Voisiko jatkossa lapsilla olla etäkoulupäiviä? Iso ero entiseen
Sitten kun koulut taas alkaa kunnolla, voisiko tästä seurata että etäkoulupäiviä pidettäisiin edes silloin tällöin?
Lapset on hienosti ottaneet haltuun tämän etäopiskelun, kaikki kolmelta luokalta sanoo että ehtivät edetä paljon normaalia nopeammin ja opiskelu on mielekästä. Vanhemman näkökulmasta huomaan että lapsilla on energiaa hurjasti vielä koulupäivän jälkeen. Nämä on alkaneet liikkua enemmän, leipovat, tekevät omia projektejaan, pelaavat lautapelejä, keksiivät kaikkea mitä ikinä ennen eivät ole yksinkertaisesti jaksaneet.
Laitteilla ovat paljon vähemmän kuin koulupäivinä, ehkä se että nyt etäopiskellessa joutuvat olemaan päätteillä paljon.
Olen hämmästynyt miten hyvää tämä on tehnyt lapsille. Nämä entiset sohvaperunat on muuttuneet täysin. Kyse on kuitenkin vain 7-13 vuotiasta lapsista.
Oletteko te huomanneet lapsissa samaa?
Kommentit (20)
Samat ajatukset meillä. Ihan hyvin voisi olla jokunen päivä viikossa etänä. Lapset eivät ole väsyneitä ja hommailevat sellaisia ”perinteisiä” juttuja kuten piirtäminen ja lautapelejä, ja urheilevat!
Työstä nyt puhumattakaan, voisin tehdä omassa työssäni ainakin 3 päivää viikossa etänä, työteho on kotona parempi. Muutama työtehtävä vaatii paikallaoloa (joita nyt ei siis tehdä), mutta suurin osa ei. Toivon tosiaan että tämä tuo muutoksia työelämään. Meillä on ollut etätyön teko nihkeää, en kyllä ymmärrä miksi. Siinähän säästäisi tilakuluissa kun osa porukkaa olisi kotona, voisi vuorotella ja jakaa työhuoneet.
Vierailija kirjoitti:
Samat ajatukset meillä. Ihan hyvin voisi olla jokunen päivä viikossa etänä. Lapset eivät ole väsyneitä ja hommailevat sellaisia ”perinteisiä” juttuja kuten piirtäminen ja lautapelejä, ja urheilevat!
Työstä nyt puhumattakaan, voisin tehdä omassa työssäni ainakin 3 päivää viikossa etänä, työteho on kotona parempi. Muutama työtehtävä vaatii paikallaoloa (joita nyt ei siis tehdä), mutta suurin osa ei. Toivon tosiaan että tämä tuo muutoksia työelämään. Meillä on ollut etätyön teko nihkeää, en kyllä ymmärrä miksi. Siinähän säästäisi tilakuluissa kun osa porukkaa olisi kotona, voisi vuorotella ja jakaa työhuoneet.
Kyllä, juurikin noista vanhoja hyviä juttuja ovat alkaneet tekemään. Sekä tuo urheilu, nämä pitää keskenään jumppakerhoa, lenkkeilevät, kokeilevat kaikenmaailman temppuja. Isoin alkoi kysellä käsipainoja että kokeilisi ihan treenata.
En olisi kyllä uskonut, rehellisesti.
Nuo taidot mitkä hekin nyt oppineet etäopiskelussa on tarpeen varmasti läpi koulun ja työelämässäkin. Itse en voi tehdä etätöitä mutta uskon että moni muu pystyy ja on jopa tehokkaampaa, sekä edullisempaa.
Voisiko tästä kaikesta seurata jotain hyvääkin?
Ei toimi meillä. Ikävä kouluun on kova, on yksinäistä kotona (ainoa lapsi). Lisäksi yksin päivät kun minä (ainoa vanhempi) teen töitä, joita ei voi hoitaa etänä. Loppuisipa tämä kurjuus jo!
Olen tuuminut samaa. Varsinkin sen ikäisille koululaisille, jotka eivät tarvitse aikuista kotiin, voisi tehdä hyvää osa koulupäivistä etänä säännöllisesti. Samalla voisi tulla kunnille säästöjä: vähemmän rahaa koulukuljetuksiin ja koulun siivouksiin, ja kouluruuat voisi tehdä vain ilmoittautuneille. Etäpäivinä koululaisille jäisi enemmän aikaa ja energiaa liikunnalle ja muille harrastuksille.
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi meillä. Ikävä kouluun on kova, on yksinäistä kotona (ainoa lapsi). Lisäksi yksin päivät kun minä (ainoa vanhempi) teen töitä, joita ei voi hoitaa etänä. Loppuisipa tämä kurjuus jo!
Minkä ikäinen lapsi?
Jatkossakin voisi pikku flunssanpoikasessa jäädä kotiin ja seurata opetusta etänä, ei tarvitsisi laittaa neljäsosakuntoista kouluun, kun ei jäisi yhtään jälkeen. Opelle vaan teams auki joka tunnilla kun kaikki ei ole läsnä.
Tottahan ne lapset nyt jaksaa kaikenlaista kun 5-6h päivä hoituu kolmessa ja sitä jatkuvaa hälinää ei joudu kuuntelemaan tauotta.
Apukoulu ja tarkkis takaisin! Taviksillakin pitää olla oikeus oppia ja oikeus työrauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi meillä. Ikävä kouluun on kova, on yksinäistä kotona (ainoa lapsi). Lisäksi yksin päivät kun minä (ainoa vanhempi) teen töitä, joita ei voi hoitaa etänä. Loppuisipa tämä kurjuus jo!
Uskoisin, että tilanne on eri teilläkin jos on koulua ja etää sekaisin, eihän lapsi siinä yksinäisty jos on kerran tai kaksi kertaa viikossa kotona, mutta muina päivinä pääsee kouluun. Ja erona tietenkin se vielä, että kun korona on ohi, niin lapsi pääsee etäpäivinäkin sosialisoimaan kun ei ole rajoituksia
Ne "vanhojen juttujen" suosiot tuskin liittyy suoraan etäkouluun, ohan aina ollut loma-ajat sun muut. Enemmän taitaa liittyä siihen ettei voi nähdä kavereita samaan tapaan, tylsyyshän kehittää luovutta ym.
Kuvittelisin että etäkoulupäivät olisi hyvä ajatus muutoin esim. yläasteelle. TOisaalta niissä oisi se riski, että ns. normaaliaikana lapset ei suhtaudu tilanteeseen tosissaan, vaan satunnaisemmasta etäpäivästä kehittyisi ihan tavallinen vapaapäivä, eikä läheskään niin moni kuin nyt (kun on poikkeustila ja lapsetkin tietää ettei ole viikkoihin koulua) tehtäviä etänä viitsisi tehdä, koska voisi aina seuravana läsnäolopäivänä vedotta että unohtui tms eikä silti koulu juuri kärsisi - hyöty jäisi vähäiseksi...
Vierailija kirjoitti:
Ne "vanhojen juttujen" suosiot tuskin liittyy suoraan etäkouluun, ohan aina ollut loma-ajat sun muut. Enemmän taitaa liittyä siihen ettei voi nähdä kavereita samaan tapaan, tylsyyshän kehittää luovutta ym.
Kuvittelisin että etäkoulupäivät olisi hyvä ajatus muutoin esim. yläasteelle. TOisaalta niissä oisi se riski, että ns. normaaliaikana lapset ei suhtaudu tilanteeseen tosissaan, vaan satunnaisemmasta etäpäivästä kehittyisi ihan tavallinen vapaapäivä, eikä läheskään niin moni kuin nyt (kun on poikkeustila ja lapsetkin tietää ettei ole viikkoihin koulua) tehtäviä etänä viitsisi tehdä, koska voisi aina seuravana läsnäolopäivänä vedotta että unohtui tms eikä silti koulu juuri kärsisi - hyöty jäisi vähäiseksi...
Kai se etätehtävien tekeminen toimisi samaan tapaan kuin tavallistenkin läksyjen tekeminen. Erona vain, että etäpäivinä ei olisi valmiiksi väsynyt täyden koulupäivän jäljiltä.
Kuvittelen itseni nyt yläastelaisen asemaan. Helposti tekisin etänä tehtävät niistä asioista, mitä on jo opetettu. Mutta en mä mitään etäluentoja jaksaisi alkaa kotona kuuntelemaan. Liikuntatunnit olivat mulle koulussa niin kauheita, että mieluummin kuittaisin ne käymällä uimassa/lenkillä/salilla omana aikanani. Musiikkitunnitkin hoitaisin mieluummin kotona niin, että muiden ei tarvitse kuunnella lauluani.
Varmasti olisi aineksia jatkossa ainakin yläkouluikäisillä ja toisella asteella etäpäiviin. Niitä taitoja tarvitaan jatkossa myös korkeakouluissa ja ammattikouluissa. Uskon, että koululaitos kehittyy ja tämän poikkeustilan myötä huomataan, että sellainenkin voi toimia, jota ei ole koskaan ennen voitu kuvitella.
Näin lapsettomana voin todeta myös, että töiden muuttaminen osittain etätöiks (tai että edes asenteet etätöitä kohtaan muuttuisivat) olisi poikaa!
Ihanaa kun ei tarvitse matkustaa ruuhkajunissa tai maksaa kalliita matkakustannuksia. On piristävää vain päivän lopussa lopettaa työt ja tehdä mitä sydän halajaa. Energiaa on yllin kyllin, kun ei ole tarvinnut sietää hälinää koko päivää. Aamulla herää töihin taas energisenä, aloittamaan uuden tehokkaan työpäivän omalla mieleisellä työpisteellä kahvikupposen kera. Ympäristökin kiittää.
En kaipaa paluuta entiseen työkulttuuriin.
Jos lapset jäävät kotiin, työnsä menettävät koulun henkilöstö (ohjaajat, keittäjät, siivoojat yms.) ja taksikuskit.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset jäävät kotiin, työnsä menettävät koulun henkilöstö (ohjaajat, keittäjät, siivoojat yms.) ja taksikuskit.
Jos koulusta on luokka kerrallaan poissa päivän, ei vaikuta näihin juurikaan. Minusta tämä lasten jaksaminen painaa kuitenkin kupissa enemmän.
Ei missään nimessä!
Tähän ketjuun kirjoittavat vanhemmat, joiden lapsilla on kaikki hyvin. Kaikilla ei ole näin.
Monta lasta ja nuorta kannattelee se, että joka päivä on koulua. Vuorokausirytmi pysyy yllä, on jatkuva kontakti turvalliseen aikuiseen, saa ruokaa.
Suurin osa oppilaista pystyy etätöihin. On kuitenkin on merkittävän suuri joukko oppilaita, joilla on eri syistä valtavia vaikeuksia saada itse yksin ryhdyttyä hommiin. Osalla ei ole vanhemmista kuin haittaa. Nämä oppilaat vain jättävät tehtävät tekemättä. Neuvon kysyminenkin voi olla liian haastavaa.
Etäopiskelu lisää vaikeuksissa olevan lapsen tai nuoren syrjäytymisriskiä. Päivittäisen koulurutiinin rikkoutuminen voi johtaa lintsaamiseen. Jos on etätyöt tekemättä, voi olla vaikeaa tulla kouluun.
Minulla on monia oppilaita, joita on vaikea saada töihin edes luokassa. Tällä hetkellä on useita, joihin en saa yhteyttä. Siellä on esimerkiksi mt- ongelmista kärsiviä nuoria, jotka nyt ovat yksin lamaantuneina kotona. Adhd ilman vanhempien tukea on täysin heitteillä. Kielitaidottomilta ja heikoilta menee tehtävänannot ohi, minkä tässä ope huomaa vasta viiveellä.
Kaikille tämä ei todellakaan sovi. Moni hyväkin oppilas sanoo, että kunpa pääsisi taas kouluun opiskelemaan kavereiden kanssa.
T. Yläkoulun opettaja
Etäkoulua voisi kyllä hyödyntää flunssaisena, saisi vanhempien suostumuksella jäädä matalalla kynnyksellä kotiin. Joskus harmittanut nuhaisen/yskäisen lapsen puolesta, kun ei ole ns kipeä mutta joutuu kävelemään sen 2,5km suunta kouluun. Ehkäisisi tartuntojakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä!
Tähän ketjuun kirjoittavat vanhemmat, joiden lapsilla on kaikki hyvin. Kaikilla ei ole näin.
Monta lasta ja nuorta kannattelee se, että joka päivä on koulua. Vuorokausirytmi pysyy yllä, on jatkuva kontakti turvalliseen aikuiseen, saa ruokaa.
Suurin osa oppilaista pystyy etätöihin. On kuitenkin on merkittävän suuri joukko oppilaita, joilla on eri syistä valtavia vaikeuksia saada itse yksin ryhdyttyä hommiin. Osalla ei ole vanhemmista kuin haittaa. Nämä oppilaat vain jättävät tehtävät tekemättä. Neuvon kysyminenkin voi olla liian haastavaa.
Etäopiskelu lisää vaikeuksissa olevan lapsen tai nuoren syrjäytymisriskiä. Päivittäisen koulurutiinin rikkoutuminen voi johtaa lintsaamiseen. Jos on etätyöt tekemättä, voi olla vaikeaa tulla kouluun.
Minulla on monia oppilaita, joita on vaikea saada töihin edes luokassa. Tällä hetkellä on useita, joihin en saa yhteyttä. Siellä on esimerkiksi mt- ongelmista kärsiviä nuoria, jotka nyt ovat yksin lamaantuneina kotona. Adhd ilman vanhempien tukea on täysin heitteillä. Kielitaidottomilta ja heikoilta menee tehtävänannot ohi, minkä tässä ope huomaa vasta viiveellä.
Kaikille tämä ei todellakaan sovi. Moni hyväkin oppilas sanoo, että kunpa pääsisi taas kouluun opiskelemaan kavereiden kanssa.
T. Yläkoulun opettaja
Totta kyllä tämäkin. Olen tämän ketjun aloittaja ja minulla on Ad/HD lapsi täällä opiskelemassa sekä myös toisella lapsella on ongelmansa vaikkei diagnoosia ole. Silti koen että edes joskus tätä voisi jatkaa, edes kerran pari kuukaudessa. Tämä määrä ei vie heitteille ketään. Mutta ymmärrän kyllä, itse olen ollut täällä tukena ja huolehtinut ruoat ja aikataulut, eihän tämä tosiaan kaikilta vanhemmilta onnistu. Itsekkin olen töissä normaalisti mutta juuri nyt voin olla kotona.
Kyllä minä olen huolissani lasten jaksamisestakin. Lapset on sitä mieltä että kouluhommia on enemmän kuin koulussa, silti tekevät hyvin ja tunnollisesti sekä energiaa riittää muuhunkin kivaan. Jos meidän lapset väsyy näin kovasti koulussa, onko sekään oikein?
Täällä maalla koulumatka on melkein tunnin suuntaansa, 3 luokkalaisella pisin päivä on 7.55-16.10. Tuohon kellon aikaan bussi tuo ja vie, päälle vielä kilometrin kävely kotiin.
Mun mielestä täysin miettimisen arvoinen asia meille kaikille.
Opettajan näkökulmasta etäkoulu on ollut ihan mukavaa, kun voi keskittyä opettamiseen ja sellaisten oppilaiden tukemiseen, joilla on motivaatiota ja halua oppia. Yhtään tappelua en ole joutunut selvittämään, yhtään kiroilua ei ole tarvinnut kuunnella, kukaan ei ole häirinnyt pitämiäni oppitunteja, kun häiritsijät on voinut mykistää ja kamerat sulkea. Motivoituneet, aktiiviset oppilaat loistavat nyt ja on mukavaa, kun kerrankin voin antaa heille huomioni siten, ettei joku kilju tai häiritse ja vaadi huomiota itselleen.
Olisi todella hyvä ainakin sinne yläasteen puolelle, sillä näitä taitoja tarvitaan jatkossa opiskeluun...