Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asiat jotka vaikuttavat kivoilta, mutta eivät ole sitä todellisuudessa
Omalta osalta pitää kyllä sanoa tohvelit. Sitä ajattelee, että olisi ihanaa ja mukavaa tallustella kotosalla tohveleissa, mutta oikeasti ne vaan ärsyttää ja hiostaa. Mulla on vielä sellaiset tohvelit, joiden pohjat narisee raivostuttavasti kävellessä :(
Kommentit (1555)
Uuden kielen opiskelu.
Ilmoittautuessasi kansalaisopiston alkeiskurssille puhkut intoa päästä opiskelemaan uutta kieltä. Mielessäsi kuvittelet itsesi tilaamassa Wienissä sujuvalla saksalla sacherkakkua ja tottakai se koko kahvilakäynti sujuisi saksaa puhuen, onhan oppikirjassa (jonka olet ostanut jo paljon etukäteen) kappale aiheesta.
Kurssi alkaa. Alussa opiskellaan tietysti esittäytymään ja näitä helppoja "mitä kuuluu?" -fraaseja. Jes, minähän osaan tämän homman! Sanastokin menee päähän artikkeleineen, koska on kova motivaatio oppia ja tuntuu että osaat. Tunneille on helppo mennä, koska olet valmistautunut hyvin ja opiskellut päivittäin vapaa-ajalla.
Kurssi etenee ja asiat vaikeutuu. Tulee sateiset ja harmaat kuukaudet. Väsyttää etkä oikein jaksaisi työpäivän jälkeen enää tankata jotain typerää kielioppia, jossa ei tunnu olevan mitään järkeä. Eikä ne substantiivien artikkelitkaat tahdo pysyä päässäsi. Kotitehtäviä et enää tee kurssi-illasta seuraavana päivänä, vaan hätäpäissäsi juuri ennen seuraavalle tunnille lähtöä. Tällä välillä olet avannut kirjan kerran, joten tunnille meno ahdistaa koska et ole valmistautunut. Siellä pelkäät koko ajan, milloin joudut itse ääneen sopertamaan jotain kaikkien kuullen.
Ja jos joskus päädyt sinne wieniläiseen kahvilaan, et uskalla kuin tervehtiä, kiittää ja hyvästellä saksaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun edessä on pari vapaapäivää hekumoin jo edeltäkäsin miten töiden jälkeen saunon ja otan hyvää punkkua ja syön jotain hyvää, katson lempileffaa jne.
Lopputulos on aina se että otan sitä viiniä vähän liikaa, syön vähän liikaa ja väsähdän ennen leffan huippuhetkiä, ryömin peiton alle ja nukun huonosti. Aamulla on tympeä olo ja joskus hampaatkin jääneet pesemättä... No, siitä on hyvä alkaa paremman elämän merkeissä.
Mulla melkein sama mutta ilman alkoholia kun en tykkää siitä. Mutta perjantai-iltapäivisin töissä haaveilen jostain hyvästä ja vähän paremmasta take awaystä leffaa katsellen töiden jälkeen. Lopputulos: en osaa päättää mitä herkkua ostaisin, joten ostan jättipussin sipsejä, dippiä ja ison suklaalevyn. Syön ne ahmimalla tappiin asti vaikka olen täynnä jo kolmasosan syötyäni. Leffan sijaan päädyn katsomaan 90-luvun musiikkivideoita tai muuta turhaa YouTubesta.
Itsellä sama, suunnittelen aina myös kirjan lukemista ja ulkoilua. Sipsipussin ja suklaan lisäksi otan vielä muutaman alkoholipitoisen juoman päälle. Juominen ei aiheuta morkkista, mutta sipsien mättäminen, kun tosiaan täyteen tulee jo kolmasosasta ja hyvältä maistuu vain kymmenen ensimmäistä sipsiä. Musiikkivideoiden katsomisen lisäksi tulee roikuttua mm vauvapalstalla.
OT mut itsellä jos mieli tekee sipsiä niin teen niin että ostan kurkun, porkkanoita, pienen pussin sipsejä ja dipin. Kun sipsien lomassa dippailee porkkanoita ja kurkkuviipaleita, niin ei tule niin nopeasti se ähky ja sipit maistu hyvältä pidempään :)
Pömppämaha kirjoitti:
Pizzerian pizza. Pizzan syömisen alkuvaiheessa maistuu niin hyvältä ja sitä tekee mieli syödä paljon. Mutta sitten se jämähtää mahaan ja alkaa tuntumaan ällöttävältä. Vaikka ei söisi edes paljoa pizzaa, mut silti se jämähtää mahaan
Jämähtää mahaan?
Metsässä kävely pahimpaan itikka ja ötökkäaikaan. Sadoittain ja tuhansittain pörrää ja inisee ympärillä ja ovat tarttumassa verta imemään. Kaiken aikaa saa huiskia ympärilleen.
Siksi en ole koskaan ollut innokas menemään Lappiin tiettynä aikana.
Vierailija kirjoitti:
Meikkaaminen.
Meikkivoide aina vääränväristä ja sopimatonta omalle iholle. Muuttuu päivän aikana erilaiseksi. Kiiltelee, hankautuu pois, paakkuuntuu, murenee, tiivistyy ryppyihin, tummenee...
Iho tuntuu kireältä ja kutisee, ja koko ajan on itsetietoinen olo. Pitää varoa naaman koskemista ja tarkistella itseään toistuvasti peilistä. Pitää kuljettaa korjausmeikkejä mukana...
Jos joku tuijottaa, herää epäilys onko tehnyt tajuamattaan jonkin nolon meikkimokan.
Omaan naamaan ei saa tehtyä samoja hienoja juttuja kuin meikkiopasvideoissa. Videolla näyttää helpolta, mutta kun itse yrittää, lopputulos on omituinen.
Meikinpoisto on rasittavaa.
Kun noin on, niin ei sulla silloin itsetietoinen (=korostetun itsevarma) olo ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauva ei palsta ihan samaa mieltä, ajattele kivoja söpöjä tavaroita ihanaa rentouttavaa imetystä totuus: huutava uhmaikäinen lapsi, univelka, yösyötöt, ei kiitos ja onnea valitsemallannne tiellä!
Lapsi kuuluu niihin asioihin, jotka palkitsevat pitkällä juoksulla. Ensin tulee vaikein osuus ja mitään oikeasti arvokasta ei saa helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Leffateatterit. Todella ärsyttävää kömpiä ahtaita välejä pitkin omaan penkkiin. Ja auta armias jos iskee vessahätä kesken kaiken...
Lapsikin osaa käydä pissillä ennen lähtöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meikkaaminen.
Meikkivoide aina vääränväristä ja sopimatonta omalle iholle. Muuttuu päivän aikana erilaiseksi. Kiiltelee, hankautuu pois, paakkuuntuu, murenee, tiivistyy ryppyihin, tummenee...
Iho tuntuu kireältä ja kutisee, ja koko ajan on itsetietoinen olo. Pitää varoa naaman koskemista ja tarkistella itseään toistuvasti peilistä. Pitää kuljettaa korjausmeikkejä mukana...
Jos joku tuijottaa, herää epäilys onko tehnyt tajuamattaan jonkin nolon meikkimokan.
Omaan naamaan ei saa tehtyä samoja hienoja juttuja kuin meikkiopasvideoissa. Videolla näyttää helpolta, mutta kun itse yrittää, lopputulos on omituinen.
Meikinpoisto on rasittavaa.
Kun noin on, niin ei sulla silloin itsetietoinen (=korostetun itsevarma) olo ole.
Korostetun itsevarma? Mulle itsetietoinen tarkoittaa korostunutta tietoisuutta itsestä, ei varmuutta. Etkö ole koskaan kuullut ilmaisua "liian itsetietoinen", jolla kuvataan epävarmoja ihmisiä? Varmaan joku voi olla itsetietoinen myös itsevarmalla tavalla, mutta minä en kyllä sitä tarkoittanut, ja luulisi tuosta kontekstista ymmärtävän millaista itsetietoisuutta tarkoitin.
Vierailija kirjoitti:
Miehet. Kirjoissa ja elokuvissa hyväsydämisiä, romanttisia ja ihania, mutta tosielämästä sellaisia todella vaikea löytää.
Tosielämässä tuollaisille miehille jää luu käteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joko täällä oli kotimaisen mansikan syöminen. Se tunne, kun selvisi ulkomaisen orjatyövoiman käyttö.
Ulkomaisten mansikoiden poiminnassa käytetään ihan samalla tavalla "orjatyövoimaa". Ei ne espanjalaisetkaan niitä omin pikku kätösin käy poimimassa vaan siirtotyöläiset.
Kissa. Hellyyttävä hamuava, syliin tunkeva kehräävä kieppi. Todellisuudessa alati aktiviteettia vaativa, ulos huutava, aamuyön tunteina mourunnallaan herättävä, syliä karttava karvakasa, joka vielä ronkeli ruoan suhteen. No, on se jotenkin soma silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorista naisista koostuva hallitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihatyöt. Asuin lapsuuteni ja nuoren aikuisuuteni kerrostalossa. Voi sitä ilon ja onnen päivää kun muutin rivitaloon ja sain oman pikkuisen pihan! Suunnittelin tohkeissani mitä kaikkea sinne istuttaisinkaan ja mitä yrttejä ja muita hyötykasveja siellä viljelisinkään. Näin itseni lempeässä auringonpaisteessa suloiset kukalliset puutarhahanskat kädessä, työntämässä käteni mullan sekaan, olemassa yhtä luonnon kanssa...
Todellisuudessa olen asunut tässä rivarissa nyt viisi vuotta ja teen vain ja ainoastaan pakolliset pihatyöt ja nekin hampaat irvessä. Haaveilen joka kevät siitä että saisin peittää koko pihan betonilla ja pikkukivillä. Ötökkäkammoisena en pysty edes oleskelemaan pihalla, vaikka siitäkin haaveilin muuttaessa että hankinpa baden-badenin ja loikoilen siinä aurinkoa ottaen. Ja pah, joka kerta kun yritän nauttia takapihastani niin jokin pitkäjalkainen öttiäinen tulee iholle ja nautinto loppuu lyhyeen. Taisin asua liian kauan kerrostalossa.
Pienen piha-alueen voi kokonaan peittää terassilaudoituksella. Siihen saa pihatuolit ja yksittäisiä ruukkukasveja.
Olisipa karun näköinen. Itse haluan rehevän pihan varjoisine kukkivine puineen ja valtavia värikkäitä kukkia joka puolelle. Ongelma on että ryöhön jaksan panostaa 5 h per vuosi. Eli ruohonleikkuu ja haravointi muutaman kerran.
Tässähän oli kyse pikkuisesta rivarin pihasta. Voi olla ihan vehreä ja viihtyisän näköinen vaikka terassilaudoitus peittäisikin maa-alan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun edessä on pari vapaapäivää hekumoin jo edeltäkäsin miten töiden jälkeen saunon ja otan hyvää punkkua ja syön jotain hyvää, katson lempileffaa jne.
Lopputulos on aina se että otan sitä viiniä vähän liikaa, syön vähän liikaa ja väsähdän ennen leffan huippuhetkiä, ryömin peiton alle ja nukun huonosti. Aamulla on tympeä olo ja joskus hampaatkin jääneet pesemättä... No, siitä on hyvä alkaa paremman elämän merkeissä.
Mulla melkein sama mutta ilman alkoholia kun en tykkää siitä. Mutta perjantai-iltapäivisin töissä haaveilen jostain hyvästä ja vähän paremmasta take awaystä leffaa katsellen töiden jälkeen. Lopputulos: en osaa päättää mitä herkkua ostaisin, joten ostan jättipussin sipsejä, dippiä ja ison suklaalevyn. Syön ne ahmimalla tappiin asti vaikka olen täynnä jo kolmasosan syötyäni. Leffan sijaan päädyn katsomaan 90-luvun musiikkivideoita tai muuta turhaa YouTubesta.
Itsellä sama, suunnittelen aina myös kirjan lukemista ja ulkoilua. Sipsipussin ja suklaan lisäksi otan vielä muutaman alkoholipitoisen juoman päälle. Juominen ei aiheuta morkkista, mutta sipsien mättäminen, kun tosiaan täyteen tulee jo kolmasosasta ja hyvältä maistuu vain kymmenen ensimmäistä sipsiä. Musiikkivideoiden katsomisen lisäksi tulee roikuttua mm vauvapalstalla.
OT mut itsellä jos mieli tekee sipsiä niin teen niin että ostan kurkun, porkkanoita, pienen pussin sipsejä ja dipin. Kun sipsien lomassa dippailee porkkanoita ja kurkkuviipaleita, niin ei tule niin nopeasti se ähky ja sipit maistu hyvältä pidempään :)
Jos mielesi tekee vain yhtä sipsiä niin on kyllä surkeaa kun joudut ostamaan kokonaisen pussin SIPSEJÄ!
Vierailija kirjoitti:
Kissa. Hellyyttävä hamuava, syliin tunkeva kehräävä kieppi. Todellisuudessa alati aktiviteettia vaativa, ulos huutava, aamuyön tunteina mourunnallaan herättävä, syliä karttava karvakasa, joka vielä ronkeli ruoan suhteen. No, on se jotenkin soma silti.
Joo. Koko ajan pitäisi olla leikkittämässä ja ulkoiluttamassa. Ruuan kanssa pelleillään, ja vain herkkuraksuja syötäisiin. Karvaa on joka puolella. Syliä ei tosin karteta, vaan ollaan koko ajan pökkimässä, puskemassa, leipomassa ja tunkemassa iholle. Ei sellaistakaan jaksa.
Haaveilin mukavista löhöhetkistä parvekkeella ja ostin itselleni ihanan aurinkotuolin. Näin itseni levänneenä ja seesteisenä lueskelemassa ja siemailemassa skumppaa. Totuus: Sekä alakerrasta että saman kerroksen viereiseltä parvekkeelta leijaili tupakansavu nenään, skumppalasi oli täynnä ötököitä ja alakerran ukko oli ottanut päätehtäväkseen hakata jotain alasinta rautatangolla autotallissaan. Muutaman päivän kuluttua linnut olivat sontineet sen tuolin pehmusteen piloille. Nauti siinä sitten...
Vierailija kirjoitti:
Pömppämaha kirjoitti:
Pizzerian pizza. Pizzan syömisen alkuvaiheessa maistuu niin hyvältä ja sitä tekee mieli syödä paljon. Mutta sitten se jämähtää mahaan ja alkaa tuntumaan ällöttävältä. Vaikka ei söisi edes paljoa pizzaa, mut silti se jämähtää mahaan
Jämähtää mahaan?
Niin? Ilmeisesti jää vatsalaukkuun möllöttämään, eikä suostu sulamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meikkaaminen.
Meikkivoide aina vääränväristä ja sopimatonta omalle iholle. Muuttuu päivän aikana erilaiseksi. Kiiltelee, hankautuu pois, paakkuuntuu, murenee, tiivistyy ryppyihin, tummenee...
Iho tuntuu kireältä ja kutisee, ja koko ajan on itsetietoinen olo. Pitää varoa naaman koskemista ja tarkistella itseään toistuvasti peilistä. Pitää kuljettaa korjausmeikkejä mukana...
Jos joku tuijottaa, herää epäilys onko tehnyt tajuamattaan jonkin nolon meikkimokan.
Omaan naamaan ei saa tehtyä samoja hienoja juttuja kuin meikkiopasvideoissa. Videolla näyttää helpolta, mutta kun itse yrittää, lopputulos on omituinen.
Meikinpoisto on rasittavaa.
Kun noin on, niin ei sulla silloin itsetietoinen (=korostetun itsevarma) olo ole.
Korostetun itsevarma? Mulle itsetietoinen tarkoittaa korostunutta tietoisuutta itsestä, ei varmuutta. Etkö ole koskaan kuullut ilmaisua "liian itsetietoinen", jolla kuvataan epävarmoja ihmisiä? Varmaan joku voi olla itsetietoinen myös itsevarmalla tavalla, mutta minä en kyllä sitä tarkoittanut, ja luulisi tuosta kontekstista ymmärtävän millaista itsetietoisuutta tarkoitin.
En ole kuullut, eikä ilmaisulla "liian itsetietoinen" sillä kuvata epävarmoja ihmisiä.
Katso kielitoimistosanakirja.fi, mitä itsetietoinen tarkoittaa.
Alue: Aihe vapaa
Odotukset ovat hellää koskettelua ja kuumilla huulilla ahnaasti suuteleva nainen, lopulta saatte yhdessä tajuntaa räjäyttävin orkun. Todellisuus usein kuitenkin pimeässä peiton alla paikoillaan makaava nainen, joka selällään maaten raottaa sen verran jalkojaan, että hänet voi nuolla märäksi ja itse akti tapahtuu miehen tehdessä työt, naisen katsellessa kattoon, parhaassa tapauksessa hoputtaen. Voi olla vääränlainen nainen jälkimmäisessä tapauksessa. Edellistäkin on koettu.