En vain onnistu missään, enkä ymmärrä miksi!
Olen pitkään miettinyt mikä minua vaivaa, tai mikä minussa on ylipäätänsä vikana. Ongelmani on.
- Minua yleensä vihataan jokaisessa työpaikassa missä olen. Joudunkin usein vaihtamaan paikkaa, koska en vain sopeudu joukkoon. Tätä on ihan akateemisella puolella, sekä duunaritöissä (kassa, siivoaja, you name it olen kokeillut kaikkea)
- En löydä tai saa mistään ystäviä. Tai se on todella hankalaa, varsinkin aikuisiällä
- Jos minulla on ystävä, ei se yleensä arvosta minua laisinkaan ja se "ystävyys" katoaa hyvinkin pian. Esim entinen ystäväni puhui minusta tutulleen aina "Harva tuosta tykkään, yleensä vain miehet" ..
- Ihmisten yleinen asenne minua kohtaan on yleensä negatiivinen. Minusta ei yleensä ajatella että olen se "hyvä tyyppi" tai muuta vastaavaa.
En vain ymmärrä miksi. Yritän olla kiltti ja kiva kaikille. En ole pahansuopa, en puhu pahaa selantakana. En juo alkoholia tai tupakoi, en käy ikinä baareissa. Yleensä vain lenkkeilen koirani kanssa tai kotona luen kirjoja. En hae hankaluuksia tai puhu pelkästään itsestäni. Yleensä olen hyvinkin neutraali ja teen esim töissä hommani ja lähden kotiin. Olen normaalinnäköinen, pienikokoinen, en meikkaa paljoa, ja yleensä muutenkin suosin suht peittävää vaatetusta (ei rintoja esille, en kulje leggingseissä tms, mikä ärsyttää muita).
MITÄ voisin tehdä, että minusta voitaisiin joskus puhua "se on hyvä tyyppi" - tyylillä ja saisin edes joskus yhden ystävän? En keksi enää mitään miten voisin muuttua tai tulla paremmaksi ihmiseksi.
Kommentit (22)
Silloin kun sulla on ystävä, ethän ole liikaa kiinni, ota yhteyttä jatkuvasti?
Olet liian tylsä ja miellyttämishaluinen. Et osaa tunnistaa kusipäitä ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun sulla on ystävä, ethän ole liikaa kiinni, ota yhteyttä jatkuvasti?
No kun en. En ole yhtään sellainen roikkuja. Siksi ihmettelenkin että miksi kaikki aina kaatuu. En ole sellainen miellyttäjä tai roikkuja.
Ai niin ja piti siis tähän vain sanoa, että parisuhteita löydän ja ne ovat aina olleet hyvin pitkiä. Eli jotain mielenkiintoista minussa on. Yleensä miehet kehuvat aina huumorintajuani, mutta tuntuu, ettei moni sitä taas ymmärrä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet liian tylsä ja miellyttämishaluinen. Et osaa tunnistaa kusipäitä ajoissa.
En tunnista itsessäni laisinkaan tuota "miellyttämishaluinen". En ole sellainen kyllä yhtään.
Mitä kusipäitä? Siis ystävissä?
Ap
Vika ei ole sinussa vaa ajan hengessä. Mennyt aivan vinoksi ja sairaaksi. Ihan oikeasti sä ootkin normaali!
En tiedä mitä on tapahtunut, ajan henki on kummallinen.
Mullla menee silleen toi etttä jo pitää osoitttaaa työnteon ahkeruuus niin teeen pajon töitä jotttei jäisi huono kuva muttta muutoin ajattelen etttei ole järkevää tehdä yhtäään enempää kuin on tarvis.
Vierailija kirjoitti:
Mullla menee silleen toi etttä jo pitää osoitttaaa työnteon ahkeruuus niin teeen pajon töitä jotttei jäisi huono kuva muttta muutoin ajattelen etttei ole järkevää tehdä yhtäään enempää kuin on tarvis.
Kuun sanotaan etttä "ahkeruuus palkitaan" kylllä se ääri olosuhteisssa varmaan palkitaaankin ja jos joku on vasta alusssa tai pitäää hioa timanttia jotta pärjäää niin siiinä kohtaa varmastikin, muttta "fiksu päääsee vähemmmällä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullla menee silleen toi etttä jo pitää osoitttaaa työnteon ahkeruuus niin teeen pajon töitä jotttei jäisi huono kuva muttta muutoin ajattelen etttei ole järkevää tehdä yhtäään enempää kuin on tarvis.
Kuun sanotaan etttä "ahkeruuus palkitaan" kylllä se ääri olosuhteisssa varmaan palkitaaankin ja jos joku on vasta alusssa tai pitäää hioa timanttia jotta pärjäää niin siiinä kohtaa varmastikin, muttta "fiksu päääsee vähemmmällä".
Tuosssa "timantttia hioesssa"kin menetttää suhteeelisuuden tajun kun ei tiedä kuinka timantttinen sen lopulta tulisi olla ja sitä vain jatkaaa ja jatkaaa kunnes sammuuu.
Otsikko aika kaukana sisällöstä. Miten liittyi tohon.
Jos joku asia aina vain toistuu ja toistuu, niin on ihan järkeä etsiä myös peilikuvasta selitystä asiaan.
AP ei omien viestiensä perusteella löydä itsestään yhtään mitään selityksen poikastakaan. Siitä kannattaa lähteä etenemään.
Itsetuntemus on edellytys toimiviin ihmissuhteisiin. Tiedät kuka ja mitä olet - niin hyvässä kuin pahassa- ja kykenet arvioimaan omaa olemista ja käytöstä ja suhteuttamaan sitä kautta itsesi muihin ihmisiin.
Sun olemuksessa, ulkonäössä, ilmaisutavassa on jotain, mikä poikkeaa riittävästi useimmista muista ihmisistä. Vierastamme vaistomaisesti sitä, mitä emme tunnista tutuksi.
Liika neutraalius ja jeesjees touhu saattaa kääntyä itseään vastaan jolloin sinua kohdellaan kuin kynnysmattoa. On hyvä että ihmisellä on omia mielipiteitä joita hän tuo esiin koska silloin syntyy rakentavaa keskustelua. Vaikka joku toinen olisi eri mieltä jostain asiasta niin ihmisten ei silti tarvitse riidellä vaikka asiat riitelisivätkin.
https://www.marmai.fi/uutiset/mm/8a4a41a0-8247-4fff-be3d-293f876f98a8
Vierailija kirjoitti:
Sun olemuksessa, ulkonäössä, ilmaisutavassa on jotain, mikä poikkeaa riittävästi useimmista muista ihmisistä. Vierastamme vaistomaisesti sitä, mitä emme tunnista tutuksi.
Juu nyt pitää olla sateenkaaritukka läväreitä ja tatskaa ettei poikea juu.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku asia aina vain toistuu ja toistuu, niin on ihan järkeä etsiä myös peilikuvasta selitystä asiaan.
AP ei omien viestiensä perusteella löydä itsestään yhtään mitään selityksen poikastakaan. Siitä kannattaa lähteä etenemään.
Itsetuntemus on edellytys toimiviin ihmissuhteisiin. Tiedät kuka ja mitä olet - niin hyvässä kuin pahassa- ja kykenet arvioimaan omaa olemista ja käytöstä ja suhteuttamaan sitä kautta itsesi muihin ihmisiin.
Jännä vastaus, kun en missään kirjoittanut ettei minussa ole vikaa. Minussa ON selkeästi hyvin paljon vikaa, enkä osaa paikantaa sitä. Itse luulen, että olen täysin normaali ihminen, mutta en vain löydä ihmisiä jotka pitä minusta. Yritin tuossa kirjoittaa millainen olen, ja olenkin yrittänyt tehdä tässä viimeiset kolme vuotta työtä itseni kanssa, että olisin hyvä ihminen.
Ennen minulla oli todella vahvat mielipiteet ja olin hyvin mustavalkoinen persoona. Olen sitä parantanut ja kasvattanut ymmärrystäni toisia kohtaan. Enää en ole niin ehdoton ja hyväksyn muidenkin mielipiteet ja jopa otan niistä oppia. Tämä muutos EI ole auttanut mitenkään elämässä.
Ennen (puhutaan 7 vuotta sitten) tykkäsin enemmän tapella ihmisten kanssa - > mielipiteistä jne, mutta opin että sillä ei pääse mihinkään ja nykyään kanssani voi keskustella mistä vaan, enkä ota kipinää. Tämä oivallus/muutos EI ole auttanut saamaan ystäviä enempää.
Tiedän millainen olen, mutta en ymmärrä MIKSI en saa ystäviä ja mietin tässä että miten voisin vielä kehittää itseäni persoonana, että pärjäisin esim työelämässä paremmin. Itseään on vaikea nähdä objektiivisesti.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullla menee silleen toi etttä jo pitää osoitttaaa työnteon ahkeruuus niin teeen pajon töitä jotttei jäisi huono kuva muttta muutoin ajattelen etttei ole järkevää tehdä yhtäään enempää kuin on tarvis.
Kuun sanotaan etttä "ahkeruuus palkitaan" kylllä se ääri olosuhteisssa varmaan palkitaaankin ja jos joku on vasta alusssa tai pitäää hioa timanttia jotta pärjäää niin siiinä kohtaa varmastikin, muttta "fiksu päääsee vähemmmällä".
Mitäs tarkoittaa viimeinen lause? Vähemmällä...?
Vierailija kirjoitti:
Otsikko aika kaukana sisällöstä. Miten liittyi tohon.
Piti kirjoittaa paljon muutakin, mutta en vain sitten jaksanut valittaa ihan kaikesta. Tuntuu vain, etten onnistu elämässä millään tasolla. Jokainen asia mihin ryhdyn, menee huonosti. Mietin tässä, että onkohan se täysin persoonasta kiinni/minusta itsestäni vai onko olemassa oikeasti huono-onnisia ihmisiä?
AP
Vierailija kirjoitti:
Sun olemuksessa, ulkonäössä, ilmaisutavassa on jotain, mikä poikkeaa riittävästi useimmista muista ihmisistä. Vierastamme vaistomaisesti sitä, mitä emme tunnista tutuksi.
Se voi olla. Kuulen paljon uusissa paikoissa, että ihmiset pitää minua pelottomana ja itsevarmana. Olen yrittänyt kovasti saada olemukseeni muutakin, kuin sitä, mutta edelleen minusta sanotaan ensimmäisenä "olet niin itsevarma". Ja se ei ole aina positiivinen asia, olen huomannut. Miten saisin olemukseeni "Moi ole tosi kiva" ja sen itsevarmuuden pois :D
AP
Olen samanlainen. Pätkätöillä yritän elättää itseni. Jään aina ulkopuoliseksi sekä töissä että sosiaalisissa tilanteissa, vaikka kuinka yritän. Työstä saan hyvää palautetta mutta useimmiten ei sitten jatkoa löydy. Oon enemmän introvertti, mutta ystävällinen ja kiltti, en mitenkään outo mielestäni. Nykyään pitäisi olla räväkkä, tuoda itseään esiin joka tuutista ja itseriittoisesti kehua muidenkin kustannuksella itseään. Tätä en osaa.Ajattelen omilla aivoilla enkä mene massan mukana. Ehkä tässä syy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun olemuksessa, ulkonäössä, ilmaisutavassa on jotain, mikä poikkeaa riittävästi useimmista muista ihmisistä. Vierastamme vaistomaisesti sitä, mitä emme tunnista tutuksi.
Se voi olla. Kuulen paljon uusissa paikoissa, että ihmiset pitää minua pelottomana ja itsevarmana. Olen yrittänyt kovasti saada olemukseeni muutakin, kuin sitä, mutta edelleen minusta sanotaan ensimmäisenä "olet niin itsevarma". Ja se ei ole aina positiivinen asia, olen huomannut. Miten saisin olemukseeni "Moi ole tosi kiva" ja sen itsevarmuuden pois :D
AP
No sehän se on monelle myrkkyä. Mulla on ollut vähän samaa ongelmaa, moni on sanonut itsevarman oloiseksi, millä onkin rivien välistä tarkoitettu ylimielistä. Mulla on kuulemma myös poikkeuksellisen hyvä ryhti, mikä on korostanut tätä vaikutelmaa. Ystäviä mulla kyllä on, mutta monen kanssa ystävyys on lämmennyt vasta, kun alun ”liian itsevarma” vaikutelma onkin unohdettu ja todettu, että olen sittenkin ihan mukava ihminen. Ikä on varmaan myös vaikuttanut tähän, nuorempana ongelmaa oli enemmän, nyt päälle nelikymppisenä ei enää niin usein tähän törmää. Ehkä itsevarmuus on keski-ikäiselle jo sallittua? 😀
Tyhmintä on yrittttää eikä onnnistu jos tietäää miksi ei onnnistu.