Kumppanin puuttuminen on yleisin syy miesten lapsettomuuteen
Sopivan kumppanin puuttuminen on tutkimusten perusteella tavallisimpia syitä siihen, että lastenhankintaa siirretään tai siitä on kokonaan luovuttu.
Vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan lapsettomista alle 35-vuotiaista miehistä lähes puolet ilmoitti sopivan kumppanin puuttumisen hyvin tärkeäksi syyksi siihen, ettei lastenhankinta tuntunut ajankohtaiselta. Saman ikäisistä naisista kumppanin puuttumista piti hyvin tärkeänä syynä 37 prosenttia.
Myös 35 vuotta täyttäneillä lapsettomilla miehillä ja naisilla kumppanin puuttuminen on tärkeä syy siihen, että lastenhankinta siirtyy tai siitä on luovuttu kokonaan. Tämän ikäisillä perusteena ovat lisäksi myös muut, usein totuttuun elämäntyyliin ja omaan ikään liittyvät, syyt. Hieman harvempi kuin joka kolmas 35–44-vuotias lapseton nainen piti kumppanin puuttumista tärkeänä syynä siihen, ettei lastenhankintaa pidetty enää ajankohtaisena. Saman ikäisistä miehistä lähes 40 % piti sopivan kumppanin puuttumista tärkeänä syynä lastenhankinnasta luopumiselle.
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/perhehaaveet/tutkijalta/kumppanin…
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Miten mukavaa kuvittelet olevan kasvaa Sanna Marinin lapsena. Käytännössä lapsi ei ole juuri koskaan tekemisissä äitinsä kanssa ja arjen pyörittää joku muu.
Sinulla ei ilmeisesti ole isää. No, monilla muilla on. "Joku muu." Ääliö.
Traumaattisen lapsuuden elänyt ei itse kykene normaaliin kiintymykseen ja huolenpitoon.
Kyllä kykenee. Aikuinen ottaa vastuun itsestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Vau tämä kommentti onnistui tosi hyvin alleviivaamaan edellisen. Vanheneminen on "vähän" eri juttu kuin mitä raskaana ja synnyttäessä voi keholle tapahtua. Ja että vielä kuvitteli vammautumisella tarkoittavan väkivaltaista puolisoa.
Ei selvästi ole ikinä joutunut ajattelemaan mitä raskaus ja synnytys voi tehdä. Aivan kuten ensimmäinen sanoi.
Mikähän on naisen mahdollisuus vammautua synnytyksessä Suomessa? Joku 0,01%? En erota synnyttäneitä naisia ulkonäöltä synnyttämättömistä mitenkään. Jos naisella on vauva messissä, niin huomaan että tuo on varmaan synnyttänyt, mutta voi olla myös lapsen hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Vau tämä kommentti onnistui tosi hyvin alleviivaamaan edellisen. Vanheneminen on "vähän" eri juttu kuin mitä raskaana ja synnyttäessä voi keholle tapahtua. Ja että vielä kuvitteli vammautumisella tarkoittavan väkivaltaista puolisoa.
Ei selvästi ole ikinä joutunut ajattelemaan mitä raskaus ja synnytys voi tehdä. Aivan kuten ensimmäinen sanoi.Mikähän on naisen mahdollisuus vammautua synnytyksessä Suomessa? Joku 0,01%? En erota synnyttäneitä naisia ulkonäöltä synnyttämättömistä mitenkään. Jos naisella on vauva messissä, niin huomaan että tuo on varmaan synnyttänyt, mutta voi olla myös lapsen hoitaja.
Tilastot pitääkin keksiä omasta päästä kuten teit, koska ne ovat melkoinen tabu. Ainakin pahat repeämät, vatsalihasten erkaantuma, leikkaushoitoa vaativat suonikohjut, pysyvä sulkijalihaksen vaurioituminen (eli paskot housuun loppuikäsi) kuuluvat asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Miten mukavaa kuvittelet olevan kasvaa Sanna Marinin lapsena. Käytännössä lapsi ei ole juuri koskaan tekemisissä äitinsä kanssa ja arjen pyörittää joku muu.
Sinulla ei ilmeisesti ole isää. No, monilla muilla on. "Joku muu." Ääliö.
Traumaattisen lapsuuden elänyt ei itse kykene normaaliin kiintymykseen ja huolenpitoon.
Kyllä kykenee. Aikuinen ottaa vastuun itsestään.
Kyseessä olikin tunneside ja vastuu lapsesta. Nythän se on ulkoistettu jollekin muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Vau tämä kommentti onnistui tosi hyvin alleviivaamaan edellisen. Vanheneminen on "vähän" eri juttu kuin mitä raskaana ja synnyttäessä voi keholle tapahtua. Ja että vielä kuvitteli vammautumisella tarkoittavan väkivaltaista puolisoa.
Ei selvästi ole ikinä joutunut ajattelemaan mitä raskaus ja synnytys voi tehdä. Aivan kuten ensimmäinen sanoi.Mikähän on naisen mahdollisuus vammautua synnytyksessä Suomessa? Joku 0,01%? En erota synnyttäneitä naisia ulkonäöltä synnyttämättömistä mitenkään. Jos naisella on vauva messissä, niin huomaan että tuo on varmaan synnyttänyt, mutta voi olla myös lapsen hoitaja.
Tilastot pitääkin keksiä omasta päästä kuten teit, koska ne ovat melkoinen tabu. Ainakin pahat repeämät, vatsalihasten erkaantuma, leikkaushoitoa vaativat suonikohjut, pysyvä sulkijalihaksen vaurioituminen (eli paskot housuun loppuikäsi) kuuluvat asiaan.
"Kuuluvat asiaan". Kulkeeko jokainen äiti siis joissain hajut neutralisoivassa vaipassa loppuelämänsä? En ole nimittäin koskaan haistanut paskan hajua yhdenkään naisen eli lukemattomien äitien läsnäollessa. Eikös vammautuminen tarkoita sitä, että vika on lopullinen? Miten vatsalihasten erkaantuma vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? Eikös erilaiset repeämät korjata saman tien?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Vau tämä kommentti onnistui tosi hyvin alleviivaamaan edellisen. Vanheneminen on "vähän" eri juttu kuin mitä raskaana ja synnyttäessä voi keholle tapahtua. Ja että vielä kuvitteli vammautumisella tarkoittavan väkivaltaista puolisoa.
Ei selvästi ole ikinä joutunut ajattelemaan mitä raskaus ja synnytys voi tehdä. Aivan kuten ensimmäinen sanoi.Mikähän on naisen mahdollisuus vammautua synnytyksessä Suomessa? Joku 0,01%? En erota synnyttäneitä naisia ulkonäöltä synnyttämättömistä mitenkään. Jos naisella on vauva messissä, niin huomaan että tuo on varmaan synnyttänyt, mutta voi olla myös lapsen hoitaja.
Joo joo tuli jo ensimmäisestä kommentistasi selväksi ettet ole joutunut miettimään mitä synnytys ja raskaus voi naiselle tehdä. Aivan kuten harva mies tulee ajatelleeksi edes silloin kun niistä vauvoista alkaa haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Vau tämä kommentti onnistui tosi hyvin alleviivaamaan edellisen. Vanheneminen on "vähän" eri juttu kuin mitä raskaana ja synnyttäessä voi keholle tapahtua. Ja että vielä kuvitteli vammautumisella tarkoittavan väkivaltaista puolisoa.
Ei selvästi ole ikinä joutunut ajattelemaan mitä raskaus ja synnytys voi tehdä. Aivan kuten ensimmäinen sanoi.Mikähän on naisen mahdollisuus vammautua synnytyksessä Suomessa? Joku 0,01%? En erota synnyttäneitä naisia ulkonäöltä synnyttämättömistä mitenkään. Jos naisella on vauva messissä, niin huomaan että tuo on varmaan synnyttänyt, mutta voi olla myös lapsen hoitaja.
Tilastot pitääkin keksiä omasta päästä kuten teit, koska ne ovat melkoinen tabu. Ainakin pahat repeämät, vatsalihasten erkaantuma, leikkaushoitoa vaativat suonikohjut, pysyvä sulkijalihaksen vaurioituminen (eli paskot housuun loppuikäsi) kuuluvat asiaan.
"Kuuluvat asiaan". Kulkeeko jokainen äiti siis joissain hajut neutralisoivassa vaipassa loppuelämänsä? En ole nimittäin koskaan haistanut paskan hajua yhdenkään naisen eli lukemattomien äitien läsnäollessa. Eikös vammautuminen tarkoita sitä, että vika on lopullinen? Miten vatsalihasten erkaantuma vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? Eikös erilaiset repeämät korjata saman tien?
Lopeta jo, kun et aiheesta mitään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en haluaisi lapsia, vaikka minulla olisikin sopiva kumppani. Jos en enää löydä kumppania, niin lapsettomaksi jääminen olisi se pienin paha siinä tilanteessa.
M31
Hyvä, että osa ihmisistä ymmärtää, ettei heidän persoonallisuuttaan tai geenejään kannata siirtää lapsille.
Maailma on siitä ihmeellinen paikka, että vaikka millaisilla geeneillä voi saada aikaan niin hyvää kuin pahaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvää miksi miehillä tuo prosentti on niin suuri. Miehille asia on hyvin yksinkertainen. Naisen taas pitää miettiä pysyvän vammautumisen riskiä, ulkonäön pilaamista ja työuran tuhoutumista jos lapsia alkaa tehdä. Miehen ei tarvitse miettiä mitään noista.
Ulkonäkö menee pilalle ajan myötä kuitenkin, sille kukaan ei voi mitään. Normaali nainen ei joudu väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Mt-ongelmaisilla on toki vaara joutua väkivaltaisen miehen kanssa kimppaan, eli mammojen kannattaa olla laskelmoivia miehen valinnassa. Työura ei kyllä lapsia tekemällä tuhoudu. Tuleeko mitään mieleen nimestä Sanna Marin?
Vau tämä kommentti onnistui tosi hyvin alleviivaamaan edellisen. Vanheneminen on "vähän" eri juttu kuin mitä raskaana ja synnyttäessä voi keholle tapahtua. Ja että vielä kuvitteli vammautumisella tarkoittavan väkivaltaista puolisoa.
Ei selvästi ole ikinä joutunut ajattelemaan mitä raskaus ja synnytys voi tehdä. Aivan kuten ensimmäinen sanoi.Synnytysrepeämät ovat erityisesti alatiesynnytyksiin liittyviä komplikaatioita. Vaikeita, ns. kolmannen ja neljännen asteen repeämiä esiintyy THL:n tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin 1,1 %:lla synnyttäjistä. Tällaisessa repeämässä myös peräaukon sulkijalihas tai peräsuolen limakalvo vaurioituvat.
Tromboembolisia komplikaatioita esiintyy 1–3:lla keisarileikkauspotilaalla tuhatta potilasta kohti, mikä on 3–4-kertainen määrä alatiesynnytykseen verrattuna. Nämä komplikaatiot ovat harvinaisempia kuin verenvuoto ja infektiot, mutta länsimaissa keuhkoembolia on yleisimpiä äitiyskuolleisuuden aiheuttajia. Tromboembolisten komplikaatioiden muut riskitekijät, mm. ylipaino, ikä ja tupakointi, lisäävät riskiä edelleen.
Komplikaation vuoksi päätyminen uusintaleikkaukseen on vakavaksi katsottava komplikaatio. Keisarileikkauksen jälkeen uusintaleikkauksen riski on noin 2 %. Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa uusintaleikkaus verenvuodon tai infektion vuoksi oli tarpeen 0,8 %:ssa keisarileikkauksista ja 0,05 %:ssa alatiesynnytyksistä (2).
Muita komplikaatioita, joita esiintyy keisarileikkauksissa selvästi enemmän kuin alatiesynnytyksissä, ovat ileus (suolentukkeuma) (0,3–1,5 %), elinvauriot, erityisesti virtsarakkoon, ureteriin tai suoleen kohdistuvat vauriot (0,6–1,0 %) sekä kohdun ja sen sivuelinten laseraatiot (repeäminen) (5 %). Sikiön laseraatioita tapahtuu 0,7–3 %:ssa keisarileikkauksista, ja osa näistä vaatii korjaavia toimenpiteitä.
Alatiesynnytys lisää lantionpohjan vaurioitumisen ja siitä johtuvien laskeumien sekä virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn heikkenemisen riskiä. Toisaalta näitä ongelmia esiintyy myös keisarileikkauksen jälkeen. Muita laskeumien ja inkontinenssin esiintyvyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. geneettinen kudostyyppi, tupakointi, ylipaino ja astma.
Keisarileikkausten pitkäaikaiskomplikaatiot ovat komplikaatioista vakavimpia. Kohtuun jää arpialue, joka ei ole yhtä luja kuin terve kudos. Tulevissa raskauksissa ja etenkin alatiesynnytyksissä kohdun arpialue voi revetä, riskin suuruus on eri tutkimusten mukaan 2–5 repeämää tuhatta aiemmin keisarileikkauksella synnyttänyttä kohti.
-eri
Traumaattisen lapsuuden elänyt ei itse kykene normaaliin kiintymykseen ja huolenpitoon.