Etävanhemman luonaolot poikkeustilanteessa
Miten olette hoitaneet etävanhemman luona olemisen tässä poikkeustilanteessa? Onko ollut ihan normaalisti vai oletteko säätäneet tilanteeseen sopivasti?
Meillä sellainen tilanne, jossa normaalisti lapsi (13v) on yhden pitkän viikonlopun kuukaudessa ja lomilla pidempään toisen vanhemman luona n 400km päässä. Minun luona tämä sosiaalinen eristäytyminen ei tuota ongelmia, koska olen siirtynyt täysin etätöihin. Sosiaalisia kontakteja vain kauppkäynneillä. Ulkoilut yms mahdollista tehdä siten, ettei turvallista menoa tarvitse vaarantaa. Toisella vanhemmalla ei mahdollisuutta etätyöhön (aiemmin oli, mutta nyt työntekijät lomautettuna ja hän tekee ko työt). Asiakaskontakteja parikymmentä päivässä. Hän asuu ja työskentelee muualla kuin Uudellamaalla.
Nyt etävanhempi on ehdottanut, että veisin lapsen pääsiäisenä ja olisi hänen luonaan 1-2 vkoa. Ihan varauksetta en ole innostunut ajatuksesta, mutta olenko vaan nyt turhan nipo?
Kommentit (8)
Päästäisin lapsen toiseen KOTIINSA.
Vierailija kirjoitti:
Päästäisin lapsen toiseen KOTIINSA.
Lapsi tuskin tuntee noin harvakseltaan näkevän etävanhemman kotia kodikseen, kun monet vuoroviikkolapsetkin toteavat vain toisen kodin kodikseen. Koti on tunnekysymys.
Mitä mieltä lapsi on? Riski tautiin on isompi, joten keskustele lapsen kanssa. Saisi itse päättää.
Vierailija kirjoitti:
Päästäisin lapsen toiseen KOTIINSA.
Pidän tätä kommenttia ... noh, kapeakatseisena tässä vallitsevassa tilanteessa.
Meidän yhteiselossa molemmat paikat on aina olleet koteja, vaikka vuorokausia vuodessa mun luona on noi 2/3 - 3/4. Aiemmin kun olimme samalla paikkakunnalla ja vuoroviikon virallisesti luonaolot, niin käytännössä kuitenkin noin Useammasta eri syystä, joiden osalta molemmat vanhemmat on sinut asian kanssa.
Molemmissa kodeissa lapsi viihtyy hyvin, joten puolesta ei ongelmaa. Kyse ei siis millään muotoa ole vastakkainasettelusta, vaan pohdinnasta kuinka toimia uudessa tilanteessa fiksusti.
AP.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä lapsi on? Riski tautiin on isompi, joten keskustele lapsen kanssa. Saisi itse päättää.
Lapsi on itse mielellään menossa ja 1-2 vkoa ok. Jos olisi ihan normaalitilanne, niin asiassa ei olisi minkään valtakunnan estettä varmaan kenenkään osapuolelta (vanhempien tai lapsen).
Nyt kuitenkin tuntuu, että tämän ikäisen lapsen kypsyys ei vaan riitä harkitsemaan asian eri puolia.
Omalta osaltani haluaisin, että tuo luonaolo olisi ok, mutta asetanko kuitenkin lapseni turhille riskeille alttiiksi? Tämä sosiaalinen eristäytyminen on kuitenkin rajallinen aika meidän koko elinkaaressa. Mieluusti kaikki saisi säästyä elossa. 😊
Jos entinen puolisosi on täysjärkinen ihminen, joka kontakteista huolimatta osaa pestä käsiään ja pitää etäisyyttä, niin olisi sinulta aika julmaa estää lasta tapaamasta vanhempaansa moneen kuukauteen.
Lapsi halusi etävanhemman luo useammaksi viikoksi, kun etävanhempi tekee kerrankin töitä kotona... hyvin on mennyt.
Meillä lapseteivät liiku.