Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?
Mitä sanoisit 25-vuotiaalle itsellesi, jos saisit?
Kommentit (1751)
Ei masennuksesi parane ikinä. Olet samassa kuopassa vielä viisikymppisenäkin. Kun tilaisuus kuolla tulee, elä epäröi.
Mene ihmeessä vielä opiskelemaan jos suinkin pääset! Jos et ole onnellinen avioliitossasi, ota rohkeasti ero.
Siten ehdit vielä perustaa tasapainoisen perheen ja saada lapsia.
sanosin että pane useammin niin saat useammin
Olit parikymppisenä jo vuoden ollut vaihto-oppilaana toisessa eurooppalaisessa maassa. Näit, mitä oikea vapaus on. Siitä huolimatta palasit takaisin.
Olisit jo silloin ymmärtänyt muuttaa lopullisesti pois tästä Paskastaniasta, jossa ostetut/maksetut poliitikkomme kopioivat Suomen ja suomalaisten tuhoksi, ihannoimaaansa Ruotsia.
Vaan vielä se eläkeiässä (mahdollisesti) se tilaisuus tulee.
Sanoisin että muuta ajatusmaailmaasi, koska 2020 vuonna yleiset arvot ovat aikalailla erilaisia kuin nuoruudessasi, ja pääset helpommalla, kun ajattelet "vapaammin"
Etpä uskoisi miten mielenkiintoinen elämä sinulla on edessäsi. Muutat ulkomaille, kirjoitat kirjan ja palaat vielä Suomeenkin. Käytä hyväksesi kaikki kokemukset, uskalla ja ole rohkea. Rakenna taloudellisesti hyvä elämä ja elä täysillä jokainen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Nussi kaikkea mikä liikkuu ja sallii sen! Viisikymppisenä potenssi on laskenut huomattavasti, eikä halukkaita ja haluttavia kumppaneita niin vaan löydy.
Mitä siitä loppupeleissä hyötyy? Tarpeet voi hoitaa omalla kädellä. Säästää aikaa todella paljon.
Harrasta seksiä mahdollisimman paljon, kolmikymppisenä sinulla on rintasyöpä joka pilaa elämäsi 6 vuodeksi.
Tutustu narsismiin, älä usko kaikkea mitä sulle sanotaan ja vaadi AINA kortsun käyttöä seksissä mieheltä, ellette ole naimisissa. - Ehkä noilla opeilla olisi vakavimmilta sukupuolitaudeilta säästytty. Kantapää opettaa.
Älä kuvittele, että asiat muuttuvat itsestään.
Kerro puolisolle mikä mieltäsi painaa, ja yritä keskustella hänen kanssaan teidän ongelmista.
Jos hän ei halua keskustella, sinun pitää lopettaa suhde, koska se vain huononee tästä.
Sanoisin itselleni, että kyllä se siitä, ota iisisti. Vielä sanoisin, että elämä on elämistä varten joten mene sinne Interrailille vaikka yksin..
Ja niin teinkin.
Jätä se sika! Ota nimiisi vanhempiesi sinulle ostama opiskelukämppä ja laita vuokralle.
Monien kommenteissa toistuu sama teema:
- valitse mieluinen ala
- kouluttaudu pitkälle
- älä hanki lapsia liian nuorena
- hanki lapset ennen kuin on liian myöhäistä
- älä tuhlaa aikaa sinusta viis veisaaviin ihmisiin
- sijoita pahan päivän varalle
Ala käyttää rautalisää ja lopeta vehnän syönti.
Älä itke ja huolehdi isän tulevaa kuolemaa niin paljoa. Hän saa kuolla juuri niin kuin haluaa, läheisten läsnäollessa kotiin, nopeasti, vaikka syövän kanssa eläminen kestikin monta vuotta ❤️
Olen 25, mutta sanoisin itselleni 25-vuotispäivänäni, että NYT jo se gradu valmiiksi! Ei olisi mennyt vakityöpaikat ohi ennen korona-aaltoa, ja nyt et stressaisi, milloin pääset töihin.
Lähde,uskalla,tee unelmastasi totta. Älä jää hautumaan vanhempiesi luokse vaan ota elämässäsi suunta eteenpäin.
Älä ajaudu lastensuojeluun töihin. Et voi pelastaa koko maailmaa. Päinvastoin, sua löydään ja potkitaan ja lopulta sun koko kroppa on niin rikki, että olet pitkiä aikoja sairaslomalla. Älä jätä opiskeluja sairaanhoitajaksi, vaan jatka siitä. (Olisimpa jatkanut....)