Yhteiskunta on TÄYSIN EPÄONNISTUNUT kohdallani poistaakseni yksinäisyyteni

Mitäpä meinasit että yhteiskunnan pitäis tehdä?

Tässä saattaa oikeasti olla jotain perää. Kiusattiinko sinua koulussa? Mitä tapahtui 14-vuotta sitten?

Kuule. Ota vaikka joku harrastus ja tapaa ihmisiä joilla on samoja terveitä mielenkiinnon kohteita. Itsekkin olen yksinäinen mutta olen jo hyväksynyt sen lisäksi tuntuu ettei persoonani ja olemukseni sovi tähän aikaan.

Miten yhteiskunnan pitäisi poistaa kenenkään yksinäisyys? Soumalainen kulttuuri on hyvin julma monella tapaa. Jos sulla on mahdollisuus muuttaa niin etsi voimia tehdä se. Ota vaikka pikkuhiljaa selvää muiden maiden käytännöistä.

Ap, olemme samassa veneessä, minuakaan yhteiskunta ei auttanut :(

Mistä yhteiskunta tietää että olet yksinäinen? Oletko hakenut apua? Luuletko että ovellesi tullaan asia hoitamaan? Lopeta se valitus vaan ryhdy toimeen! Harrasta, kokeile erilaisia juttuja joista pidät ja katso sitten.

Okei, yhteiskunta ei ole tehnyt mitään. Mitä olet itse tehnyt?

perustakaa oma yhteiskunta jossa voitte auttaa toisianne?

Meillä muilla ihmisillä (=yhteiskunta) on omatkin päämäärämme; ei meillä ole aikaa ratkoa itsekeskeisten ihmisten ongelmia. Et sinäkään ole elämässäsi koskaan ratkonut meidän muiden ihmisten ongelmia, joten miksi meidän pitäisi ratkoa sinun ongelmia?

Edesmennyt isoäitini opetti: ”Jokainen on oman onnensa seppä!”

Uskomatonta! Kaikkea sitä saa lukea,kun vanhaksi elää. Ettäkö yhteiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että joku ei olisi yksinäinen. Mitä ap olet itse tehnyt poistaaksesi ongelman? Et mitään. Olet odottanut vain, että joku muu tekisi sen. Onkohan sinulta jäänyt jotain oleellista oppimatta esim. koulun yhteiskuntaopin tunnilla?

No mitä olisit halunnut? Vaikea keksiä mitään, mitä viranomainen pystyy tuossa tilanteessa tekemään. Sinussa ei ole mitään vikaa? Olet aktiivinen, myönteinen, harrastat, olet avoin tutustumaan, ystävällinen ja kiva ihminen? Silti ei löydy ystäviä?

Miksi tällainen aihe herättää noin paljon suorastaan närkästyneitä reaktioita? Oletteko muutama kommentoija oikeasti sitä mieltä että ei ole yhteiskunnan velvollisuus taata jäsenilleen hyvä elämä?

Ei ole yhteiskunnan asia hommata sinulle ystäviä.

Eikö nyt ole kaikkia yksinäisten iltoja mm seurakunnat järjestävät mihin mennä. Miksi et hanki jotain harrastusta, jossa tavataan samasta asiasta innostuneita ihmisiä.

Ei ole olemassa mitään "yhteiskuntaa", se on abstraktio. Se koostuu ihmisistä. Mikset ole ihmisenä ihmisten joukossa?

Kirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä sanotaan, ettei kukaan huomaa yksinäistä jos ei itse ole aktiivinen.  Me muutkin olemme vain ihmisiä, joten armoa.

Minkä takia oletatte että yhteiskunnan pitäisi auttaa tai taata jäsenilleen jotain? Yhteiskunta ei ole äitisi. Eikä äidilläkään ole velvollisuuksia täysi-ikäistä kohtaan. Jos olet yksinäinen, olet niin hankala ja vaikea luonne, ettei kukaan halua olla ystäväsi. Yhteiskunnanko pitäisi pakottaa? Ja tehdä se toinen ihminen onnettomaksi, joka joutuu olemaan ystäväsi? Ota vaan lusikka kauniiseen käteen ja tajua, että olet itse vastuussa omasta onnellisuudestasi.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään "yhteiskuntaa", se on abstraktio. Se koostuu ihmisistä. Mikset ole ihmisenä ihmisten joukossa?

Kirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä sanotaan, ettei kukaan huomaa yksinäistä jos ei itse ole aktiivinen.  Me muutkin olemme vain ihmisiä, joten armoa.

Ja tuo on kyllä vääryys.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tällainen aihe herättää noin paljon suorastaan närkästyneitä reaktioita? Oletteko muutama kommentoija oikeasti sitä mieltä että ei ole yhteiskunnan velvollisuus taata jäsenilleen hyvä elämä?

Kyllä olen sitä mieltä. ”Hyvän elämän” määritelmiä on tässä maassa 5,5 miljoonaa, se tarkoittaa jokaiselle eri asioita. Jos hyvä elämä tarkoittaa minulle merenrantahuvilaa, yhteiskunnan on se minulle annettava? Yhteiskunta antaa jo nyt todella isoja paloja hyvän elämän rakentamiseen ihan itse. Meillä on edullinen terveydenhuolto, sosiaaliturva, yleinen turvallisuus, koulutus jne. Ne loput palikat voi jokainen itse koota ja rakentaa sen oman ideaalin hyvän elämänsä. Jos sitä ei viitsi/pysty/halua tehdä, vika ei ole enää yhteiskunnan vaan yksilön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään "yhteiskuntaa", se on abstraktio. Se koostuu ihmisistä. Mikset ole ihmisenä ihmisten joukossa?

Kirjassa Kuka lohduttaisi Nyytiä sanotaan, ettei kukaan huomaa yksinäistä jos ei itse ole aktiivinen.  Me muutkin olemme vain ihmisiä, joten armoa.

Ja tuo on kyllä vääryys.

Mitä tekisit, jos tulisin nyt soittamaan ovikelloasi ja pyytäisin kävelylle?

Kaikki ilkeästi vastanneet, ette ymmärrä elämää. Ei elämä ole vain hengissä pysymistä. Se on myös hengenravintoa, jota ystävyys tuo mukanaan. Yhteiskunta antaa köyhälle ruokaa ja katon pään päälle. Mutta antaako mielenrauhaa ja ystävyyttä? Ei anna. Yhteiskunta on siis täysin epäonnistunut.

AP

Vaikka kuinka "yhteiskunta" yrittäisi auttaa, ei nämä ihmiset halua itse muuttaa mitään. On vaikka mitä kursseja tai yhteistilaisuuksia, mutta he eivät halua osallistua. Olen "auttamisammatissa" ja kyllästynyt tähän narinaan. Passiiviset ihmiset valittaa huonoa elämäänsä, eivätkä suostu muuttamaan omassa toiminnassaan mitään. Nykyisin oma asenteeni on: tuossa tietoja mahdollisuuksista, ota tai jätä. Ei voisi vähempää kiinnostaa.