Muistatko ”murun”?
Kommentit (33)
Elämä on ihan tavallista nyt ja oli silloinkin. Mä vain tein kaikesta niin isoja asioita. Silti olisin jotenkin toivonut, että mut olisi muistettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli totta, mikä ei?
Ei mikään. Ei kukaan kirjoita vuositolkulla yksityiskohtia omasta elämästään tarinamuodossa niin, ettei kukaan tunnista. "Mä muutin yksityiskohtia" - joo, varmasti muuttikin, mm. rikkaan isin, rikkaat naimakaupat, lapsen ja eron niin, että lapsi jää isälle.
Ok, hyvä:)
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.
Olihan ne totta, ihmiset oli totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli totta, mikä ei?
Ei mikään. Ei kukaan kirjoita vuositolkulla yksityiskohtia omasta elämästään tarinamuodossa niin, ettei kukaan tunnista. "Mä muutin yksityiskohtia" - joo, varmasti muuttikin, mm. rikkaan isin, rikkaat naimakaupat, lapsen ja eron niin, että lapsi jää isälle.
Ok, hyvä:)
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.
Olihan ne totta, ihmiset oli totta.
Siinä tapauksessa olisit pelännyt, että sit tunnistetaan ja sut olisi tunnistettu myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli totta, mikä ei?
Ei mikään. Ei kukaan kirjoita vuositolkulla yksityiskohtia omasta elämästään tarinamuodossa niin, ettei kukaan tunnista. "Mä muutin yksityiskohtia" - joo, varmasti muuttikin, mm. rikkaan isin, rikkaat naimakaupat, lapsen ja eron niin, että lapsi jää isälle.
Ok, hyvä:)
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.
Olihan ne totta, ihmiset oli totta.
Siinä tapauksessa olisit pelännyt, että sit tunnistetaan ja sut olisi tunnistettu myös.
Pelkäsinkin eikä tunnistettu.
Mikä oli paskinta mitä teit jollekin? Et ollut niin kiltti ja kiva kuin esitit.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli paskinta mitä teit jollekin? Et ollut niin kiltti ja kiva kuin esitit.
Varmaan se, että olen ns. mennyt suhteiden väliin, ensimmäisen kerran teini-ikäisenä. Muuten en ole ketään loukannut mielestäni, ja niissäkin vastuussa on ollut mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli totta, mikä ei?
Ei mikään. Ei kukaan kirjoita vuositolkulla yksityiskohtia omasta elämästään tarinamuodossa niin, ettei kukaan tunnista. "Mä muutin yksityiskohtia" - joo, varmasti muuttikin, mm. rikkaan isin, rikkaat naimakaupat, lapsen ja eron niin, että lapsi jää isälle.
Ok, hyvä:)
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.
Olihan ne totta, ihmiset oli totta.
Siinä tapauksessa olisit pelännyt, että sit tunnistetaan ja sut olisi tunnistettu myös.
Pelkäsinkin eikä tunnistettu.
Niin, siinä on vain se juttu, että ihmiset, jotka pelkäävät tunnistamista eivät lavertele koko elämäänsä vauvapalstalle vuosikausia ja sano sitten, että mä muutin hiusten värin ja sen, että oltiin Karibialla maaluskuussa, eikä huhtikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli totta, mikä ei?
Ei mikään. Ei kukaan kirjoita vuositolkulla yksityiskohtia omasta elämästään tarinamuodossa niin, ettei kukaan tunnista. "Mä muutin yksityiskohtia" - joo, varmasti muuttikin, mm. rikkaan isin, rikkaat naimakaupat, lapsen ja eron niin, että lapsi jää isälle.
Ok, hyvä:)
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.
Olihan ne totta, ihmiset oli totta.
Siinä tapauksessa olisit pelännyt, että sit tunnistetaan ja sut olisi tunnistettu myös.
Pelkäsinkin eikä tunnistettu.
Niin, siinä on vain se juttu, että ihmiset, jotka pelkäävät tunnistamista eivät lavertele koko elämäänsä vauvapalstalle vuosikausia ja sano sitten, että mä muutin hiusten värin ja sen, että oltiin Karibialla maaluskuussa, eikä huhtikuussa.
Joku luuli tunnistavansa, täytyi tunnustaa, jotta ei epäillä jotain ihan sivullista. Mutta hyvä, että sä ajattelet noin, niin toivoinkin. Eikä sillä enää ole mulle merkitystä. En ole enää samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä oli totta, mikä ei?
Ei mikään. Ei kukaan kirjoita vuositolkulla yksityiskohtia omasta elämästään tarinamuodossa niin, ettei kukaan tunnista. "Mä muutin yksityiskohtia" - joo, varmasti muuttikin, mm. rikkaan isin, rikkaat naimakaupat, lapsen ja eron niin, että lapsi jää isälle.
Ok, hyvä:)
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.
Olihan ne totta, ihmiset oli totta.
Siinä tapauksessa olisit pelännyt, että sit tunnistetaan ja sut olisi tunnistettu myös.
Pelkäsinkin eikä tunnistettu.
Niin, siinä on vain se juttu, että ihmiset, jotka pelkäävät tunnistamista eivät lavertele koko elämäänsä vauvapalstalle vuosikausia ja sano sitten, että mä muutin hiusten värin ja sen, että oltiin Karibialla maaluskuussa, eikä huhtikuussa.
Joku luuli tunnistavansa, täytyi tunnustaa, jotta ei epäillä jotain ihan sivullista. Mutta hyvä, että sä ajattelet noin, niin toivoinkin. Eikä sillä enää ole mulle merkitystä. En ole enää samassa tilanteessa.
Tuossa ei edelleen ole mitään logiikkaa, ja tajuaisit sen, jos ne sun tarinat olisi totta. Älä hoe tuota samaa, kun siinä ei ole mitään järkeä. Jos juttusi olisivat totta, pikkuseikan muuttaminen toiseksi ei estäisi tunnistamista.
Muistan. Ihan helvetin rasittava hahmo. Jankutusta ja minäminätystä.
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Ihan helvetin rasittava hahmo. Jankutusta ja minäminätystä.
Harmi:(
Minusta oli kiva seurata ja vaikka Muru vaikutti vähän pullossa kasvaneelle.
Ja aina sama argumentti, että jos ihmiset eivät usko, että hänen juttunsa eivät ole totta, niin tutut eivät voi tunnustaa. Logiikkaahan tuossa ei ole.