Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen todella tunnollisesti noudattanut ohjeita ja rajoitteita, mutta alan jo kyllästyä
08.04.2020 |
Mietin jo, voisinko muutaman kaverin/sukulaisen luona vierailla, voisinko käydä veljen luona toisella paikkakunnalla, voisiko shoppailla niissä liikkeissä mitkä on auki, voisinko piipahtaa ruokakaupassa useammin kuin kerran viikossa. Haluaisin myös mennä työpaikalle edes muutamana päivänä viikossa, vaikka 100% etätyön mahdollisuus on.
Mikäli rajoitteet kestää vielä pitkään, niin en tiedä miten maltan pysyä kotona.
Miten tsemppaatte itseänne? Alkaako olla ajatuksia lipsua rajoitteista?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset. Oma perhe nähny vaivaa kovasti järjestääkseen lasten hoidon ja työt ja etäkoulut siihen päälle. Ja kun naapurustoa katselee niin ihan normaalisti tuntuu käyvän vieraita ja autolla liikutaan niin kuin ennenkin. Että aika epäoikeudenmukaista kun samat säännöt eivät tunnu koskevan kaikkia.
Meidän perhe noudattaa sääntöjä lähtökohtaisesti pysyäksemme terveenä. Ihan sama mitä naapuri tekee, hän voi riskeerata oman terveytensä, mutta meidn ei tarvitse olla niin tyhmiä.
Siinäpä se, kun se ei ole valitettavasti noin yksioikoista ja oikeudenmukaista vaan se hälläväliä-naapuri riskeeraa omalla käytöksellään myös kaikki muut ihmiset. Se on sitten ihan sama kuinka hyvin itse niitä sääntöjä noudattaa kun tuollainen itsekäs mlkku osuukin samaan aikaan vaikka lähikauppaan yskimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Mitä lyhyempi aika 'hoivakodissa' , sen parempi!
En ole kumpikaan ääripää, en hysteerikko enkä vähättelijä. Kannatan kultaista keskitietä, eli noudatan hallituksen sanelemia määräyksiä sekä suosituksia.
Pesen&desinfioin käteni aina kotiin tullessani tai kauppaan mennessäni/poistuessani. Käytän kaupassa kertakäyttöisiä hanskoja, desinfioin ostoskärryjen kädensijat, suojaan kärryn Ikean jättikassilla, jonne ladon ostokset. Lapset eivät 3,5 viikkoon ole olleet kodin lisäksi missään muussa sisätilassa, vain kotona tai jossain ulkotiloissa. Eivät siis edes kaupassa. Itse olen käynyt vain kaupassa kodin lisäksi ja muuten myös keskittynyt ulkoiluun. Kaikki perheessä ovat lopettaneet harrastukset sekä kyläilyt puolin ja toisin. Omat vanhempani ovat ainoat, joita tavataan edelleen, mutta kukaan muu ei meille enää tule emmekä me mene muualle kylään. Eivät ole millään mittarilla riskiryhmäläisiä. Mistään kauppakeskushengailuista puhumattakaan.
Mutta käymme tosiaan muutaman perheen kanssa metsäretkellä tai puistossa (jos väkimäärä jää alle 10) ja lasten lelut pidetään visusti erillään toisistaan. Ei toisten kosketusta eikä toisten leluilla leikitä, omat eväät jne. Kaikkien on myös oltava täysin oireettomia. Meille kotipihalle ei saa tulla eikä lapset mennä muiden pihoille leikkimään tai pomppimaan trampoliineille. Tiedän, että osan mielestä olen vastuuton idiootti ja osan mielestä otan koronan aivan liian tosissani. Eli menen keskilinjaa, se riittäköön tässä kohtaa. Jos ulkonaliikkumiskielto tai hätätila julistetaan niin sitten tietysti taas sen mukaan. Jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee niin kauan kuin suositukset ovat suosituksia, ei määräyksiä. Itse vieroksun kovasti ajatusta, että jotkut vielä elävät niinkuin ennen koronaakin kyläillen ja shoppaillen, mutta vieroksun myös täydellistä karanteenia ja ulkoilun paheksumista.
Vierailija kirjoitti:
Mua suututtaa ja itkettää että mun työpaikalla varovaisuuden, hyvän käsihygienian, turvavälit ym ym varotoimet ottaa vakavasti ja ohjeiden mukaan vain muutama työkaveri, muut on ihan hälläväliä. Plus vielä se, että somen ja kahvihuonejuttujen perusteella kyläilyt ja kaupoissa hengailut eivät tunnu olevan tauolla.
Tänään vain YKSI minun kanssani asioinut asiakas käyttäytyi fiksusti ja jätti reilun turvavälin. Kymmenet muut tulevat iholle hönkimään. Monet vitsailevat ja vinoilevat tai tuhahtelevat halveksivasti, kun otat etäisyyttä tai muistutat kohteliaasti turvavälistä.
Ahdistaa katsoa nyrkkiin köhiviä, vuotavaa nenää sormilla pyyhkiviä, nenää kaivavia, pitkin hyllyjä kaikkea käsillään näplääviä asiakkaita. Ja tuttujaan tapaavia, jotka pälpättävät ihan estoitta naamatusten ja halaillaan ja taputellaan olkapäälle kun oli niin kiva tavata. Vanhukset ovat liikkeellä enemmän kuin ketkään muut.
Tämä on todella turhauttavaa. Ahdistaa mennä töihin ja työpäivän jälkeen on henkisesti ihan poikki.
Ihan samat huomiot minulla. Kotona ihan poikki, stressi syö. Ihmisiä shoppailemassa koko ajan aivan normaalisti. Osa huolehtii turvaväleistä, moni ei yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Ja tällä asenteella omaa kuolemaa odotellessa tartutetaan ihmisiä jotka haluaisivat vielä nauttia omasta elämästään - ikään katsomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Entäs ne työikäiset ja nuoret, jotka kuolevat koronaan tai muihin sairauksiin kun koronapotilaat ruuhkauttavat sairaalat? Ihan sama onko heitä nolla vai 10 000?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä juuri tuo että todella tunnollisesti noudatatte kaikkia sääntöjä on juurikin se syy että joillekuille teistä alkaa turnausväsymys iskeä. Jos täytyy sata vuotta odottaa jossain nurkan takana ennen kuin välikkö on tyhjä että pääsee hakemaan sen kaurahiutalepaketin, kuten tuolla joku kertoi, on ehkä vetänyt sen suojautumisen kanssa hitusen yli. Eli vaikken halua ketään rohkaista minkäänlaiseen välinpitämättömyyteen niin järkeäkin saa toki käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Minä olen 29-vuotias.
Nro 30. Se jonka pitää käyttää töiden takia julkisia kaikki arkipäivät. Sinä voit tappaa myös minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on todella erilaiset käsitykset siitä, mitä on ohjeiden ja rajoitusten tunnollinen noudattaminen.
Meillä perhe on elänyt todella eristyksissä, paitsi miehen kanssa olemme käyneet vuorotellen ruokakaupassa pari kertaa viikossa. Lapsen kanssa olemme ulkoilleet lähiympäristössä ja pyrkineet pitämään turvaväliä, mutta aina se ei ole mahdollista, jos esim. joku on parkkeerannut itsensä ja koiransa kapealle polulle, ja ohi on päästävä. Ihmisiä on yllättävän paljon liikkeellä esim. lenkkipoluilla, jos on hyvä ilma. Toisaalta, ulkoilua ei ole kielletty, joten en kai voi syyttää ketään.
Kaupassa asioidessani olen pitänyt käsineet kädessä, mutta muutaman kerran joutunut riisumaan ne maksutilanteessa (oma moka, huonoa etukäteissuunnittelua). Olen pyrkinyt pitämään väliä muihin, mutta jos joku on tullut mun lähelle, en ole hysteerisesti lähtenyt väistämään. Tänään kaupassa kassalla oli edessäni henkilö, jolla oli kaasunaamarin näköinen hökötys naamalla, aurinkolasit päässä (sisällä) ja kumihanskat kädessä. Häneen verrattuna olen ilmeisesti huoleton, vaikka oikeasti koen yrittäneeni elää sääntöjen mukaan. Tuo ruokakaupassa käyminen on ollut ainoa "pahe", mutta emme ole halunneet alkaa tilata ruokaa kotiinkuljetuksella (eli maksaa kasviksista kaksinkertaisia kilohintoja, kuljetusmaksuja ym.).
Mikä on seuraava askel: Pitääkö ottaa hengityssuoja tai kaasunaamari sinne ruokakauppaan? Pukeutua avaruuspukuun? Lopettaa vähäkin ulkoilu? Siirtyä ruuan nettitilaukseen, eli odotella ostoksiaan monta päivää ja maksaa ylimääräistä?
Mikä on riittävästi???
Ajatukset palaa nopeasti ruotuun, kun muistaa, että tämä on maailmanlaajuinen asia, ei vain Suomen.
Meillä on asiat vielä hyvin. Pidetään ne niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää, kun neljä viikkoa hiippailtu pääkaupunkiseudun metsissä, ja sitten saa lukea jostain Levin ja Kainuun hiitodiskoista.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Paljon on kuollut esim. 70-vuotiaita ”vanhuksia”, jotka olisivat ilman jotakin piittaamatonta koronanlevittäjää saattaneet elää vielä vaikka parikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
22 päivää yksin. Pari kertaa viikossa käynyt kaupassa. Asun yksin ja mietin milloin pinna palaa lopullisesti tähän yksin oloon. Tänään teki jo mieli huutaa ääneen...Mutta en huutanut. Pakko vain jaksaa!
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Me kaikki emme vihaa vanhempiamme niin kuin sinä tai sitten vanhempasi ovat jo kuolleet, olet normaali suomalainen, et kykene minkäänlaiseen empatiaan
Sama täällä, kun koko ajan katselee ikkunasta perheitä ulkoilemassa yhdessä ja leikkimässä vastapäätä olevassa puistossa. Tai sitten kun käyn kaupassa hakemassa maitoa, niin siellähän ollaan koko perseen voimin.
En oikein enää tiedä, miksi itse jatkan tätä eristäytymistä. Tulee kalliiksi tilata 99,9% ruoasta kotiinkuljetuksella, ja yksinään kotona oleminen alkaa kyllästyttää.
Luultavasti alan kohta elää kuten niin monet muutkin, eli vailla huolen häivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksille on sama mihin kuolee kun on kuoltava kuitenkin. Korona sentäs tappaa aika nopeaan.
Paljon on kuollut esim. 70-vuotiaita ”vanhuksia”, jotka olisivat ilman jotakin piittaamatonta koronanlevittäjää saattaneet elää vielä vaikka parikymmentä vuotta.
Vai ovatko ihan itse hiippailleet sinne marketin aulaan ihan vaan pikkuisen juttelemaan toverien kanssa?
Täällä yksi lisää, jota kyllästyttää.
Kävin muuten Stockalla shoppailemassa sunnuntaina. Ei ristin sielua, sai ihan yksin kiertää vaateosastoja. Joten voi sitä vähän shoppaillakin.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, kun koko ajan katselee ikkunasta perheitä ulkoilemassa yhdessä ja leikkimässä vastapäätä olevassa puistossa. Tai sitten kun käyn kaupassa hakemassa maitoa, niin siellähän ollaan koko perseen voimin.
En oikein enää tiedä, miksi itse jatkan tätä eristäytymistä. Tulee kalliiksi tilata 99,9% ruoasta kotiinkuljetuksella, ja yksinään kotona oleminen alkaa kyllästyttää.
Luultavasti alan kohta elää kuten niin monet muutkin, eli vailla huolen häivää.
Koko perseen voimin 😅
Alue: Aihe vapaa
Koittakaahan vaan jaksaa!
Vaikka itsekin viihdyn normaalisti hyvin paljon kotona niin nyt kun se on pakollista niin keksin vaikka mitä minne voisi mennä ja ketä nähdä.
Mutta tartuntamäärät on koko ajan kasvussa. Joka kerta kun menette ulos niin joka kerta on riski suurempi kuin edellisellä kerralla. Tätä ajatusta yritän itselleni muistutella ja kaupassa käynti pelkästään muistuttaa konkreettisesti uhkasta.