Päiväkodissa kauhistellaan, kun minulla on kaksi poikaa!
Tällä tädillä on kaksi tyttöä, ja hän on useamman kerran voivotellut, että kyllä se varmaan on rankkaa kun on kaksi poikaa. Onko pienten poikien kanssa elämä rankempaa kuin pienten tyttöjen?
Todettakoon, ettei poikani ole mitenkään eriytisen villejä. Ihan tavallisia - mutta eipä minulla ole muista lapsista oikein kokemustakaan, ei tytöistä eikä pojista.
Kommentit (16)
Tosin aika näyttää miten villejä ovat, luonnonlapsia =)
Isompi nyt vajaa 2v ja pieni 2kk
Itselläni on 3 tyttöä ja tämä iltatähti on pahempi kuin 2 poikaa yhteensä jos pojat siis luokitellaan pahoiksi... Sano sille että tulee asumaan meille viikoksi niin muuttaa käsitystään!
ja tunsin olevani täydellinen äiti. Muutama vuosi tämän jälkeen sain kaksi poikalasta parin vuoden välein; huomaan alentuneeni kolmevuotiaan tasolle kasvatusmetodeissani. Mikään ei onnistu, olen loppuunväsynyt ja toivoton.
Onneksi hyviäkin hetkiä on.
Mutta sanoisin että kyllä, tyttöjen kanssa pääsee tietyssä mielessä helpommalla, ainakin pikkulapsiaikana.
Pojat on fyysisempiä, niistä lähtee paljon enemmän meteliä, ne riehuu enemmän ja tappelee.
Ei meidänkään pojat erityisen villejä ole, ihan " tavallisia" poikia.
Meillä lapsilla reilu vuosi ikäeroa, esikoinen poika ja kuopus tyttö, niin pannahinen, tyttö ottaa kaikessa mallia veljeltään (ovat todella rasavillejä, energisiä), niin että kun kuljemme jossain, niin joskus joku ihminen tokaisee minulle, että on sulla duunia (olen kotiäiti). Joten en sanoisi noinkaan, että kyse on pojista, on kyse lapsista, yksilöistä, temperamenttieroista ja sitä rataa.
Meillä on yksi vipeltäjätytär, jonka kanssa juoksimme ensiavussakin jatkuvasti, koska hän loukkasi itseään juostessaan, kiipeillessään ja jopa paikoillaan seisoessaan.
Toinen tytär taas on niin utelias luonteeltaan, että kaikki Eemelin metkut on testattu ja vielä paljon paljon sen lisäksikin (kesämökin lattiat on muun muassa pesty rasiallisella raakoja kananmunia, ketsupista ja sinapista on tehty kaunis tieverkosto autoille jne.).
Kolmas tytär taas on oikein tyttömäisen tytön perikuva. Hän on rauhallinen, harkitseva, iloinen, siisti, suloinen, ja nyt isompana klassisen kaunis ja keijumaisen eteerinen.
Poika on tomera touhuteppo, joka on rakastava ja iloinen. Vaikka hän touhottaakin jatkuvasti jotain, hän on helpompi kuin sisarensa samoissa tilanteissa maanläheisyytensä vuoksi. Hänen kohdallaan riittää, että joku asia nyt vain sattuu olemaan kielletty syystä tai toisesta ja sillä hyvä, sitä ei testata enää uudelleen enää toisella tavalla vaan se jätetään kokonaan tekemättä. Uusia metkuja tosin keksitään sitä mukaa kuin entiset on kielletty.
Kenen muuten uskotte tuottaneen meille vanhemmille eniten huolta ja ' hankaluuksia' ?
raisumpia ja tytöt rauhallisempia. Tähän tulokseen olen tullut 15-vuotisen päiväkotiurani aikana. Poikkeuksia toki on, mutta jos otetaan joukko poikia ja joukko tyttöjä niin ihme on jos se poikalauma ei ole se villimpi ja työläämpi.
Ei kaikki ole reuhaajia. Esikoinen on kerhossakin aina vähän ihmeissään, kun muut pojat painii ja reuhaa. Kotihoidossa poika on aina ollut, joten voi olla siinäkin syytä tuohon rauhallisuuteen. Kerhossa ollaan käyty monta vuotta ja monta kertaa viikossa ja kavereita on aina pihalla ollut, joten ai ainakaan yksinäinen ole ollut.
...poikiakin on niin monenlaisia ;-) Kuten tyttöjäkin.
Vierailija:
...poikiakin on niin monenlaisia ;-) Kuten tyttöjäkin.
Vaikea tietysti verrata, kun ei meillä tyttöjä ole, mutta en koe elämääni mitenkään helvetilliseksi kahden pojan kanssa. Eiköhän se aika paljon riipu vanhemmista, onko lasten kanssa vaikeaa vai ei, sukupuolesta riippumatta.
Joka muuta väittää ei omista kokemusta kahdesta pojasta. :)
Toki on villejä tyttöjä ja ujoja poikia yms. yksilöllisiä eroja.
Silti poikien leikkien rajuus ja fyysinen aktiivisuus on yleensä
ihan eri luokkaa kuin tyttöjen!
Itselläni on kaksi poikaa, ja toki välillä väsyn heidän kanssaan,
kun pitää kolmekin kertaa päivässä mennä ulos (siis
päiväkotipäivän jälkeen vielä kerran illalla) tai muuten
pojat hajottavat kotona kaikki paikat riehuessaan.
Eivätkä meidän pojat ole mitenkään ylivilkkaita. He ovat
vain tavallisia pieniä poikia.
SILTI ap:n päiväkodin tädin kauhisteluun en voi yhtyä.
Mitä se tätiä haittaa, että ap:lla on kaksi poikaa? Onhan
noita muitakin joilla on kaksi, kolme, neljä jne. poikaa.
Kyllä siitä selviää. Pojille pitää vain antaa mahdollisuus
liikkua ja purkaa energioita. Tuleepahan itsekin ulkoiltua
ja harrastettua liikuntaa samalla!
Vierailija:
Tällä tädillä on kaksi tyttöä, ja hän on useamman kerran voivotellut, että kyllä se varmaan on rankkaa kun on kaksi poikaa. Onko pienten poikien kanssa elämä rankempaa kuin pienten tyttöjen?Todettakoon, ettei poikani ole mitenkään eriytisen villejä. Ihan tavallisia - mutta eipä minulla ole muista lapsista oikein kokemustakaan, ei tytöistä eikä pojista.
Olisi hauska nähdä olisiko meidän kodista jäljellä sen
jälkeen yhtään ehjää paikkaa, kun lapset riehaantuisivat.
Tv. 17
Ei niissä mitään eroa ole, samanlaisia viipeltäjiä!