Onko taiteilijoille mahdoton ajatus tehdä jotain muuta kuin oman alan työtä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typerä aloitus, joka kertoo vain omasta ajatuksenkulustasi. Suurin osa taiteilijoista tekee jotain muuta työtä taiteellisen työskentelyn ohessa. Itse olen tehnyt aivan mielelläni siivoustöitä ja kyllähän se raskasta on. Enkä mennyt rikki, kun sitä kerta kysyit. Nyt opiskelen lisää ja valmistun hyvinpalkattuun, arvostettuun ammattiin, jossa saan käytää taiteellista osaamistani. Ja varmaan voi olla hyvinkin fyysistä välillä, riippuen siitä mihin erikoistuu ja mitä haluaa tehdä.

No ei pidä paikkaansa! Toivoo, taiteilija

Hei, kirjoitit väärin. Sinun piti laittaa "toivoo ap". Senkin trolli.

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on ne apurahataiteilijat. Heitä tuetaan kun tekevät taidetta, josta ehkä 5-10 ihmistä pääsee "nauttimaan" (tarkoittaa, että kollegat käyvät katsomassa/kuuntelemassa näitä kiltteyttään). Todellisuudessa kun näiden ihmisten taidetta kukaan ei tarvitse yhtään mihinkään, eikä kulttuurin säilymisen kannalta ole mitenkään tärkeää, että näitä tuetaan. Tämä on asia, jota jostain syystä ei saa sanoa ääneen.

Jos yksityinen säätiö, esim. Kulttuurirahasto, myöntää apurahan, niin sitten myönsi. Mitä sinä sitä itket?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt siellä ap katkerana alapeukuttaa, kun joutui lukemaan, että kuvataiteilijakin jaksaa ja jopa haluaa tehdä fyysisiä töitä. Ja tulevaisuudessa saa hyvää palkkaa taidoilla, joita ei kaikille ole suotu! Mene itkemään koloosi, senkin surkimus.

Se on jännä, että tämä teidän vastustajien kielenkäyttö menee aina henkilökohtaisuuksiin ja ilkeilyyn.

Ettekö osaisi keskustella asiallisesti?

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Alkaa tulla korvista ulos tuo taiteilijoiden pilkkaaminen ja vähättely. Saa ap samalla mitalla takaisin, kun ei itse osaa aloittaa asiallisesti keskustelua. Oliko vielä jotain kysymyksiä?

Olen muusikko, minulla on vaikea astma. Mitään siivoustyötä tms en saa enää tehdä (keuhkolääkäri kielsi), aiemmin olen tehnyt. Olen työskennellyt lasten kanssa, mutta sekin poissuljettu tartuntariskin vuoksi. Olen ollut myös esim henkilökohtaisena avustajana, mutta siinäkin voi saada tartunnan muiden avustajien välityksellä ja toki myös avustettavalta riippuen missä hän käy. Asiakaspalvelutöissä sama ongelma. Nyt elän täysin eristyksissä kelan tuilla ja toivon välttyväni tartunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on ne apurahataiteilijat. Heitä tuetaan kun tekevät taidetta, josta ehkä 5-10 ihmistä pääsee "nauttimaan" (tarkoittaa, että kollegat käyvät katsomassa/kuuntelemassa näitä kiltteyttään). Todellisuudessa kun näiden ihmisten taidetta kukaan ei tarvitse yhtään mihinkään, eikä kulttuurin säilymisen kannalta ole mitenkään tärkeää, että näitä tuetaan. Tämä on asia, jota jostain syystä ei saa sanoa ääneen.

Apurahaa myönnetään nimenomaan ansioituneiksi katsotuille taiteilijoille heidän kulttuurisen panoksensa arvostamisen perusteella. Ei apurahoja ihan täysin "luusereille" tipu. Siitä voi olla toki eri mieltä, että kuka "ansaitsisi" apurahaa ja kuka ei. Myöntämiseen vaikuttaa pikkuruisessa Suomessa toki myös kaverisuhdeverkosto, joka saattaa ylettyä myös apurahan myöntäviin tahoihin.

Analogia tähän: radiossa soiva musiikki ei ole välttämättä "parasta" musiikkia vaan se on musaa, joka on sinne rahalla ostettu soimaan (levy-yhtiöt maksavat artistinsa soittolistalle pääsystä) ja sitten pienten piirien kesken jaellaan emmoja ja taputellaan toisiaan selkään.

Vierailija kirjoitti:

Typerä aloitus, joka kertoo vain omasta ajatuksenkulustasi. Suurin osa taiteilijoista tekee jotain muuta työtä taiteellisen työskentelyn ohessa. Itse olen tehnyt aivan mielelläni siivoustöitä ja kyllähän se raskasta on. Enkä mennyt rikki, kun sitä kerta kysyit. Nyt opiskelen lisää ja valmistun hyvinpalkattuun, arvostettuun ammattiin, jossa saan käytää taiteellista osaamistani. Ja varmaan voi olla hyvinkin fyysistä välillä, riippuen siitä mihin erikoistuu ja mitä haluaa tehdä.

Mitä alaa opiskelet? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Olen taiteilija, useallakin alalla. Olen tehnyt kaikenlaisia töitä, ollut it-firmoissa ja matkailualalla, kahviloissa ja pelloilla hommissa. Nyt onneksi pärjään joten kuten taiteellani ilman noita.

Suomessa muuten aika moni kuuluisakin taiteilija on näitä paljon parjattuja "apurahataiteilijoita". Suurin osa kirjailijoista mm. Kaikki me kuljutetaan taidetta jollakin tapaa. On minusta ihan kohtuullista, että siihen annetaan mahdollisimman paljon tilaa kentällä. Ei vain yksi jonka markkinointi päättää nostaa kultamunakseen, vaan annetaan mahdollisuuksia monelle. Ties miten he pääsevät loistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on ne apurahataiteilijat. Heitä tuetaan kun tekevät taidetta, josta ehkä 5-10 ihmistä pääsee "nauttimaan" (tarkoittaa, että kollegat käyvät katsomassa/kuuntelemassa näitä kiltteyttään). Todellisuudessa kun näiden ihmisten taidetta kukaan ei tarvitse yhtään mihinkään, eikä kulttuurin säilymisen kannalta ole mitenkään tärkeää, että näitä tuetaan. Tämä on asia, jota jostain syystä ei saa sanoa ääneen.

Jos yksityinen säätiö, esim. Kulttuurirahasto, myöntää apurahan, niin sitten myönsi. Mitä sinä sitä itket?

Juuri hallitus ja Suomen valtio siis antoi jättisumman Kulttuurirahastolle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on ne apurahataiteilijat. Heitä tuetaan kun tekevät taidetta, josta ehkä 5-10 ihmistä pääsee "nauttimaan" (tarkoittaa, että kollegat käyvät katsomassa/kuuntelemassa näitä kiltteyttään). Todellisuudessa kun näiden ihmisten taidetta kukaan ei tarvitse yhtään mihinkään, eikä kulttuurin säilymisen kannalta ole mitenkään tärkeää, että näitä tuetaan. Tämä on asia, jota jostain syystä ei saa sanoa ääneen.

Apurahaa myönnetään nimenomaan ansioituneiksi katsotuille taiteilijoille heidän kulttuurisen panoksensa arvostamisen perusteella. Ei apurahoja ihan täysin "luusereille" tipu. Siitä voi olla toki eri mieltä, että kuka "ansaitsisi" apurahaa ja kuka ei. Myöntämiseen vaikuttaa pikkuruisessa Suomessa toki myös kaverisuhdeverkosto, joka saattaa ylettyä myös apurahan myöntäviin tahoihin.

Analogia tähän: radiossa soiva musiikki ei ole välttämättä "parasta" musiikkia vaan se on musaa, joka on sinne rahalla ostettu soimaan (levy-yhtiöt maksavat artistinsa soittolistalle pääsystä) ja sitten pienten piirien kesken jaellaan emmoja ja taputellaan toisiaan selkään.

No ainakin taidemusiikkikentällä apurahoja saa useimmin miehet kuin naiset - siinä pelkästään jo on ongelma

Vierailija kirjoitti:

Olen taiteilija, useallakin alalla. Olen tehnyt kaikenlaisia töitä, ollut it-firmoissa ja matkailualalla, kahviloissa ja pelloilla hommissa. Nyt onneksi pärjään joten kuten taiteellani ilman noita.

Suomessa muuten aika moni kuuluisakin taiteilija on näitä paljon parjattuja "apurahataiteilijoita". Suurin osa kirjailijoista mm. Kaikki me kuljutetaan taidetta jollakin tapaa. On minusta ihan kohtuullista, että siihen annetaan mahdollisimman paljon tilaa kentällä. Ei vain yksi jonka markkinointi päättää nostaa kultamunakseen, vaan annetaan mahdollisuuksia monelle. Ties miten he pääsevät loistamaan.

Minä olen muusikko ja tehnyt myös paljon kaikenlaista työtä. Silti tiedän alaltamme paljon ihmisiä, joille tavallinen työ on kauhistus.

Pikkuruisessa Suomessa, jossa ei ole tarpeeksi populaa ostamaan/tukemaan/kuluttamaan taidetta (kuvataide, musiikki, teatteri jne), ylivoimaisesti suurin osa taiteilijoista ei pysty elämään pelkästään taiteella. Olen itse osa-aikataiteilija ja teen taidetta silloin kun päätöistä eli pääasiallisesta tulonlähteestä jää sille aikaa (illat, lomat ja viikonloput). Ja näin on asian laita suurimmalla osalla taiteilijoista, paitsi ehkä heillä, joilla toimeentuleva perhe tai tienaava puoliso taustalla. Tai niillä ainoastaan muutamalla prosentilla Suomen taiteilijoista, jotka pärjäävät taiteesta tulevilla tuloillaan.

Ennen kuin on syyttä suotta kateellinen taiteilijoille, niin ihan nyrkkisääntönä ja paljon eri alojen taiteilijoita tuntevana sanoisin, että suurin osa mediassakin paistattelevista taiteilijoista on Suomessa sangen vähävaraisia eli tienaavat noin perusduunarin verran ja usein sen alle. Sen lisäksi yhden vuoden "suosio" ei kerro mitään seuraavista vuosista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimpia on ne apurahataiteilijat. Heitä tuetaan kun tekevät taidetta, josta ehkä 5-10 ihmistä pääsee "nauttimaan" (tarkoittaa, että kollegat käyvät katsomassa/kuuntelemassa näitä kiltteyttään). Todellisuudessa kun näiden ihmisten taidetta kukaan ei tarvitse yhtään mihinkään, eikä kulttuurin säilymisen kannalta ole mitenkään tärkeää, että näitä tuetaan. Tämä on asia, jota jostain syystä ei saa sanoa ääneen.

Apurahaa myönnetään nimenomaan ansioituneiksi katsotuille taiteilijoille heidän kulttuurisen panoksensa arvostamisen perusteella. Ei apurahoja ihan täysin "luusereille" tipu. Siitä voi olla toki eri mieltä, että kuka "ansaitsisi" apurahaa ja kuka ei. Myöntämiseen vaikuttaa pikkuruisessa Suomessa toki myös kaverisuhdeverkosto, joka saattaa ylettyä myös apurahan myöntäviin tahoihin.

Analogia tähän: radiossa soiva musiikki ei ole välttämättä "parasta" musiikkia vaan se on musaa, joka on sinne rahalla ostettu soimaan (levy-yhtiöt maksavat artistinsa soittolistalle pääsystä) ja sitten pienten piirien kesken jaellaan emmoja ja taputellaan toisiaan selkään.

No ainakin taidemusiikkikentällä apurahoja saa useimmin miehet kuin naiset - siinä pelkästään jo on ongelma

Varmasti tässä on epäkohtia paljonkin ja myös verkostoitumiseen liittyviä juttuja, kuten aiemmin mainitsin. Pointtini oli lähinnä se, että harvassa ovat apurahojen saajat ja ne rahat ovat Suomessa summiltaan aika pieniä keskimäärin. Koskee myös huippu-urheilijoita. Mikäli joku kuvataiteilija/muusikko saa valtiolta 20 000 euron apurahan, niin onko se sitten riittävästi edes yhden vuoden elämiseen?

Tunnen paljon ihmisiä taiteen alalta, ihan menestyneitä nimiä, joiden töitä on esillä gallerioissa ja tapahtumissa ympäri Suomen ja heistä on ollut juttuja lehdissä ja televisio-ohjelmissa. Heistä JOKAINEN on tehnyt tai tekee taiteen lisäksi muun alan töitä. Osalla on koulutus ihan muihin hommiin myös ja tekevät niitä ja osa opettaa kouluissa ja kursseilla.

Ap:n aloitus osoittaa, että hän ei tiedä taide- ja kulttuurialasta mitään. Siellä on kova kilpailu, kaikista töistä jotka teet ja joihin saatat käyttää jopa vuosia, ei edes makseta. Joudut usein itse roudaamaan kamoja ja ripustamaan näyttelyitä ja hoitamaan siivouksia ja valmisteluja näyttelytiloissa- ainakin alussa. Mutta kivempihan se on vähätellä toisten töitä ja naureskella heidän uravalinnoilleen ja lahjakkuudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen taiteilija, useallakin alalla. Olen tehnyt kaikenlaisia töitä, ollut it-firmoissa ja matkailualalla, kahviloissa ja pelloilla hommissa. Nyt onneksi pärjään joten kuten taiteellani ilman noita.

Suomessa muuten aika moni kuuluisakin taiteilija on näitä paljon parjattuja "apurahataiteilijoita". Suurin osa kirjailijoista mm. Kaikki me kuljutetaan taidetta jollakin tapaa. On minusta ihan kohtuullista, että siihen annetaan mahdollisimman paljon tilaa kentällä. Ei vain yksi jonka markkinointi päättää nostaa kultamunakseen, vaan annetaan mahdollisuuksia monelle. Ties miten he pääsevät loistamaan.

Minä olen muusikko ja tehnyt myös paljon kaikenlaista työtä. Silti tiedän alaltamme paljon ihmisiä, joille tavallinen työ on kauhistus.

Juu varmasti, mutta onhan näitä ihmisiä ihan kaikilla "aloilla". En tiedä miksi juuri taiteilijat olisivat mukamas eniten työtä kammoksuvia. Itse ainakin teen hulluna töitä ja suurin osa muistakin tuntemistani taiteilijoista.

Mistäköhän ap on saanut taas tällaisen käsityksen?