäin ne ovat kyllä kauniita, mutta sisältä täynnä kuolleita luita ja saastaa. Samalla tavoin tekin olette hurskaita ulkoisesti ihmisten silmissä, mutta sisältä täynnä teeskentelyä ja vääryyttä". Uskonnollinen ihminen voi näyttää ulospäin vaikka kuinka "hurskaalta", mutta sisin ei vastaa sitä mitä ulospäin näkyy. Toki kukaan ei ole täydellinen, mutta todellisella uskovalla on aito ja läheinen suhde Jumalaan. Uskova tietää, että hänkin on syntinen ja tarvitsee armoa. Nöyryyttä on tunnistaa oma epätäydellisyys ja pitää lyhyet tilivälit sekä suhteessa Jumalaan että ihmisiin.
Amen!
Mielestäni uskonnollisuus on ns uskonnollisten tapojen noudattamista, kun taas uskossa oleminen on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Uskonnollisuus pelkästään ei vielä pelasta.