Naiset olivat ennen paljon kauniimpia
Katselin vanhoja mustavalkoisia valokuvia. Voi kuinka naiset olivat kauniita ennen. Siis kun ei ollut tatuointeja, salikroppia, lävityksiä, värjättyjä hiuksia, sivusiilejä tms. Naiset olivat ns. luonnollisia ja tyylikkäitä.
Anteeksi. Odotan alapeukkujen sumaa
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aloittaja valmis tuomaan leivän pöytään? En tiedä oletko katsellut paremman väen kuvia, vaiko maalta otettuja. Meidän suvun vanhoissa kuvissa näkyy ainoastaan riskejä ja maskuliinisia naisia eikä niinkään noita klassisen kauniita Marilyneita.
Sinullapa sitten erikoinen suku on. Itse harrastan historiaa ja oma suku on hyvin agraarista, osin jopa köyhää. Suvun anekdootit kertoo emännästä joka heitti punikeita jauhosäkillä (painoi jotain 80 kg se säkki) jne.
YKSIKÄÄN nainen ei ole valokuvissa vähääkään maskuliininen. Tuo jauhosäkin heittäjäkin näyttää vaan vantteralta emännältä, mutta ei siinä ole mitään maskuliinista tai rumaa.
Vanhoissa valokuvissa ihmiset on ihan eri tavalla aitoja kuin nykyään. Kaikki ei tietenkään ole kauniita piirteiltään, mutta se teennäisyyden puute ilmeissä ja luonnollisuus tekee melkein jokaisesta viehättävän.
Puhun siis ihan tavallisista ihmisistä, en mistään filmitähdistä.
Minulla on yksi aivan ihana vanha valokuva, jossa pitokokit, vanhoja naisia kaikki, ovat menossa valmistamaan pitoja. Joskus 1900-luvun alkupuolella. Talonpoikaiset epäilemättä kotikutoisista kankaista itse tehdyt vaatteet, vanhoja tukevia emäntiä kaikki liinat päässä. Voi sitä arvokkuutta mitä niistä kaikista huokuu -eikä maskuliinisuudesta ole tietoakaan. Ja vaatteet istuu tuhat kertaa paremmin kuin kellään nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Miehetkin olivat ennen komeampia
Totta. Sota-ajan kuvissa varsinkin. Mikään ei komista miestä niin kun harmaa sarka, hoikkuus ja kova fyysinen rasitus.
Vierailija kirjoitti:
Valokuvissakin näkee eniten näyttelijöitä tai ainakin ylemmän keskiluokan naisia. Tavalliset naiset eivät olleet sen näköisiä, eiväthän nykynaisetkaan ole kaikki kopioita bikinifitnesstypsyköistä.
Rahvaalla joka nykyään pukeutuu markettivaatteisiin, oli päällä usein kulunutta, rikkinäistä ja muodotonta vaatetta koska uudet vaatteet olivat hyvin kalliita. Useimmat valmistivat melkein kaikki vaatteet itse.
Naisilla tavallisimmat kengät olivat pitkään korkeavartiset mustat nyörikengät ja ne olivat yleensä ainoat kengät. Vaatekaappi oli niukka. Yksilöllisyyttä paheksuttiin, joten katukuva yksitoikkoinen. Naisihanne oli vaatimaton ja työteliäs, siihen ei koreilu sopinut. Samalla mustalla leningillä mentiin ripille, naimisiin, kirkkoon ja käytiin hautajaisissa. Sukkahousut yleistyivät hitaasti nylonin keksimisen myötä, tavallisilla naisilla ei olisi mitenkään ollut rahaa käytettäväksi ohuisiin, helposti rikki meneviin silkkisukkiin. Sukkahousujen sijaan käytettiin sukkia jotka pysyivät yllä sukkanauhavyöllä -silloin kun käytettiin. 1900-luvun alkupuolella alushousutkin olivat harvinainen vaate.
Suomessa oli ankara luterilainen kulttuuri missä tavallisten naisten kevyttäkin meikkaamista paheksuttiin pitkään. Samoin koruja ja värikkyyttä. Sileä vihkisormus ja rannekello olivat useimpien ainoat korut. Vaatteet tehtiin suurimmaksi osaksi kotona. Kampaajalla käyminen oli pitkälle 60-luvulle yläluokkaista, hiukset laitettiin kotona miten osattiin ja tohdittiin. Korkokenkiä pidettiin myös arveluttavina tanssikenkinä. Karvoja ei poistettu mistään. Deodoranttiakaan ei ollut joten hiki haisi kun liian usein peseytymistäkin pidettiin helposti turhamaisuutena.
Lihavia oli kieltämättä vähemmän kuin nykyään. Ihmiset kuolivat keskimäärin paljon nuorempina, ja lihavuuden sijasta yleisiä ongelmia olivat puutostaudit tai muuten vaan sairauksien runtelema ulkonäkö. Useimmat vanhenivat nopeasti, monet nelikymppiset näyttivät nykyisiltä kuusi- seitsemänkymppisiltä. Myös hampaiden näkyvä puuttuminen oli hyvin tavallista, ainoa saatavilla oleva hoito mihin tahansa hammasongelmaan oli hampaan veto jonka hyvällä onnella teki hammaslääkäri. Mistään implanteista ei ollut tietoakaan ja proteesitkin hyvin kalliita.
Ja tosiaan- valokuvat huonompia, mustavalkoisuus ja heikko resoluutio taikovat piiloon ihohuokoset yms. pikkuvirheet kuin paraskin filtteri.
Kannattaa välillä lukea oikeaa historiaakin eikä vain selailla valikoituja nostalgisia valokuvia.
Muutama korjaus.
1. Ihmisten vaatteet olivat luonnonkuitua, enimmäkseen pellavaa ja villaa. Puuvilla alkoi yleistyä vasta 1800-luvulla, eikä silloinkaan tavallisen väen keskuudessa. Suomessa käytettiin hyvin pitkään kotona kasvatettua pellavaa ja villaa. Tästä seurasi se, että ihmiset ei haisseet mitenkään erityisen pahalta: täällä on aina käyty kerran viikossa saunassa ja villa ja pellava ei kumpikaan ihan helpolla ala haista. Toisekseen vaatteiden leikkaus oli sellainen, että hikisimmät kohdat oli aika väljiä: tiukkaan istutettuja hihoja on ollut vain yläluokalla, eikä silläkään ole läheskään aina olleet muotia.
2. Vaatteet, vaikka köyhät ja paikatutkin, näytti merkittävästi paremmilta kuin nykyään koska a) elastaania ei ollut keksitty, joten vaatteista ei tullut kamalia velttoja roikkupusseja tai makkarankuoria ja b) koska elastaania ei ollut keksitty, oli liikkumisen mahdollistamiseksi pikku pakko muokata käytettykin vaate käyttäjälleen sopivaksi.
3. Vielä 60-luvulla ihmiset käytti todella paljon teetettyjä (tai itsetehtyjä) vaatteita, mikä teki sen että vaatteet istui ja erilaisten "kauneusvirheiden" peittely oli mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 50-luvulla ja 60- luvun alussa kaupungissa miehetkin pukeutuivat tyylikkäästi, oli puku, kauluspaita, solmio, pitkä takki ja tyylikäs hattu. Naisilla jakkupuku, käsineet, korkokengät.
Eri asia sitten, että polvipituisissa hameissa sääret palelevat ja korkokengät ovat epämukavat ja epäterveelliset.
Eivät keskivertoihmiset edelleenkään pukeutuneet noin. Noin hienot vaatteet olivat kaupunkilaisen ylemmän keskiluokan tyyliä. Ja heitä oli vähän. Muista nyt sekin että Suomi oli tuohon aikaan vielä maatalous- ja teollisuusmaa. Eivät tehtaan tytöt ja maalaisemännät sipsutelleet jakkupuvuissa ja käsineissä, eikä raksalla tai tukinuitossa pidetty solmiota. Vaatteet olivat nykypäivään verrattuna todella kalliita tuloihin verrattuna, eikä niitä hankittu kuin tarpeeseen. Millä ihmeellä tavallinen työläinen olisi perustellut itselleen tarvitsevansa korkokenkiä tai tyylikästä hattua? Yhteiskuntaluokka erotteli pukeutumista aivan toiseen tyyliin kuin nykyään. Työväenluokan miehelle riitti hatuksi lätsä tai lakki, tavisnaisilla oli sievän hatun sijasta huivi. "Käsineet" olivat todennäköisesti lämpimät ja kestävät lapaset tai rukkaset, hienojen sukkien sijasta hameen alta pilkistivät villahousut ja -sukat, tai paljaat jalat.
Niin kauan kun valokuvaan pääseminen oli yhtään erityistä, sitä varten myös laittauduttiin mahdollisimman hienoksi. Eri asia oli sitten, että samat pyhävaatteet saivat kelvata monelle kauan.
Kyllä ne maalaisetkin kuule meni korkokengissä ja käsineissä kun kaupunkiin tai kirkkoon lähtivät. Äitini on maalta kotoisin ja sillä on vieläkin tallessa iso pinkka omia ja mummon käsineitä 50- ja 60-luvuilta.
Maalaisnaiset myös olivat heinäpellollakin mekko päällä vielä 60-luvulla. Meidän mummo kun oli säästänyt niitä, olen ihan omin silmin nähnyt miten hyvin leikattuja ja hyvää kangasta oli sen ajan pientilallisen emännän työvaatteet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aloittaja valmis tuomaan leivän pöytään? En tiedä oletko katsellut paremman väen kuvia, vaiko maalta otettuja. Meidän suvun vanhoissa kuvissa näkyy ainoastaan riskejä ja maskuliinisia naisia eikä niinkään noita klassisen kauniita Marilyneita.
Sinullapa sitten erikoinen suku on. Itse harrastan historiaa ja oma suku on hyvin agraarista, osin jopa köyhää. Suvun anekdootit kertoo emännästä joka heitti punikeita jauhosäkillä (painoi jotain 80 kg se säkki) jne.
YKSIKÄÄN nainen ei ole valokuvissa vähääkään maskuliininen. Tuo jauhosäkin heittäjäkin näyttää vaan vantteralta emännältä, mutta ei siinä ole mitään maskuliinista tai rumaa.
Vanhoissa valokuvissa ihmiset on ihan eri tavalla aitoja kuin nykyään. Kaikki ei tietenkään ole kauniita piirteiltään, mutta se teennäisyyden puute ilmeissä ja luonnollisuus tekee melkein jokaisesta viehättävän.
Puhun siis ihan tavallisista ihmisistä, en mistään filmitähdistä.
Minulla on yksi aivan ihana vanha valokuva, jossa pitokokit, vanhoja naisia kaikki, ovat menossa valmistamaan pitoja. Joskus 1900-luvun alkupuolella. Talonpoikaiset epäilemättä kotikutoisista kankaista itse tehdyt vaatteet, vanhoja tukevia emäntiä kaikki liinat päässä. Voi sitä arvokkuutta mitä niistä kaikista huokuu -eikä maskuliinisuudesta ole tietoakaan. Ja vaatteet istuu tuhat kertaa paremmin kuin kellään nykyään.
Maskuliiniset naiset ovat viehättäviä, senkin sovinisti.
Ennen kaikki paremmin? Mistäpä mä sen tietäisin, maailman muuttuvan sanotaan.
Eli sun mielestä tietynlainen nainen on kaunis ja toisenlainen ei. Normaalia. Mutta en ymmärrä mitä keskustelua tästä toivot heräävän? Mielipide on mielipide, ei kai muiden mielipide sinun mielipiteestä sitä muuta.
Siis kun ei ollut tatuointeja, salikroppia, lävityksiä, värjättyjä hiuksia, sivusiilejä tms.
Mulla ei ole noita sun mainitsemia asioita. En käytä meikkiä. Mulla on pitkä tukka.
Olen keski-ikäinen nainen ja käytön joka päivä 10-12 cm korkokenkiä arkisin. Ei minulla kipeydy selkä eikä jalka. Ei ole vaivaisenluita.
Kun nainen on hoikka voi helpostikin olla korkokengät jalassa koko päivän. Jos on painoa, niin silloin jalat eivät kestä korkokenkien käyttöä samalla tavalla kuin hoikkana.
Minulla ei ole ikinä esim jalat kipeät korkokenkien käytöstä!
Suurin osa nykynaisista mätisäkkejä jotka ovat syöneet ittesä kuurkkua myöten täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen keski-ikäinen nainen ja käytön joka päivä 10-12 cm korkokenkiä arkisin. Ei minulla kipeydy selkä eikä jalka. Ei ole vaivaisenluita.
Kun nainen on hoikka voi helpostikin olla korkokengät jalassa koko päivän. Jos on painoa, niin silloin jalat eivät kestä korkokenkien käyttöä samalla tavalla kuin hoikkana.
Minulla ei ole ikinä esim jalat kipeät korkokenkien käytöstä!
Ihan uteliaisuuttani, silloin kun et käytä kenkiä lainkaan vaan olet sukkasillasi tai paljain jaloin, niin kuljetko varpaillasi samaan tyyliin kuin jos sinulla olisi korkokengät, jos se on kerta niin erinomainen ja luonnollinen asento hoikille naisille?
Isovanhempani olivat maanviljelijöitä. Naiset eivät tehneet maatalon töitä korkkarit jalassa. Lapikkaat/vastaavat nahkasaappaat tai myöhemmässä vaiheessa kumisaappaat jalassa.