Tuleeko kaikista vanhana itsekkäitä ja kiittäämättömiä?

Ei vaan he ovat olleet sellaisia jo nuorena. Nuorilla se vain on myönteinen piirre ja sitä kutsutaan voimakasluonteisuudeksi, päämäärätietoisuudeksi, lujatahtoisuudeksi jne.

Äitiäsi suututtaa pakollinen sisätiloihin vetäytyminen ja se tunne, että on menettänyt elämästään kontrollin.

Tokihan hän voi sen lisäksi olla kermaperse. Sitä on selvästi jälkeläisessäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan he ovat olleet sellaisia jo nuorena. Nuorilla se vain on myönteinen piirre ja sitä kutsutaan voimakasluonteisuudeksi, päämäärätietoisuudeksi, lujatahtoisuudeksi jne.

Voi olla😊

Kuitenkin kun alkaa olla toisten avun varasssa olisi hyvä ymmrtää joskus vaikka kiittääkin, eikä vain valittaa kaikesta.

Ei tule.

Ei tule. Huomaan muuttuvani koko ajan lempeämmäksi vanhetessani. Olen kyllä arvostanut muita ihmisiä aina.

Ymmärtääköhän tämä äitisi yhtään sitä kuinka paljon joudut tekemään arjen pyörittämiseksi ilman hänen juoksutuksiaan? Ehkä se pitäisi luettelon omaisesti hänelle kertoa. 

Sinun pitää ottaa kovat otteet ja sanoa hänelle, että jos sinun suunnittelemasi apu ei kelpaa, hänelle tilataan ruoka ulkopuoliselta kuljettajalta ja silloin on turha napista. 

Ehkä kannattaisi myös sanoa suoraan, että nyt ei ole aika olla itsekäs, kun koko maailma taistelee koronaa vastaan ja sinä joudut taistelemaan vielä oman perheen lisäksi hänenkin puolestaan. 

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Äitiäsi suututtaa pakollinen sisätiloihin vetäytyminen ja se tunne, että on menettänyt elämästään kontrollin.

Tokihan hän voi sen lisäksi olla kermaperse. Sitä on selvästi jälkeläisessäkin.

Sinusta minä olen kermaperse, kun hoidan hänen asiansa omieni lisäksi ja hän vain valittaa? Jos olisin kermaperse, olisin sysännyt hänet kunnan hoteisiin jo aikaa sitten.

Olen nimittäin hoitanut hänen kauppa-, pankki-, lääkäri-, apteekki ja muut juoksevat asiat jo pari vuotta.

Äiti ei saa enää aikaan.

Ap

Olen huomannut, että monesti ihminen, joka on ollut eläkkeellä usean vuoden, ei enää muista, miten paljon tekemistä hänellä oli silloin, kun hänellä oli työ ja perhe hoidettavana.

Veikkaan, että äitisikin on unohtanut sen.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääköhän tämä äitisi yhtään sitä kuinka paljon joudut tekemään arjen pyörittämiseksi ilman hänen juoksutuksiaan? Ehkä se pitäisi luettelon omaisesti hänelle kertoa. 

Sinun pitää ottaa kovat otteet ja sanoa hänelle, että jos sinun suunnittelemasi apu ei kelpaa, hänelle tilataan ruoka ulkopuoliselta kuljettajalta ja silloin on turha napista. 

Ehkä kannattaisi myös sanoa suoraan, että nyt ei ole aika olla itsekäs, kun koko maailma taistelee koronaa vastaan ja sinä joudut taistelemaan vielä oman perheen lisäksi hänenkin puolestaan. 

Tsemppiä!

Kiitos. Olen yrittänyt tätä hänelle selittää, mutta ei vain osaa tulla sieltä oman navan ympäriltä yhtään poispäin, eikä asettua auttajan asemaan. On aina ollut jääräpäinen, mutta vanhennuttuaan muuttunut yhä hankalammaksi.

Taidankin ehdottaa että tilataan palvelut kunnalta, jos se sopisi paremmin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei tule. Huomaan muuttuvani koko ajan lempeämmäksi vanhetessani. Olen kyllä arvostanut muita ihmisiä aina.

Ihanaa. Hyvä Sinä❤️

Minua auttaa kun muistelen millainen äiti oli itse minun ikäisenäni... tämän jälkeen en yhtään syyllisty, kun en ehdi hänen kaikkien oikkujen perässä juoksemaan.

Kunnan hoiviin kun ei mikään käy.

äitisi on perus boomer. Omahyväinen ja itsekäs, aina valmis passuuttamaan ja hyväksikäyttämään muita ja kiitokseksi sitten vain v*ttuilee ja nälvii.

Tietenkään itse ei koskaan auta mitenkään eikä vahingossakaan tee mitään toisten hyväksi.

Mulla on just tällaset boomerit vanhempina, vielä vähän pahemmat kuin sun. Appikset vähän samanlaisia mutta ei ehkä ihan niin röyhkeitä.

Normaalia on.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan he ovat olleet sellaisia jo nuorena. Nuorilla se vain on myönteinen piirre ja sitä kutsutaan voimakasluonteisuudeksi, päämäärätietoisuudeksi, lujatahtoisuudeksi jne.

Itsekkyys ja luonnehäiriöisyys eivät ole mitään "voimakasluonteisuutta" vaan silkkaa kusipäisyyttä. Voimakasluonteisuutta on esim. se että sodassa orvoksi jäänyt kongolainen lapsisotilas joka on pakotettu ampumaan vanhempansa päätyy lopulta suuryrityksen toimitusjohtajaksi tai maan presidentiksi.

Ei tule.

Piirteet vahvistuvat vanhetessa. Minun lempeöstä äidistäni on tullut entistäkin lempeämpi nyt kasikymppisenä.

Mitä jos yrität kerrankin ymmärtää iäkästä ja antaa olla. Ahdistumiseen auttaa lohduttaminen ja kuuntelu, ehkä ei tahallaan yritä sabotoida. En tiedä onko hän aina ollut hankala luonne, mutta onko sillä tässä tapauksessa väliä. -Onko se ruoka ylipäätään sellaista mitä hän haluaa ja toivoo kauppalistassa, vai oletko vaan itse valinnut väkisin jotain, joka ei maistu? Mihin ruokaan on tottunut? Toinen on kiitollinen, koska autat siten miten hän ei halua? Voiko perheessänne joku muu hoitaa asioitanne sillä välin, kun sinä hoidat äidin kauppa-asiaa rauhassa. Entä mitä muuta hän tarvitsee kotiin, että viihtyy siellä tai jos käy ulkona. 

Tuo kuulostaa kiukuttelulta. Äitisi ei osaa puhua tunteistaan.

Mun äitini on ihan paras, ei koskaan valita mistään ja haluaa aina auttaa ja autamme toisiamme puolin ja toisin, minä autan häntä raskaissa töissä ja tietokone yms asioissa ja hän auttaa minua esim. pitämällä koululaiselle seuraa FaceTime puheluilla, jos lapsi vaikka sairaana (yli 10 v joten en voi jäädä kotiin). Mutta appiukkoni on juuri ap:n kuvauksen kaltainen minä-minä kaikki on päin persettä tyyppinen marisija. Tekisi joskus mieli iskeä nyrkki naamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos yrität kerrankin ymmärtää iäkästä ja antaa olla. Ahdistumiseen auttaa lohduttaminen ja kuuntelu, ehkä ei tahallaan yritä sabotoida. En tiedä onko hän aina ollut hankala luonne, mutta onko sillä tässä tapauksessa väliä. -Onko se ruoka ylipäätään sellaista mitä hän haluaa ja toivoo kauppalistassa, vai oletko vaan itse valinnut väkisin jotain, joka ei maistu? Mihin ruokaan on tottunut? Toinen on kiitollinen, koska autat siten miten hän ei halua? Voiko perheessänne joku muu hoitaa asioitanne sillä välin, kun sinä hoidat äidin kauppa-asiaa rauhassa. Entä mitä muuta hän tarvitsee kotiin, että viihtyy siellä tai jos käy ulkona. 

Toivoo vaan erilaisia valmisruokia. Ei sano tarkemmin. Olen koittanut ottaa kaikenlaista ettei kävisi tylsäksi. On tehnyt ruokaa itse viimeksi joskus 1990- luvun alussa.

Ap.

Heissä on paljon lapsuuden kovassa kurissa, säännöissä ja niukkuudessa eläneitä. Ehkä se "hukattu lapsuus" näkyy juuri suurissa ikäluokissa? 15 vuotiaana mentiin raskaisiin töihin onnettomalla palkalla ja sillä pärjättiin, maksettiin omakotitalot ja kesämökit. Itse piti oma onnensa rakentaa eikä muilta pyydellä apua.  Kyllä sellainen asenneilmapiiri synnyttää ylimielisyyttä ja enää vanhemmiten ei muiden komennettavaksi suostuta.