** KESÄKERTTUJEN VIIKONLOPPU **

Täällä edelleen kokonaisena ison pallon kanssa kotona..Eilen mietin fudista katsellessa, että pitäiskö maalata masu palloksi, mitta suhteet on ainakin enemmän kuin oikeet. Tai ehkä tää on jo iso rantapallo..



Tuli noista rintakumeista mieleen, että mullekin on monet niitä jo suositelleet ja synnärikassiin ne jo pakkasin. Mietin vaan, että mitenköhän niin imetysmyönteinen ja unicefin " baby friendly" certifikaation saanut synnytyssairaala suhtautuu rintakumeihin, jos ne heti siellä otan käyttöön? Rasvasko kukaan nännejä ennen synnytystä, jos se auttais vahvistaan niitä?



Vauvasta ei oo sitten merkin merkkiä, että se olis tulossa maailmaan. Allkaa vaan toi turvotus oleen maksimissaan :/ . En enää osaa edes kuvitella, minkalaista elämä on ilman mahaa..



Mä lähden taas kerran uimarannalle tuhlaan yhden päivän lisää..



anninapa 40+2

Meille syntyi 9-9 pisteeen tyttö keskiviikkona 28.6 kello 8.35. Raskausviikolla 42+1. Syntymäpaino 4210g, pituus 52cm ja pään ympärys 34.5cm.

Synnytyksen kesto 14tuntia ja 45min. Eilen kotiuduttiin.



Kävin tosiaan tiistaina kello 12 siellä yliaikaiskontrollissa, siellä todettiin että kaikki hyvin kohdun suu 3cm auki ja kanavaa jäljellä. Saatiin aika synnytys saliin kalvojenpuhkaisuun keskiviikko aamuksi 8.30. Mutta supistukset alkoivat tiistaina 18.25. Ja Taysin pihassa oltiin 00.05. Neiti syntyi viisi minuuttia myöhemmin kuin meillä olisi ollut se aika käynnistykseen ja hyvä niin että lähti itekseen syntymään. Isä oli mukana synnytyksessä koko ajan ja Minä sain kivun lievityksenä ensin ilokaasua ja sitten Epiduraalin. Ja kaikki meni loistavasti.



Osastollakin meni kaikki hyvin, olin yhden hengen huoneessa (kävi hyvää tuuria) ja sain levättyä rauhassa. Neitikin nukkuu hyvin ja syö kunnolla. Siispä kotiuduimme lyhytaikaisina eilen alkuillasta.



Mutta minäpä kirjoittelen tarkempaa synnytyskertomusta tuonne kun tästä kerkiän. Nyt tarvitsee mennä pumppaamaan maitoa kun sitä tulee yli neidin tarpeiden ja rinnat on aivan kivi kovat.



Jaksamista kaikille joilla pikkunen vielä viihtyy masussa. Voin vain todeta että kyllä tuo pitkä odottaminen palkitaanruhtinaallisesti!!!



Johku ja prinsessa 3vrk

Kyllä minä ainakin sitten jatkan juttelua tuolla vauva-puolella. Olen siellä jo nytkin pyörinyt, mutta ei toistaiseksi ole ollut muita kesäkerttuja. Miusta on ihanaa kuulla, miten toisilla menee ja kiva saada vinkkejä ja vertaistukea arjessa jaksamiseen.



Tottuukohan vauvan maha kuinka nopeasti niihin d-vitamiinitippoihin? Meneeks siinä se pari kuukautta?



Mie vähän luulen, että ei niihin rinnanpäihin ole mitään ihmeparannusta. Voin väittää, että lähes jokaisella naisella ne menee rikki vaikka mitä tekis. On se imuteho kuitenkin sen verran kova. Ja ei tartte kun pari sekuntia väärällä imuotteella, niin heti on rinnanpää rikki.



Taidanpa käydä lukemasa synnytyskertomuksia.



Tytteli-83 ja neiti 17 pv

Meille syntyi äitin mielestä maailman kaunein tyttövauva 26.6. (rv 42+0) klo 17.12. Painoa neidille oli kertynyt 3740g ja pituutta 51 cm.



Sunnuntaina supisteli tasaisen epäsäännöllisesti ja olin jo väliin pakkaamassa laukkuani. Maanantaiaamuna lähetin miehen töihin, kun ei tuntunut enää missään. Omalla autolla ajelin yliaikaiskontrolliin ja jätin laukkunikin kotiin, sillä uskoin palaavani hyvinkin pian. Supistelut alkoivat taas sairaalassa ja järkyttävän kovakourainen sisätutkimus vain auttoi asiaa. En todella kokenut yhtään supistusta yhtä kivuliaaksi kuin lääkärin tekemä sisätutkimus.

Sieltä lähdettiin sit suoraan synnytyssaliin, missä vauhtia annettiin kalvojen puhkaisulla. Ehdin saada ilokaasua ja epiduraalin enkä joutunut kokemaan kovinkaan tuskaisia hetkiä. Loppujen lopuksi vauvan heikon sydänkäyrän (ei tarpeeksi vaihteluita) päädyttiin sektioon. Jälkeen päin ajatellen on hyvä, että sektiopäätös tehtiin ajoissa eikä jouduttu hätäsektioon.

8+9 pisteen tyttövauva oli heti voimissaan, mutta äidillä puudutuksesta selviäminen vaati aikansa. Kolmantena päivänä kotiuduttiin ja nyt opetellaan vauvaelämää täällä. Ihanaa elämää siis!

olipa kiva lukea, että vauva syntyikin ilman käynnistystä juuri ennen kuin se olis käynnistetty!!



Toivottavasti me loputkin poksahdetaan pian!

Täällä nettivahti päivystää...

Siis tänään on ollut ihan OUTO päivä. Neiti on oikeasti vaan syönyt ja nukahtanut taas uudelleen. Nukkuu aika 1,5 tuntia kerrallaan. Mie rakastan sitä vyöhyketerapiaa!!! Voi tietysti olla sattumaa, että just sen jälkeen neidistä tuli rauhallinen ja mie vähän koko ajan odotan että milloin se oikea Ella taas kuoriutuu. Toisaalta kun mies on kotona eikä kumpikaan ole väsynyt, niin tunnelma on aika leppoisa. Vauvakin varmaan vaistoaa sen ja on siksi rauhallinen. Eilen mulla oli se mahatauti ja olin tosi itkuinen, mies oli tosi väsynyt ym. Molemmat oltiin hermostuneita. Onneks miehellä on enää kaksi viikkoa töitä ja sit saadaan olla loppukesä molemmat kotona. Mie oon paljon rentoutuneempi kun mieskin on täällä, koska tiedän että saan silloin käytyä suihkussa ja syödyksi. Yksin kun on niin pitää tehdä aina suunnitelma missä välissä syö ja missä tekee mitäkin, silloin vauva taas varmasti vaistoaa sen stressin.



No, miun äiti tulee ens viikoks tänne, joten ei tartte selvitä yksin kuin yksi ainokainen viikko. Ja jos tuntuu että tiukkaa tekee niin miun sisko tulee kyllä avuksi heti kun pyytää. On se mukava että on tukijoukot enkä mie edes yritä pärjätä yksin kun kerta apua on saatavilla. Tää alku on kuitenkin aika rankkaa.



Tänään on saanut noita tissejäkin tuuletella hyvin. Lypsin aina vähän pois ennen syöttöä, koska tissit suihkusi vaikka niitä ei edes painanut. Vauva nieli sitten niin paljon ilmaa syötön alussa, että se varmasti aiheutti mahavaivoja. Yöllä on ärsyttävää rueta lypsämään, mutta silloin mulla pakkaa maito kaikista pahiten rintoihin. Päivällä ne on ihan pehmoiset, mutta yöllä kovat ja muhkuraiset.



Joks työ muut teette jotain rutiineja vauvan kanssa, esim. vaihdatteko yökkärin illalla? Myö ollaan annettu olla samoissa vaatteissa kuin päivällä, koska kaikki yökkärit on vielä isoja ja vaippa pysyy paremmin päällä kun on body. Nyt kun siirryttiin pois niistä New Born-vaiposta, niin isompi vaippa tippuu helposti ilman bodya. Ainoa rutiini on oikeastaan se, että päivällä imetän olkkarissa nojatuolissa ja yöllä sitten sängyssä pitkälleen.



Nyt neitokainen on alkanut tykkäämään kylvyistä. Huuto tulee vasta kun nostaa sen pois ammeesta. Ammeessa kellottaa niin tyytyväisenä ja rentoutuneena jalat haralleen. Ihana näky! =)



Taidan nyt hetkeksi mennä vaikka katsomaan telkkaria kun on rauhallinen hetki. Nautin kyllä imetyshetkistäkin (sitä alkukipua lukuunottamatta), varsinkin iltaisin, koska katson samalla telkkaria äänettömällä. Se on niin rauhallinen tilanne. Joo mut mie taidan nyt mennä. Ruetaan sitten kohta lipumaan tuonne vauva-puolelle, kunhan täällä ei enää ole odottajia.



Tytteli-83

[color=aqua]ONPAS MEITÄ ENÄÄ MUUTAMA! Pidetään kesäkuisten lippu korkealla, on meitä silti vielä jäljellä vaikka kuu vaihtui![/color]



[color=cadetblue]Koitan kikkailla väreillä, kun ei ole järkevämpääkään tekemistä tällä mahakkaalla![/color]



[color=cornflowerblue]Tänään on ollut oikea miehenlohdutuspäivä! Minun kultaan on kertakaikkisesti iskenyt oikea synnytysjännitys. Ensimmäistähän meillä odotellaan ja nyt on sitten miehellekin iskenyt tajuntaan, että JONAIN päivänä lähdetään sairaalaan ihan OIKEASTI synnyttämään. Sanoin, että oothan jo 9kk odottanut minun kanssa ja totesi:" Niin oon mutta nyt tuntuu, että vois vielä odottaa hetken.." Varmaan aika samat fiilikset kuin mullakin:nyt kun on oikeasti hetki jo lähellä niin tulee olo, että nytko se sitten on?! Kaikki on valmiina ja kovasti odotellaan ja halutaan nähdä pieni mutta jotenkin ollaan viimepäivinä käperrytty toistemme läheisyyteen niin kuin ei koskaan ennen.. Kyllähän tätä raskautta jatkaisikin oman olon puolesta vielä, kunhan voisin olla täysin varma vauvan hyvinvoinnista! Kovasti onneksi potkii ja mönkii pienessä tilassaan, että eiköhän se hyvinvoinnista kerro..[/color]



[color=red]ONNEA TÄNÄÄNKIN UUSILLE PIKKUKERTUILLE SEKÄ PERHEILLE![/color]



[color=dodgerblue]Voimia meille masullisille ja meidän puolisoille näin viimemetreille! Onneksi palkinto on odottamassa aivan pienen matkan päässä ja sen syliin saatua unohtuu varmasti jännitykset sekä valmistautumattomuus.[/color]



Alide[color=red][size=7]♥[/size][/color]Muruliini 40+1

Kotiuduttiin miehen kanssa mökiltä eilen illalla, kun alkoi tulla supistuksia epäsäännöllisesti. Ei vielä kipeästi, mutta kuitenkin. Isot lapset jäivät mökille mummin ja papan kanssa. No niinhän ne supparit sitten lopahti yöllä, kuten arvelinkin, mutta odotellaan nyt kotona, josko kuitenkin... Vatsaa ja selkää kyllä seärkee ja muutama supistus tullut nyt aamulla. No, jotain sentään. :)



Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille kertuille, sekä jakaantuneille että jakaantumattomille!



Vaaksa ja Tuutikki 41+5 (eikös oliskin jo aika syntyä, jookos?)

Heinä hellettä kaikille!



Rauhais eloa vietellään... Tsemppiä kaikille odotuksen loppuun ja vauva-ajan alkuun...



Lytte ja Veikka-poika 18 vrk

Meillä vietettiin eilen taas rauhallinen ilta ja yökin meni kahdella herätyksellä (klo 2 ja 5) ilman masuvaivoja. Olen nyt vakuuttunut siitä, että masuvaivat johtuivat niistä keskostipoista, sillä joka kerta kun en ole antanut niitä niin pieruvaivat ovat tiessään.. ja masukaan ei ole pinkeä.



Otettiin eilen tutti käyttöön aamuisen masu-pieru-itkupuuskan takia. Olis halunnut vaan imeä rintaa lohdukkeeksi. Tutin saatuaan nukahti viidessä minuutissa. Mutta oli siinä kyllä oppimista. Nyt pidetään tuttia vaan hätä-varo-keinona vastaisuuden varalle. Muuten kun tuolla ei ole ylimääräistä imutarvetta ollut.



[color=blue]Tytteli kysyi iltarutiineista. Meillä mennään iltapesulle joskus kahdeksan jälkeen. Pestään naama, korvantaukset, kaulapoimut, kainalot ja virutellaan muuten. Hoitohetkestä on tullut poitsulle mieluisa homma ja tuntuu nauttivan kuivattelusta ja jutustelusta. Lisäksi saatan hieroa vielä sängynpäällä kun on vaippasillaan ja sitten kääriydytään Uniliinaan (kapaloon), mikä toimii meillä yövaatteena... ja ilme on ihanan tyytyväinen kun pääsee turvalliseen pakettiin nukkumaan.... joskus nukahtaa itekseen sänkyyn, joskus otetaan vielä vähän rintaa ennen nukkumaan menoa.



Aamulla sitten on taas aamurutiinit, jätkä herää kuin nakutettu seitsemältä... pötköttelee ensin unisen iskän kanssa sängyssä, kun ite käyn suihkussa, sitten poitsu aamupesulle, päivävaatteet päälle ja sitteriin katselemaan kun mamma tekee aamupalaa... yleensä aamupalan syöminen sitten jääkin kesken kun herra tahtoo syliin tai imemään, poitsun nukahdettua josku klo 9 lähdetään aamukävelylle.



Ninni ja Jesse 17 vrk

Kuulostaa aika helpolta tuo teidän elämä. Mie oon jo tässä taas monta tuntia yrittänyt saada neitosta nukkumaan, hieman nukahti mut ei kun taas piti mennä heräämään. Rintaa söi koko ajan pimeässä makkarissa. Tänään on taas huutanut kuin syötävä koko päivän. Ei tässä paljon rutiinit auta. Uniliinaa käytän aina välillä, mutta tänään hermostui entistä pahemmin kun siihen laitoin. Välillä se auttaa kyllä tosi hyvin. Voi että kun nukkuis ens yön että mieskin saisi levättyä ennen töihin menoa. Huomenna on taas vyöhyketerapia, jospa siitä ois taas päiväks apua niin kuin viimeksi. Jospa se rupeis silleen tehoamaan että ei tartteis enää ollenkaan itkeä noin paljon. Mie kyllä käytän neidin lääkärissä ens viikolla, se oikeesti huutaa niin paljon että pakko tarkastaa onko joku vialla.



Tytteli83