Asiat jotka vaikuttavat kivoilta, mutta eivät ole sitä todellisuudessa

Kuplatee/bubble tea. Suurin odotuksin ostin kahvilasta Japanissa ja hyi hemmetti mitä kamalia limaklönttejä ne pallerot olikaan. Never again.

Parvekkeen oven pitäminen auki.

Joko tulee tupakan hajut tai ötökät sisälle.

Pahimmat ovat ne ampiaiset.

Nainen esimiehenä.

Seksi alkuhuuman jälkeen. Liian väsyttävää touhua, en jaķsa vaivautua. Esim kuntosali ja sauna sen jälkeen on paljon antoisampaa. Ja jopa kutominen. Ja varsinkin nukkuminen.

Seksissä pitäisi päivän töiden jälkeen jaksaa liikkua, innostua, ottaa suihin, jonkun orgasmin takia. Kauhee vaiva. Itsetyydytyksessä laukean minuutissa. Mutta miesten kanssa, hohhoijaa.

Sitä, kun tekee jotain toisen hyväksi, mutta tämä ei osaa arvostaa sitä.

Liian ison p*niksen ottaminen kakkoseen, tottumuskysymys, mutta pienempi on siinä parempi, ei yli 20cm, huh.

t. Mies

Vierailija kirjoitti:

Tästä tulee kyllä vihaviestejä ja alapeukkuja mutta: Kissa kotiin.

Rakastan eläimiä ja haaveilen kissasta, mutta sitten alan ajatella että pitäisi olla hiekkalaatikoita, reissujen ajaksi pitäisi järjestää hoitaja ja ostella kiipeilypuita ja raskisinko käyttää eläinlääkäriin miten paljon. Tyydyn käymään hoitamassa ja leikittämässä niitä kerran viikossa tai parissa eläinsuojeluyhdisytksen tiloissa jatkossakin. Olen monta kertaa valinnut jos kissan sieltä, mutta sitten tulen järkiini.

Minusta tämä ei ole ollenkaan vihaviestin tai alapeukun ansainnut viesti.

Mielestäni osoitat fiksuutta, koska hetken huumassa et ota eläintä itsellesi, vaan osaat ajatella asiaa pidemmälle. Olisipa kaltaisiasi ihmisiä enemmän maailmassa, silloin näitä kodittomia eläimiä ei olisi niin paljon kun muutkin harkitsisivat asiat näin perusteellisesti.

Lisäksi arvostan vapaaehtoisuuttasi eläinsuojelutyössä. Kiitos siitäkin!

Tämä, kokeilin kerran ja makso 5 hunttia mut paha mieli vaan jäi

https://open.spotify.com/track/3krp82LuA6pj1cl8I1Gi6B?si=-WgBE18HSYerlV…

Sydänystävyys. Leffoissa ja romaaneissa se on aina sitä kuuluisaa sielujen sympatiaa, hullujenkin ajatusten vaihtoa, toisen rinnalla ehdoitta seisomista ja yhteisiä seikkailuja niin lähipubissa kuin maailmanympärimatkalla. Perheetkin perustetaan samaan aikaan ja molempien lapset ja puolisot ovat totta kai hyvää pataa toistensa kanssa.

Tosielämässä harvemmalla on aikaa yhteisiin seikkailuihin eivätkä ne puolisot välttämättä pidä toisistaan. Perhe-elämä ja työssäkäynti vievät suurimman osan sosiaalisesta energiasta, jolloin ystävyys jää pakostakin pronssisijalle. Lisäksi ei ole aina ongelmatonta olla hyvin läheinen ystävä kellekään. Moni kuittailee ystävälleen liian huolimattomasti, koska "me ollaan niin läheisiä, kyllä se mut tuntee" ja pahimmillaan toinen käyttää toista jollain tapaa hyväksi tai pettää tämän luottamuksen. Aikuiset ovat yleisesti ottaen yllättävän epävarmoja ja huonosti erilaisuutta sietäviä, jolloin tällainen sielu paljaana -mallin sydänystävyys on pikemmin haavoittavaa kuin vahvistavaa.

Kesä: odotat innolla ihanaa kesää, hyvää säätä ja reissausta/lomailua. Tositapauksessa tulee korona tai muu vastaava ja lama. Yrität siinä sitten keksiä tekemistä. Ostat jäätelön joka sulaa heti, jos otat aurinkoa palat ja rannalla on vieressä kymmeniä muita joilla voi olla koronaa. Liikkeet joiden luulit olevan ikuisia laittavat lapun oveen ja lopettavat. 

Ravi ja laukka :p

Vierailija kirjoitti:

Moni mies haaveilee kolmen kimpasta kahden naisen kanssa. Ekat 5 minuuttia on kivaa, sitten tulee hiki.

Eläköön kiveshiki!

Hotellin aamiainen. Kuulostaa ihanalta matkaa varatessa, on ihanaa päästä aamias-buffaan.

Mutta sitten kun loma alkaa, on univelkaa ja lähdet lomalle. Aamiainen on jotain 6-10.30 eli pitäisi jaksaa herätä jo 9.30 että ehtii syömään. Ja jos vielä edellisenä iltana on nautittu kauniista illasta ja valvottu myöhään.

Hohhoijaa, multa on jäänyt monta hotelliaamiaista väliin.

Toistan: Rakkaus

Vierailija kirjoitti:

Ot, mutta aina kun nään kissaa ulkoilutettavan valjaissa, tulee hyvä mieli :)

Hassua, mulla aina ihan päinvastoin. Kissa tuntuu sopivan yhtä hyvin valjaisiin kuin vaikkapa ihminen. Olisit parisuhteessa ja puolisosi käyttäisi sinua joskus puistossa kävelyllä valjaisiin kytkettynä. Miten "ihanaa".

Lumihangessa pyöriminen saunasta. Hyi olkoon!

Purjehdus.

Kamala homma roudata vene täyteen kaikea mahdollista. Sitten asut siellä keikkuvassa, ahtaassa leikkimökissä ja tylsistyt, kun matkanteko on äärimmäisen hidasta.

Purjehdukselta tullessa et halua muuta kuin suihkuun ja normaaliin sänkyyn.

BLM-öyhötys.

Vierailija kirjoitti:

Tunne, mitä iso osa nykynuorista ei pysty tuntemaan:  tietoisuus siitä, että kelpaan tällaisena. 

Omassa nuoruudessani oli vielä tämä tunne.  Tietenkin jokainen  nuori murehtii ulkonäköään ja sitä, osaako olla niin kuin pitäisi jne.  Mutta 60- ja 70-luvuilla kaikilla kuitenkin oli jotenkin selvät sävelet siitä, että minäkin kelpaan kyllä, minuakin varten on olemassa se joku.  

Ja niin se menikin.  Kaikki ikätoverini alkoivat seurustella ja menivät naimisiin ihan säädetyssä ajassa.  Oli sitten minkä näköinen tahansa. 

Eikä kenenkään toiveammatti ollut julkkis.

Elit varmaan onnellisessa kuplassa. Monilla oli asiat juuri toisin päin.

Kummius.

Ristiäisissä vielä kuvittelet, miten teille muodostuu katkeamaton side, joka kestää läpi koko elämän. Todellisuudessa ystävyys kummilapsen vanhempiin alkaa haaleta heti lapsen syntymän jälkeen, etenkin jos sinulla itselläsi ei ole lapsia. Aikaa tapaamisille ei löydy, koska lapsen vanhemmat eivät ole kiinnostuneita joustamaan omista menoistaan. Tässä vaiheessa joudut joko alistumaan siihen, että kaikki tehdään tämän lapsiperheen ehdoilla tai että sinulle ei muodostu lapsen kanssa mitään sidettä. Tapaamisia siirrellään, koska lapsi on joka toinen viikko kipeänä. Kun näet häntä, vierastaa hän sinua tai ei ole muuten millään tavalla sinusta kiinnostunut. Muutut lahja-automaatiksi, joka vain toimittaa lapselle lahjan syntymäpäivänä ja ennen joulua. Tätä jatkuu vähintään 15 vuotta. 

Mikä "hienointa", kummilapsen vanhemmat (=äidit) ovat pettyneitä sinun rooliisi lapsen elämässä ja itsekin häpeät, miten huono kummi oikeasti olet.