Lue keskustelun säännöt.
Olen kirjoittanut pitkästä matikasta L:n ja lukenut matematiikan kursseja yliopistossa, mutta en ymmärrä, miksi lasten pitää opetella kertotauluja ulkoa.
11.04.2020 |
En minä ainakaan koskaan niitä oppinut, vaan laskin tarvittaessa tuloksen päässä.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki(suurin osa) eivät ole tarpeeksi hyviä päässälaskussa,
välitulokset karkaavat.
Siksi kertotaulut on opeteltava ulkoa.
Assburger kirjoitti:
Kaikki(suurin osa) eivät ole tarpeeksi hyviä päässälaskussa,
välitulokset karkaavat.Siksi kertotaulut on opeteltava ulkoa.
Tämä tuottaa juuri sellaisia uusavuttomia ihmisiä, jotka eivät osaa yhtään soveltaa laatikon ulkopuolelta.
On opeteltu ulkoa, että 7*9 = 63, mutta sitten ollaan ihan pihalla, kun tuleekin eteen 7*11.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kaikki(suurin osa) eivät ole tarpeeksi hyviä päässälaskussa,
välitulokset karkaavat.Siksi kertotaulut on opeteltava ulkoa.
Tämä tuottaa juuri sellaisia uusavuttomia ihmisiä, jotka eivät osaa yhtään soveltaa laatikon ulkopuolelta.
On opeteltu ulkoa, että 7*9 = 63, mutta sitten ollaan ihan pihalla, kun tuleekin eteen 7*11.
Pöh. Nopeuttaahan se arkea useimmilla, ettei tarvitse sormin laskea 😀 Itse olen ihan tyytyväinen, että jouduin pakko-oppimaan ne.
Kätevää, kun laskee, mistäpäin kandee bonukset ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samoilla linjoilla. Mitä en todellakaan ymmärrä että sitten on vielä kokeita missä vastaukset pitää tietää (huom ei laskea) aikaa vastaan. Matematiikka ei ole mitään nopeus kilpailu.
Kertotaulun osaaminen on hyödyllinen apuväline. Käytetäänhän sitä laskimia ja kaavojakin. Ja kulkuneuvoja vaikka kävellenkin pääsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi englannin epäsäännöllisiä verbejä pitää opetella ulkoa, kun ne voi tarvittaessa tarkistaa? Tai pilkkusääntöjä?
Se, että osaa joitain perusjuttuja ulkoa, nopeuttaa monia prosesseja. Ja kuten sanottu, monien päässälaskutaidot eivät ole järin kehuttavat.
Se, että osaa kertotaulun, on perusta sille, että kykenee hahmottamaan eri laskutoimitusten suuruusluokkia ja huomaamaan laskimella tehtyjen tulosten mahdollisista pilkkuvirheistä syntyvät epäloogiset tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kaikki(suurin osa) eivät ole tarpeeksi hyviä päässälaskussa,
välitulokset karkaavat.Siksi kertotaulut on opeteltava ulkoa.
Tämä tuottaa juuri sellaisia uusavuttomia ihmisiä, jotka eivät osaa yhtään soveltaa laatikon ulkopuolelta.
On opeteltu ulkoa, että 7*9 = 63, mutta sitten ollaan ihan pihalla, kun tuleekin eteen 7*11.
Mitä arvelet, kumpi osaa todennäköisemmin soveltaa laatikon ulkopuolelta, se joka osaa kertotaulut vai se joka ei osaa?
Tieto on siitä hauska asia, että se kumuloituu. Kertotauluistakin löytää hauskaa symmetriaa kun osaa katsoa.
Vähän samasta syystä kuin miksi tietokoneessa käytetään välimuistia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan, miksi pitäisi osata kertolaskua? Ainahan voi katsoa googlesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kaikki(suurin osa) eivät ole tarpeeksi hyviä päässälaskussa,
välitulokset karkaavat.Siksi kertotaulut on opeteltava ulkoa.
Tämä tuottaa juuri sellaisia uusavuttomia ihmisiä, jotka eivät osaa yhtään soveltaa laatikon ulkopuolelta.
On opeteltu ulkoa, että 7*9 = 63, mutta sitten ollaan ihan pihalla, kun tuleekin eteen 7*11.
Pöh. Nopeuttaahan se arkea useimmilla, ettei tarvitse sormin laskea 😀 Itse olen ihan tyytyväinen, että jouduin pakko-oppimaan ne.
Laskin on aika vanha keksintö.
Mulla sama tilanne kuin ap:llä ja en myöskään ymmärrä mitään ulkolukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska se on paljon nopeampaa ja vähemmän työmuistia kuluttavaa palauttaa tieto muistista kuin erikseen laskea se.
Huomaa, että ei tarvitse opetella kuin muutama lasku, sillä ykkösen ja kympin kertotaulun voi unohtaa säännönmukaisena ja lopuista puolet, koska toiseen puoleen pätee vaihdantalaki.
Ei niitä tarvitse osata ulkoa, jos osaa laskea. Minä olen opetellut muutaman ja loput lasken yhteenlaskujen avulla.
No, ihan sen vuoksi, että matematiikassa pidemmälle eteneminen ryssää monella siihen, että joutuu keskeyttämään varsinaisen matematiikan ajattelemisen peruslaskutoimitukset vuoksi. Ruutinien sujuminen rutiinilla (peruslaskutoimitukset, lausekkaiden sieventelyt, yhtälönratkaisu....) vapauttaa tilaa sille ihan oikealle matematiikalle.
Ja sen vuoksi en usko hetkeäkään, että olisit oikeasti opiskellut matematiikkaa. Pitkä matikka lukiossa on vielä hyvin vahvasti niiden rutiinien hankkimista.
Pystyn laskemaan alennusprosentin vaikutuksen hintaan päässäni kaupassa. Ei tarvitse tuhlata aikaa laskimen kanssa.
Se kehittää muistia ja ajattelua, että opettelee jotain asioita ihan ulkoa, vaikka ne voikin tarkistaa aina laskimesta tai netistä. Kertotaulut on yksi ihan hyvä tällainen taito, josta on paljon hyötyä sitten monimutkaisemmissa laskuissa.
Näissä voisi joustaa edes sellaisten kohdalla, joilla on oppimisvaikeuksia. Laskimetkin on keksitty. Itse lasken paljon päässä, saa aivot lumppaa. Kertotauluja en muista kaikkia ulkoa, mutta johdattelen ne esim. viitosen kertotaulusta.
Minusta se että osaa laskea tuloksen päässä on nimenomaan se mitä tavoitellaan. Silloin voit lasketella vaikka 19 kertotaulun suoraan vaikka et osaa sitä ulkoa.