Yhteiskunta on TÄYSIN EPÄONNISTUNUT kohdallani poistaakseni yksinäisyyteni
Yhtä yksinäinen olen kuin 14 vuotta sitten. Mitä yhteiskunta on tehnyt yksinäisyyteni poistamiseksi? Ei mitään! Ei kerta kaikkiaan mitään. Tunnen oloni niin petetyksi. Miksi yhteiskunta ei poista yksinäisyyttäni vaikka syöpiäkin poistetaan?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ilkeästi vastanneet, ette ymmärrä elämää. Ei elämä ole vain hengissä pysymistä. Se on myös hengenravintoa, jota ystävyys tuo mukanaan. Yhteiskunta antaa köyhälle ruokaa ja katon pään päälle. Mutta antaako mielenrauhaa ja ystävyyttä? Ei anna. Yhteiskunta on siis täysin epäonnistunut.
AP
Ystävyys on kahden ihmisen välinen ihmissuhde. Yhteiskunta ei voi olla ystäväsi. Yhteiskunta ei voi myöskään palkata ihmisiä yksinäisten ystäviksi, koska ystävyys ei voi olla ammatti. Yhteiskunta voi ainoastaan järjestää kansalaisille paikkoja ja mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä eli juuri näitä paikkoja ja tilaisuuksia, joita pandemian aikana ei ole.
Yhteiskunta toki voisi pienentää esimerkiksi asumistukia siten, että yksin asumisen sijasta joutuisi asumaan yhden tai useamman kämppiksen kanssa. Sitäkö ap toivoisit yhteiskunnan tekevän yksinäisyyden vähentämiseksi?
Yhteiskunta ei ole spiderman tai joulupukki, joka pelastaa ja lahjoo. Se on sopimus ihmisten välillä. Mitä sinä olet tehnyt yhteiskunnan hyväksi? Yhtään enempää et voi vaatia kuin olet valmis antamaan.
Haluat, että sun yksinäisyys poistetaan? Monenko ihmisen yksinäisyyden sä olet poistanut. Tästä paikasta voit ilmoittautua vapaaehtoistyöhön. Ala googlettaa ja klikkailla. Tulen huomenna tarkistamaan oletko tehnyt oman osasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään "yhteiskuntaa", se on abstraktio. Se koostuu ihmisistä. Mikset ole ihmisenä ihmisten joukossa?
Kirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä sanotaan, ettei kukaan huomaa yksinäistä jos ei itse ole aktiivinen. Me muutkin olemme vain ihmisiä, joten armoa.
Ja tuo on kyllä vääryys.
Mitä tekisit, jos tulisin nyt soittamaan ovikelloasi ja pyytäisin kävelylle?
Olisin äärimmäisen ilahtunut ja lähtisin mielelläni pitkälle kävelylle kanssasi.
Nyt on edujsk että olet yksinäinen. Nauti karanteenista ja ota kokobilo irti siitä että kerrankin ei ole ihmisiä ympärillä häiritsemässä. Eikä se niin paha ole olla välillä yksin. Yjsinäisyys on voimavara.
Minä olen nälkäinen ja likainen, eikä yhteiskunta tee mitään. Mitä järkeä yhteiskunnan on maksaa mun ruoka ja shampoo, jos kukaan ei tule syöttämään ja pesemään?
Ap olet itse vastuussa omasta elämästäsi ja onnellisuudestasi. Tee itse kaikkesi oman elämäsi parantamiseksi äläkä huuda muita apuun. Voisin myös kysyä ap, mitä itse olet tehnyt yhteiskunnan hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tällainen aihe herättää noin paljon suorastaan närkästyneitä reaktioita? Oletteko muutama kommentoija oikeasti sitä mieltä että ei ole yhteiskunnan velvollisuus taata jäsenilleen hyvä elämä?
Yhteiskunnan on täysin mahdoton taata jäsenilleen hyvä elämä.
Yhteiskunnan tehtävät ovat ne, mitä demokraattisesti sovitaan yhteiskunnan tehtäviksi. Tällä hetkellä hyvän elämän takaaminen ei sovittuihin hommiin kuulu, siitä vastaa jokainen itse. Yhteiskunta hoitaa tiettyjä perusedellytyksiä elämälle.
Mutta mikä on kullekin hyvä? Vaikka kuinka haluaisimme, emme yhdessä voi taata, että jokaisen elämä on hyvä. Vai suostuisitko sinä esimerkiksi puolisoksi sille naapurille, jonka hyvä elämä on kiinni juuri siitä?
Minun yksinäisyyteni yhteiskunta on onnistunut poistamaan. Yhteiskunta pakottaa minut tekemään työtä, joten tapaan päivittäin suuren määrän ihmisiä työpaikallani. Vapaa-ajallani hoidan lapseni ja kahta lähisukuuni kuuluvaa vanhusta, sillä yhteiskunta ei tee tätä puolestani. Jos edellä mainituista syistä johtuen yritän saada itselleni mahdollisuuden olla yksi esimerkiksi yhden vuorokauden, joudun tekemään vaihtokauppoja esimerkiksi siten, että otan lapsen serkut yöksi, jotta omat lapseni voivat mennä yhdeksi yöksi serkkujen luo. Eli plus miinus nolla taas. Yhteiskunta on epäonnistunut täyttämään oman rauhan ja elpymisajan tarpeeni. Minne voin valittaa?
Luo sähköpostiosoite, ilmoita se tänne ja alkakaa kaikki yhteiskunnan hylkäämät yksinäiset toistenne ystäviksi.
Vierailija kirjoitti:
Minun yksinäisyyteni yhteiskunta on onnistunut poistamaan. Yhteiskunta pakottaa minut tekemään työtä, joten tapaan päivittäin suuren määrän ihmisiä työpaikallani. Vapaa-ajallani hoidan lapseni ja kahta lähisukuuni kuuluvaa vanhusta, sillä yhteiskunta ei tee tätä puolestani. Jos edellä mainituista syistä johtuen yritän saada itselleni mahdollisuuden olla yksi esimerkiksi yhden vuorokauden, joudun tekemään vaihtokauppoja esimerkiksi siten, että otan lapsen serkut yöksi, jotta omat lapseni voivat mennä yhdeksi yöksi serkkujen luo. Eli plus miinus nolla taas. Yhteiskunta on epäonnistunut täyttämään oman rauhan ja elpymisajan tarpeeni. Minne voin valittaa?
Valituksen voi lähettää Jurvan kuntaan.
Yhteiskunta ei voi pakottaa ketään jonkun yksinäisen kaveriksi. Kyllä sen yksinäisen on opeteltava ne sosiaaliset taidot, joilla kavereita saa.
Yhteiskunta on me ihmiset, sinä ja minä ihan yhtälailla kuin kaikki muutkin. Yhteiskunta ei voi antaa sinulle mitään sen enempää kuin itsekään annat muille.
Onneksi sosiaalisia taitojaan voi aina kehittää! Niin olen tehnyt itsekin ja olen saanut paljon ystäviä ja paremman elämän. Tosi hyviä vinkkejä on esim. Jevgenin blogissa, itse sain vuosia sitten tästä kirjoituksesta kipinän lähteä kehittämään itseäni: https://elaparemmin.fi/blogi/12-luonteen-ominaisuutta-jotka-tekevat-sin…
Siellä on kaikkea maksullistakin sisältöä, mutta niitä ei tarvitse, nuo blogikirjoitukset on tosi hyviä. Myöhemmin luin kirjan "Olet hyvä tyyppi", josta sai lisää vinkkejä miten ihmisten kanssa toimiminen helpottuu.
Tsemppiä sinulle, tärkeintä on että ymmärrät että yksinäisyys on asia mihin voit itse vaikuttaa ja parantaa elämääsi.
Sinä olet yhteiskunta. Tee siis jotain, vaikkapa jonkun muun yksinäisyyden poistamiseksi.
Yhteiskunta ei ole sitä varten. Yhteiskunta voi vahtia, että sinulla on elämisen edellytykset, että kukaan ei vie henkeäsi ja tavaroitasi, että sinulla on mahdollisuus terveydenhuoltoon ja kykyjesi mukaiseen koulutukseen. Yhteiskunta ei voi antaa mielenrauhaa ja ystävyyttä, ne pitää aina ihmisen luoda itse. Tulisitkos muka rauhallisemmaksi, jos yhteiskuntaa ei olisi? Luultavasti olisit jo kuollut, koska et kerran osaa hankkia verkostoa, sukua, klaania turvaksesi. Ja näissä klaaneissa ei siten suvaita yksilöllisyyttä, vaan jokaisen on oltava niin kuin klaanin johtaja määrää, tai muuten lentää pihalle. Ystävyys tulee sinulle ilman poliisin tai sosiaalivirkailijan apua, jos olet sen arvoinen. Mielenrauhan kaiken mahdollisen edessä taas voi antaa vain Jumala.