Lue keskustelun säännöt.
Olen kirjoittanut pitkästä matikasta L:n ja lukenut matematiikan kursseja yliopistossa, mutta en ymmärrä, miksi lasten pitää opetella kertotauluja ulkoa.
11.04.2020 |
En minä ainakaan koskaan niitä oppinut, vaan laskin tarvittaessa tuloksen päässä.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
No sehän on sama asia.
No eihän ole. Olen ihmetellyt smaa kuin ap. Miksi tietty määrä laskuja pitää opetella ulkoa? Meidän muksuja testattiin kelloa vastaan koulussa. Naurettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samoilla linjoilla. Mitä en todellakaan ymmärrä että sitten on vielä kokeita missä vastaukset pitää tietää (huom ei laskea) aikaa vastaan. Matematiikka ei ole mitään nopeus kilpailu.
Nämä nopeuskilpailut koulussa onnihan hanurista.
Lapsenlapseni aloitti taannoin koulun ja ekana päivänä otettiin aikaa värityksestä, sitten kun alettiin lukea, otettiin aikaa lukemisessa jasitten laskemisessa.
Luokaa opetti vieläpä erityisopettaja.🐷
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on sama asia.
No eihän ole. Olen ihmetellyt smaa kuin ap. Miksi tietty määrä laskuja pitää opetella ulkoa? Meidän muksuja testattiin kelloa vastaan koulussa. Naurettavaa.
Minä taas ymmärrän sen, että laskutoimituksiin pitää saada sujuvuutta, mutta muistan itse lapsena stressanneeni sitä että kun ei saisi laskea vaan pitäisi MUISTAA ULKOA, enkä minä pystynyt estämään aivojeni laskemasta kun näen laskun. Palautin vastaukset virheettöminä usein ensimmäisenä, mutta kannoin syyllisyyttä "huijaamisesta", kun ei olis saanut laskea vaan pitäisi tietää.
Vierailija kirjoitti:
No sehän on sama asia.
Millä ihmeen logiikalla? Miksei sitten ryhdytä opettelemaan neliöjuurten tuloksia ulkoa????
Miten joku voi edes sanoa, että ulkoaopettelu ja laskeminen ovat sama asia? Tämä kyllä selittää paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samoilla linjoilla. Mitä en todellakaan ymmärrä että sitten on vielä kokeita missä vastaukset pitää tietää (huom ei laskea) aikaa vastaan. Matematiikka ei ole mitään nopeus kilpailu.
Nämä nopeuskilpailut koulussa onnihan hanurista.
Lapsenlapseni aloitti taannoin koulun ja ekana päivänä otettiin aikaa värityksestä, sitten kun alettiin lukea, otettiin aikaa lukemisessa jasitten laskemisessa.
Luokaa opetti vieläpä erityisopettaja.🐷
Ei ne kilpailuja ole, mutta esim. opiskelun vaatima sujuva lukutaito edellyttää riittävää lukunopeutta, ei siihen riitä että saa kirjaimista ajan kanssa pinnisteltyä sanoja. Testaamalla lukunopeutta löydetään ne, jotka tarvitsee lisää tukea ja harjoitusta, jotta pärjäisivät seuraavassa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylä se nopeuttaa päässälaskemista jos muistaa ulkoa kertotauluja.
Vierailija kirjoitti:
Matemaattisesti lahjakkaat ajattelevat juuri noin.
No ei se ainakaan paranna matemaattisia kykyjö, jos laskujen tuloksis opetellaan ulkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertotaulu on helppo oppia ulkoa. Nyt perheissä kertotaulun ulkoa lukua.
Ei niitä tarvi opetella ulkoa jos ne osaa laskea tarpeeksi nopeasti. Kertotaulukokeessa on aika, oikeasti nopea laskija pääsee läpi myös laskemalla. Ulkoa opettelu vaan helpottaa valtavasti myöhemmässä laskuissa kun ei tarvi jäädä junnamaan kertotaulun kanssa.
t. Kko
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ei ole mitään väliä muistaako kertotaulun ulkoa vai laskeeko sen, kunhan tuloksen saa ulos nopeasti ja luotettavasti (eli oikein). Esim. itse lasken 7 * 8 muodossa 70 - 14 = 56, missä menee muutama sekunti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaan siis osan suoraan ulkomuistista ja loput täydennän laskemalla
Vierailija kirjoitti:
Ilman uittuilua kysyn, että miten kummassa kertolasku "lasketaan" päässä ilman ulkoa opittua kertotaulua? Lasketaanko 7*8 siis 7+7+7+7+7+7+7+7 vai miten?
Esimerkiksi siten, että 7+7=14, joten 4×7= 14+14=28 ja vielä kerran sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylä se nopeuttaa päässälaskemista jos muistaa ulkoa kertotauluja.
Nopeuttaahan sekin laskemista jos osaa tarvittavia yhteen-, vähennys-, jako- ja potenssilaskuja ulkoa, mutta ei niitä silti ole mieltä opetella, vaa olennaisempaa on se sujuva laskeminen.
Minä en muista ulkoa paljonko on 7*8 tai 9*4 vaan joudun joka kerta pysähtymään niihin sekunniksi. Silti lasken päivittäin lapsille päässä sellaisia "montako sekuntia on 5 tuntia ja 47 minuuttia" tyylisiä laskuja ihan vain siksi että voin ja se on kivaa. En koe, että kertotaulujen osaamattomuuden myötä menetetyt sekunnit olisivat sen kummempi haitta elämässäni kuin yhteenlaskujen laskemiseen käytetyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman uittuilua kysyn, että miten kummassa kertolasku "lasketaan" päässä ilman ulkoa opittua kertotaulua? Lasketaanko 7*8 siis 7+7+7+7+7+7+7+7 vai miten?
Esimerkiksi siten, että 7+7=14, joten 4×7= 14+14=28 ja vielä kerran sama.
Tai kun kymmenen seiskaa on 70 (nämä kymmenen kertotaulut kai voi laskea "ulkoa opituiksi") ja tuossa on kaksi seiskaa eli 14 vähemmän, niin tulos on 56. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta tapahtuu kuin refleksi.
Kertotaulujen osaaminen auttaa laskemaan oikein päässäkin.
Kertotaulujen oppiminen on yksi hyödyllisimmistä taidoista, joita vaaditaan kouluissa.
Erittäin tärkeä taito on myös äidinkielen ja kieliopin hallitseminen.
Liian paljon päntätään kouluissa sellaisia asioita, joita ei koskaan elämässä tarvita.
Mullakin oli koko lukioni parhaat tulokset matemaattisista aineista. En osaa kertotauluja, mutta toisaalta olen myös heikohko laskemaan yksinkertaisia plus- ja miinuslaskuja ilman laskinta. Jakokulmaa en ikinä edes oppinut. Olen siis täysin surkea ala-astetason matikassa. Olen juuri niin vanha, että ei tarvinnut vielä tehdä laskimetonta osiota yo-kokeessa, seuraavana vuona se olisi tullut. Mä pelaan erilaisia pelejäkin aina välillä laskimen kanssa, esimerkiksi dominoita. Ilmankin onnistuu, mutta on hitaampaa. Toisaalta enköhän olisi tuosta laskimettomasta osiosta selvinnyt lisäajalla, muistan lähteneeni kokeesta tasan kello 12, kun sai lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman uittuilua kysyn, että miten kummassa kertolasku "lasketaan" päässä ilman ulkoa opittua kertotaulua? Lasketaanko 7*8 siis 7+7+7+7+7+7+7+7 vai miten?
Esimerkiksi siten, että 7+7=14, joten 4×7= 14+14=28 ja vielä kerran sama.
Tai kun kymmenen seiskaa on 70 (nämä kymmenen kertotaulut kai voi laskea "ulkoa opituiksi") ja tuossa on kaksi seiskaa eli 14 vähemmän, niin tulos on 56. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta tapahtuu kuin refleksi.
Seiskan kertotaulu on aina ollut itselläni kompastuskivi ja ala-asteella muistan kuinka kertotauluja päntättiin ja oli todella kovat kokeet kerran päivässä. lappu täynnä laskuja ja ne piti saada tietyssä ajassa ja kun tarpeeksi monta lappua sai läpi todettiin että osasi.
Nyt yli 30v joudun juuri laskemaan seiskan kertotaulun kun olisi voinut päntätä silloin lapsena tulokset siten että tulee muistista apteekin hyllyltä. Olen rakennus-alalla ja asiakas maksaa kun minä lasken. onneksi lasken päässä sen verran nopeasti ettei tarvii kaivaa puhelinta ja laskea sillä. mutta kyllä kaduttaa etten koulua käynyt kunnolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä katsoisin pitkään, jos joku aikuinen ihminen alkaisi laskea päässä 7*9.... Yleissivistystä on osata kertotaulut ulkoa. Itse ainakin arkielämässä olen usein niitä tarvinnut. Ainoa asia melkein, jota matikanopiskeluista olen koskaan tarvinnut...
Mistä sinä sen näkisit? Tuon laskeminen vie about saman ajan kuin suun avaaminen vastaamista varten.
Miten sinä lasket sen?
Jollainen voi kehittää itselleen sopivia keinoja ja muistsääntöjä. Itse lasken 9 taulukko 10 taulukon kautta. Tässä tapauksessa
9*7 = 10*7-7 = 70-7 = 63
Tämä toimii minulle, ei välttämättä sinulle.
Miten sinä lasket sen?