Toisenlaiset teiniäidit kausi 2 OFFICIAL

Minusta tällä kaudella äidit ovat olleet kypsemmän oloisia kuin viime kaudella.

Vierailija kirjoitti:

Minua säälittää muutenkin nämä äidit. Oma elämä jää elämättä ja nuoruus näkemättä. Menojalka voi alkaa vipattaa kun huomaa että kaverit elää rentoa opiskelijaelämää ja itse on hukassa itsensä kanssa pyykkivuorten seassa.

Miten esimerkiksi opiskelu onnistuu vauvan tai lapsen kanssa? Töihin on vaikea päästä ilman kokemusta ja varmasti olisi mukava viettää joskus rentoa nuoruutta kavereiden kanssa juhlien ja hankkia omaa elämänkokemusta.

Teininä tulee sitten ongelmia jos ei ole ehtinyt käsitellä omia ongelmiaan ja nuorta on hankala kohdata, kun on itse aikuistunut liian nopeasti.

Mietin myös, miten riittää näiden kahdeksan lapsen äitien jaksaminen.

Lapsille myös huonoa mallia ja syrjäytymiskierre alkaa kivasti jos vanhemmat matalasti koulutettuja ja moniongelmaisia.

Ei minusta olisi tuohon.

T16

Tuo 16 on ilmeisesti ikäsi?

Teiniäidit ja kaikki muutkin äidit ja ihan kaikki ihmiset maailmassa elävät omaa elämäänsä. Oli lapsia tai ei. Kaikkia ei kiinnosta ikinä opiskelijaelämä rientoineen.

Pienen lapsen kanssa opiskelu on helppoa, lapsi päiväkotiin ja itse yliopistolle tai mihin meneekään. Aikataulutus on tärkeää.

Töihin on kenen tahansa vaikea päästä ilman kokemusta, oli lapsia tai ei.

Vähän nyt yritystä.

Vastuutonta tehdä alaikäisenä lapsia

Vierailija kirjoitti:

Minusta tällä kaudella äidit ovat olleet kypsemmän oloisia kuin viime kaudella.

Minusta taas ei missään nimessä vaikuta kypsemmiltä. Toki vasta kaksi äitiä ollut ja loput tekstien perusteella. Ihan hyviltä äideiltä vaikuttivat nämä kaksi ensimmäistä, mutta en nyt mitenkään ikäistään kypsempää vibaa heistä saanut (eikä tarvitsekaan saada). Tällä kertaa mukana on enemmän parikymppisiä äitejä ja heillä nyt pitäisi olla jo ihan aikuisen touhut, mutta ei ainakaan kaikilla heistä ole.

Ei se aina mene niin, miten täälläkin ilmeisesti moni olettaa. 

Olen tällä hetkellä 35 vuotias perheen äiti. Mutta 18 vuotta sitten asiat eivät olleet läheskään yhtä hyvin, kuin tällä hetkellä. Mutta kuinka ne olisikaan voinut olla, olinhan silloin ala-ikäinen, juuri 17 vuotta täyttänyt ja raskaustesti näytti positiivista.

Olin kuukausi sitten muuttanut poikaystäväni vuokralla olevaan yksiöön. Muistan, kuinka sydän hakkasi ja hoin vaan "tää ei voi olla totta, tää ei voi olla totta" raskaustesti kädessäni. Mies makasi sohvalla ja oli kauheessa darrassa edellisyön juhlinnoista. Poikaystävä oli 18 vuotias ja kävi ammattikoulussa autolinjaa. Tosin se ei häntä yhtään kiinnostanut ja opinnot oli jääny pahasti jälkeen. Itse opiskelin lähihoitajaksi.

Shokkihan se oli. Välit meni ensin omiin vanhempiin ja sen jälkeen miehen vanhempiin. Aborttiin painostettiin ja meidät haukuttiin täysin. Oikeesti ressukat ei osattu päättää mitä tehdään, joten päätettiin, että lapsi saa syntyä.

Olin vielä 17, kun lapsi syntyi. Jäin lapsen kanssa luonnollisesti kotiin ja mies lopetti opinnot. Lapsen kasvaminen sai meidät molemmat jotenkin heräämään ajatukseen, että meidän on tehtävä jotain toisin. Kaikkee ei tehty ihan toisin, sillä parin vuoden päästä syntyi myös toinen lapsi. Olin silloin 20 vuotias.

Hypätään 10 vuotta eteenpäin. Niin paljon tapahtui! Kuopuksen äitiysloman jälkeen suoritin lähihoitajan tutkinnon loppuun ja jatkoin siitä sairaanhoitajaksi. Valmistuin ja sain heti valmistuttuani vakityöpaikan. Mies jätti autolinjan kesken ja kävi sähköalan, jonka jälkeen jatkoi sähköinsinööriksi ja sai myös heti valmistuttaan vakituisen työpaikan. (Mainittakoon, että mies oli ketjupolttaja. Lapsen synnyttyä lopetti tupakanpolton kuin seinään. Itse en ole koskaan polltanut)

Tällä hetkellä olen 35 vuotias, mies 36 vuotias. Esikoinen täyttää pian 18 ja kuopus on 15 vuotta. Olemme onnellinen perhe. Maksamme asuntolainaa, käymme töissä ja elämme normaalia elämää. 

Kumpikaan meistä ei saanut nuorina tukea, päinvastoin. Haukuttiin ja mollattiin. Meihin ei uskottu. Ja eihän se silloin hyvältä näyttänyt (näin jälkikäteen ajateltuna), mutta miksei meitä tuettu? Jos jotain opin, niin sen, että pysyn aina lasteni rinnalla ja tukena! 

Meille olisi voinut käydä miljoona kertaa huonommin. Toivon, että teiniäitejä tuettaisiin paljon enemmän. Välit vanhempiini eivät koskaan palautuneet ennalleen, miehen vanhempien kanssa suhde saatiin paremmin korjattua. 

Minulla äitinä tuli niin suru tämän Milenan puolesta. Miten voi lapsiparan itsetunto ja -arvostus olla niin nollissa, että ajautuu tuollaiseen tilanteeseen? Jotenkin vaikutti niin maahan poljetulta ja surulliselta, täysin hukassa olevalta pikkutytöltä.

Onneksi hänen äitinsä vaikutti siltä, että aikoo olla vauva-arjessa tukena. Toivon hänelle kaikkea hyvää, toivottavasti saa riittävästi tukea äitiyteen ja siinä samalla löytäisi itsensä ja itsekunnioituksen matkalla parempaan tulevaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Minulla äitinä tuli niin suru tämän Milenan puolesta. Miten voi lapsiparan itsetunto ja -arvostus olla niin nollissa, että ajautuu tuollaiseen tilanteeseen? Jotenkin vaikutti niin maahan poljetulta ja surulliselta, täysin hukassa olevalta pikkutytöltä.

Onneksi hänen äitinsä vaikutti siltä, että aikoo olla vauva-arjessa tukena. Toivon hänelle kaikkea hyvää, toivottavasti saa riittävästi tukea äitiyteen ja siinä samalla löytäisi itsensä ja itsekunnioituksen matkalla parempaan tulevaisuuteen.

Helposti voi olla, kun on vuosia kiusattu. Kiusaaminen on saatanallinen (anteeksi kiroilu) teko, joka voi vaikuttaa uhrin koko loppuelämään ja johtaa todella pahoihinkin seurauksiin. Siksi koulukiusaaminen pitäisi kriminalisoida ja kiusaajien pitäisi joutua vastuuseen teoistaan eikä vain hymistellä. 

Vierailija kirjoitti:

Teiniäitiys on alempien sosiaaliluokkien vaiva yleensä, siksi sarjassa ei ole ollut lukiolaisia tai muuten elämässä pärjääviä äitejä.

Haha, naurahin tälle stereotypialle. Kyllä niitä teiniäitejä on ihan joka luokassa, ne ylempien sosiaaliluokkien lapset vaan harvemmin näihin ohjelmiin hakee. Olen itse saanut ensimmäisen lapseni teininä juuri lukiosta valmistuneena, äitini on hammaslääkäri ja isäni yrittäjä eli kuulunen tuohon ylempään sosiaaliluokkaan. Nykyään olen 24 vuotias, mies 25, meillä on kaksi ihanaa tyttöä ja oma juuri valmistunut omakotitalo, mies juuri ostanut osakkuuden firmasta, jossa ollut töissä valmistumisesta asti. Seuraavaksi minulla on tarkoituksena päästä opiskelemaan yliopistoon, siihen asti olen kotona ja nautin äitiydestä. En koe että minun nuoruus olisi jäänyt elämättä, elin sitä vaan vähän eri tavalla, pienen lapsen kanssa ja elän sitä kyllä edelleen. Enemmän olemme saavuttaneet joka mittapuulla mitä 99% ikäisistäni, vaikka ammattia minulla ei vielä olekaan. Ja kaikki tämä ahkeralla työnteolla. Meidän lapset on nyt tehty ja kun lapset ovat isoja voimme molemmat panostaa uraan 100%, töitä kerkeää kyllä tässä maailmassa tehdä.

Näin niitä hakolapsia syntyy, kukaan ei enää mene naimisiin ja paneskellaan vaan päättömästi,

Mitä ihmeen hakolapsia?

Katsoin Milenan jakson ja itkin. Itsellä 6kk ikäinen vauva. Sydäntä särkee kun ajattelee mitä tyttö on joutunut kestämään. Perheolot, kiusaaminen, suhde lapsen isään olematon, oma isä hylännyt. Surullista mitä jotkut joutuvat kestämään. Toivon hänelle kaikkea hyvää.

Mitäpä sitä tekisikään että omalla lapsella olisi kaikki hyvin ja välttyisi pahalta.

Ihana Maikku ja Maikun jakso. Olipa tunteikas jakso. Rohkea tyttö, säälittää tuo että noin paljon on kiusattu. Onnea heidän elämäänsä!

Heräsi kummastus miksi Maikkua on kiusattu niin paljon, että vaihtanut 7 kertaa koulua ja ei ole ollut kavereita käytännössä lainkaan? Onko oikeesti vaan ollu niin paska tuuri, huonosti voivia ilkeitä lapsia Turussa vai mitä...? Loistavaa, jos nyt saa muista äideistä ystäviä. :) Lisäksi ihmetytti miksi molemmat (äiti ja tytär) jätetty käytännössä, kun tulleet raskaaksi, vaikka piti olla vakaata ja syynä molemmissa, että mies muuttui oudoksi. En tiedä onko mulla vaan foliohattu liian tiukassa vai tuntuuko muista, et jotain jätetään kertomatta..?

Jones123 kirjoitti:

Heräsi kummastus miksi Maikkua on kiusattu niin paljon, että vaihtanut 7 kertaa koulua ja ei ole ollut kavereita käytännössä lainkaan? Onko oikeesti vaan ollu niin paska tuuri, huonosti voivia ilkeitä lapsia Turussa vai mitä...? Loistavaa, jos nyt saa muista äideistä ystäviä. :) Lisäksi ihmetytti miksi molemmat (äiti ja tytär) jätetty käytännössä, kun tulleet raskaaksi, vaikka piti olla vakaata ja syynä molemmissa, että mies muuttui oudoksi. En tiedä onko mulla vaan foliohattu liian tiukassa vai tuntuuko muista, et jotain jätetään kertomatta..?

No ei kai siinä mitään ihmeellistä ole, että nuori mies alkaa jänistää. Huonoa tuuria vain molemmilla, tuskin sen kummempaa.

Maikku oli aivan ihana, ei ainakaan hänen kohdallaan tarvitse murehtia etteikö kykenisi olemaan nuoresta iästään huolimatta hyvä ja vastuullinen äiti. Hänen äitinsäkin vaikutti ihanan rennolta ja positiiviselta. Kaikkea hyvää koko perheelle! 

Jones123 kirjoitti:

Heräsi kummastus miksi Maikkua on kiusattu niin paljon, että vaihtanut 7 kertaa koulua ja ei ole ollut kavereita käytännössä lainkaan? Onko oikeesti vaan ollu niin paska tuuri, huonosti voivia ilkeitä lapsia Turussa vai mitä...? Loistavaa, jos nyt saa muista äideistä ystäviä. :) Lisäksi ihmetytti miksi molemmat (äiti ja tytär) jätetty käytännössä, kun tulleet raskaaksi, vaikka piti olla vakaata ja syynä molemmissa, että mies muuttui oudoksi. En tiedä onko mulla vaan foliohattu liian tiukassa vai tuntuuko muista, et jotain jätetään kertomatta..?

Jäin myös pohtimaan tätä koulukiusaamisjuttua. Tuntuu, että on enemmän tai vähemmän trendi vedota joka asiassa nykyään koulukiusaamiseen. Kummallista, että kouluttautuu kosmetologiksi, jos on vaikeaa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Kyllähän nuo hänen diagnoosinsa varmasti vaikuttavat hänen omaan käytökseensä ja tapaan tulkita maailmaa. Vaikea uskoa, että noin monessa koulussa kiusattaisiin ilman, että asiaan puututtaisiin. Ehkä se on helpompaa ollut aina vaihtaa koulua kuin alkaa selvittää asioita, ja ehkäpä pohtia myös sitä, miksi jokin asia tuntuu kiusaamiselta.

Voisiko joissain tapauksissa olla kyse esim. puhtaasta tulkintavirheestä. Itsekin sanoi, ettei ilmeisesti diagnoosinsa takia jaksa pitää ystävyyssuhteita yllä. Tuossa iässä harva ystävä jaksaa ymmärtää diagnooseja asioiden taustalla, ja jos aina itse saa olla se yhteydenpitäjä, niin ei sellaista kyllä moni teini kauaa jaksa. Harva aikuinenkaan jaksaa jatkuvasti tekohengittää yksipuolisesti kaverisuhteita, vaikka toisella olisi mikä asian selittävä diagnoosi. Myös jos työelämässä joku valittaisi, että joutunut 7 kertaa työpaikkaa vaihtamaan kiusaamisen takia, niin kyllä työhaastattelussa soisi työnantajalla hälytyskellot, että hakijalla itselläänkin on siinä kohtaa jo oltava jotain tekemistä asian kanssa. Todennäköisesti ei vain sopeudu työporukkaan, olkoonkin taas taustalla hyväksyttävä selitys. 

Hän valitti myös kaverereiden puutetta, kertoo saaneensa niitä pelimaailmasta, mutta heti seuraavassa hetkessä lyttää nämä pelikaverit, ettei niiden kanssa kyllä minnekään viihteelle tms. lähtisi. Aha. Millainen kaveri hänelle sitten kelpaisi? Ja vaikka lähtökohtaisesti kaikki, mikä kiusatusta tuntuu kiusaamiselta, on kiusaamista, niin ei se kyllä aina näin yksioikoista ole. Joskus oma tapa tulkita maailmaa voi olla virheellinen, ilman diagnoosejakin. Tämän huomaa hyvin siinä, kuinka helposti kirjoitettu tekstikin tulkitaan väärin, koska ei ole ilmeitä, eleitä ja äänenpainoja saatavilla. Tulkintaan liittyy aina esimerkiksi oma mielentila.

Tää on turhaa spekulointia. Maikku itse sanoi tilillään että kaikki kokemukset oli jaksosta pyyhitty pois kokonaan ja oli kuulemma kertonut kameralle että millaista koulukiusaaminen on nykyään.

Kiusaaminen on nykypäivänä paljon laajempaa, ei enää pelkästään kasvotusten tapahtuvaa.

Täällä spekulointi on lapsellista kun asioista ei tiedetä sen enempää.

Mitä jos opettajat eivät ole osanneet puuttua? Mitä jos koulun vaihto on ollut ainoa ratkaisu?

Maikku myös kertoi sairastaneensa masennusta, sekin yksinään on suuri syy sille miksi toleranssi pskan sietämiselle voi olla erittäin pieni ja romahtanut entisestään.

Luulisin että jos menis kysyy asiaa Maikulta nii varmasti sais jonkun vastauksen asialle, ei tarvis spekuloida näillä palstoilla.

En vielä jaksoa ehtinyt katsomaan, mutta voihan olla, että Maikku on jo ensimmäisten kiusaamiskokemusten jäljiltä ollut hieman sellainen varautunut/jännittynyt ja sitten uudet kiusaajat ovat heti vaistonneet sen, että tuota on helppo kiusata.

Maikku on todella kaunis ja se riittää kyllä kateellisille syyksi kiusata. Erityisesti jos on ujo ja kaunis, silloin joutuu erittäin herkästi kiusatuksi. Kaikki sympatiani Maikulle. <3

Hienoa! Saadaan vihdoin esille nainen jolla on eri miesten kanssa lapsia. Toivottavasti huudatte vapautta yhtä paljon kuin miehen kohdalla jolla on useita vaimoja. Silloinhan se on vain ihanaa, eikö?

Vapaa valintahan ei voi koskaan olla huono? ;) Siksi hän te puolustatte vain tyttöihin kohdistuvia abortteja, vaikka ne vaikuttaa kaikkiin naisiin.

Hämeenlinnalainen90 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö kukaan näistä muuta? Esimerkiksi minkä ikäisiä Aneten ekat lapset, montako sijoitettu

Kolme vanhinta, eli pojat, on tietääkseni sijoitettu. Onneksi. Lapset on väliltä 11-0 v. Jostain syystä tytöt saanut jäädä kotiin. Uskoa tää nainen ei ole nähnytkään. 

Hienoa! Ihanaa että poikia syrjitään perheissä. Oikein naurattaa noiden runqjen puolesta. Pojat ja miehet itse vihaa naisia. Ihanaa että pojat saa kokea hylkäämisen sukupuolensa perusteella. Tehän aina hoette miten sukupuolinen syrjintä perheissä on vapautta? Nyt pojat saa nauttia tästä.

Miksi ette ole moittimassa perheitä joissa miehellä on ylivalta ja joissa väännetään kakaroita eri naisille? Silloinhan se on vain ihana haaremi.