Lue keskustelun säännöt.
Miksi tietekonepelien pelaajat/pelien puolustajat eivät hyväksy minkäänlaista kritiikkiä?
01.04.2020 |
En ole koskaan kohdannut ihmisryhmää, joka eläisi yhtä vahvasti omassa kuplassaan. Tällä palstalla kaikki vähänkään pelaamista kritisoivat aloitukset saavat aina useita kymmeniä alanuolia ja teilaavia kommentteja (jotka vastaavasti saavat paljon ylänuolia).
Mistä tämä oikein johtuu?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Harva aihe näyttäytyy yhtä mustavalkoisena keskusteluissa kuin pelaaminen.
Pelaaminen on monien mielestä yksinkertaisesti joko 100% hyvä ja hyödyllinen asia, tai 100% huono ja turha asia. Kumpikaan ryhmä ei ota huomioon mitään muuttujia; pelaaminen on hyvästä/pahasta vei se sitten päivästä tunnin tai 16 tuntia.
Aikuisten tekemiset eivät itseäni jaksa kiinnostaa, pelaan itsekin. Mutta lasten kohdalla ärsyttää, kun joku pelifanaatikko meuhkaa että ei ole lapselle mitenkään haitaksi pelata raakoja väkivaltapelejä useita tunteja päivässä. Että harrastus se on siinä missä vaikka jalkapallokin. No, ei ole, lapsi tarvitsee liikuntaa ja peleissä on ikärajatkin ihan syystä.
Kuvailemasi "pelifanaatikko" on oman mielikuvituksesi tuote. Ei kukaan väitä, että lapsille on hyväksi pelata lapsilta kiellettyjä pelejä 16 tuntia päivässä.
Juuri tällaista olkiukkoilua te kukkahatut harrastatte, kun sitä perusteltua kritiikkiä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs tarve sulla on "kritisoida" jonkun harrastusta? En mäkään pitsinnypläyksen viehätystä tajua, mutta en tunne tarvetta olla jatkuvasti kritisoimassa pitsinnyplääjiä.
Ap:n pointti on selvästi nähtävissä heti kaikissa kommenteissa, joissa ihmiset tulevat defensiivisinä naljailemaan aloitukselle :D onko se aidosti noin mahdotonta kuulla kritiikkiä pelaamisesta, siis miksi se on niin arka aihe, että aikuisetkin ihmiset saman tien taantuvat lapsen tasolle siitä keskustellessa?
Huom pelaan itsekin ja olen silti kriittinen pelaamisen suhteen monissa tilanteissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Harva aihe näyttäytyy yhtä mustavalkoisena keskusteluissa kuin pelaaminen.
Pelaaminen on monien mielestä yksinkertaisesti joko 100% hyvä ja hyödyllinen asia, tai 100% huono ja turha asia. Kumpikaan ryhmä ei ota huomioon mitään muuttujia; pelaaminen on hyvästä/pahasta vei se sitten päivästä tunnin tai 16 tuntia.
Aikuisten tekemiset eivät itseäni jaksa kiinnostaa, pelaan itsekin. Mutta lasten kohdalla ärsyttää, kun joku pelifanaatikko meuhkaa että ei ole lapselle mitenkään haitaksi pelata raakoja väkivaltapelejä useita tunteja päivässä. Että harrastus se on siinä missä vaikka jalkapallokin. No, ei ole, lapsi tarvitsee liikuntaa ja peleissä on ikärajatkin ihan syystä.
Kuvailemasi "pelifanaatikko" on oman mielikuvituksesi tuote. Ei kukaan väitä, että lapsille on hyväksi pelata lapsilta kiellettyjä pelejä 16 tuntia päivässä.
Juuri tällaista olkiukkoilua te kukkahatut harrastatte, kun sitä perusteltua kritiikkiä ei ole.
Okei. Itse olen törmännyt usein moiseen.
/sama
Vierailija kirjoitti:
Ap:n pointti on selvästi nähtävissä heti kaikissa kommenteissa, joissa ihmiset tulevat defensiivisinä naljailemaan aloitukselle :D onko se aidosti noin mahdotonta kuulla kritiikkiä pelaamisesta, siis miksi se on niin arka aihe, että aikuisetkin ihmiset saman tien taantuvat lapsen tasolle siitä keskustellessa?
Huom pelaan itsekin ja olen silti kriittinen pelaamisen suhteen monissa tilanteissa
Kun tässä ei ole kuultu mitään kritiikkiä vaan pelkkää trollausta. Ole hyvä ja kritisoi. Lupaan, että kukaan ei loukkaannu tai naljaile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n pointti on selvästi nähtävissä heti kaikissa kommenteissa, joissa ihmiset tulevat defensiivisinä naljailemaan aloitukselle :D onko se aidosti noin mahdotonta kuulla kritiikkiä pelaamisesta, siis miksi se on niin arka aihe, että aikuisetkin ihmiset saman tien taantuvat lapsen tasolle siitä keskustellessa?
Huom pelaan itsekin ja olen silti kriittinen pelaamisen suhteen monissa tilanteissa
Todellakin. Hirveät defenssit heti päällä pelaajilla ja tullaan leuat väpättäen ulisemaan kun joku kehtaa pilvilinnoja vähän ravistella :D Joku häpeäjuttu siinä kai on taustalla, kun aikuinen salaa häpeilee lapsen tasolle taantumistaan ja siksi pelaamisesta yritetään tehdä epätoivoisesti jotain suurempaa kuin se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Harva aihe näyttäytyy yhtä mustavalkoisena keskusteluissa kuin pelaaminen.
Pelaaminen on monien mielestä yksinkertaisesti joko 100% hyvä ja hyödyllinen asia, tai 100% huono ja turha asia. Kumpikaan ryhmä ei ota huomioon mitään muuttujia; pelaaminen on hyvästä/pahasta vei se sitten päivästä tunnin tai 16 tuntia.
Aikuisten tekemiset eivät itseäni jaksa kiinnostaa, pelaan itsekin. Mutta lasten kohdalla ärsyttää, kun joku pelifanaatikko meuhkaa että ei ole lapselle mitenkään haitaksi pelata raakoja väkivaltapelejä useita tunteja päivässä. Että harrastus se on siinä missä vaikka jalkapallokin. No, ei ole, lapsi tarvitsee liikuntaa ja peleissä on ikärajatkin ihan syystä.
Kuvailemasi "pelifanaatikko" on oman mielikuvituksesi tuote. Ei kukaan väitä, että lapsille on hyväksi pelata lapsilta kiellettyjä pelejä 16 tuntia päivässä.
Juuri tällaista olkiukkoilua te kukkahatut harrastatte, kun sitä perusteltua kritiikkiä ei ole.
Okei. Itse olen törmännyt usein moiseen.
/sama
Linkki johonkin näistä useista puheenvuoroista lienee liikaa pyydetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n pointti on selvästi nähtävissä heti kaikissa kommenteissa, joissa ihmiset tulevat defensiivisinä naljailemaan aloitukselle :D onko se aidosti noin mahdotonta kuulla kritiikkiä pelaamisesta, siis miksi se on niin arka aihe, että aikuisetkin ihmiset saman tien taantuvat lapsen tasolle siitä keskustellessa?
Huom pelaan itsekin ja olen silti kriittinen pelaamisen suhteen monissa tilanteissa
Todellakin. Hirveät defenssit heti päällä pelaajilla ja tullaan leuat väpättäen ulisemaan kun joku kehtaa pilvilinnoja vähän ravistella :D Joku häpeäjuttu siinä kai on taustalla, kun aikuinen salaa häpeilee lapsen tasolle taantumistaan ja siksi pelaamisesta yritetään tehdä epätoivoisesti jotain suurempaa kuin se on.
Noniin AP, rauhoituhan nyt. Mene vaikka kävelylle.
"Tietekonepelien". TIETE.. ??
Oletko umpipasifisti vai joku mölkynkauhoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska asiasta on ulistu 80-luvulta alkaen mutta silti kaikki tutkimukset ovat osoittaneet pelot suurinpiirtein tyhjäksi.
Argumentit ovat samat kuin aikanaan rock-musiikista, sarjakuvista ja elokuvista. Nyt vain on vuorossa se uusin asia.
Ihmiset voivat kehittää addiktioita mihin tahansa asiaan. Pelit eivät ole poikkeus.
Oletko kenties se ihminen joka 90-luvulla kirjoitti yleisönosastolle seuraavasti:
"En suosittele alkoholin käyttöä kenellekään, mutta pakkotilanteessa sallisin omalle lapselleni sata kertaa mieluummin kylmän kadun ja juopottelun kuin roolipelien pelaamisen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvailemasi "pelifanaatikko" on oman mielikuvituksesi tuote. Ei kukaan väitä, että lapsille on hyväksi pelata lapsilta kiellettyjä pelejä 16 tuntia päivässä.
Juuri tällaista olkiukkoilua te kukkahatut harrastatte, kun sitä perusteltua kritiikkiä ei ole.
Okei. Itse olen törmännyt usein moiseen.
/sama
Missä tällainen tulee edes usein puheeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n pointti on selvästi nähtävissä heti kaikissa kommenteissa, joissa ihmiset tulevat defensiivisinä naljailemaan aloitukselle :D onko se aidosti noin mahdotonta kuulla kritiikkiä pelaamisesta, siis miksi se on niin arka aihe, että aikuisetkin ihmiset saman tien taantuvat lapsen tasolle siitä keskustellessa?
Huom pelaan itsekin ja olen silti kriittinen pelaamisen suhteen monissa tilanteissa
Todellakin. Hirveät defenssit heti päällä pelaajilla ja tullaan leuat väpättäen ulisemaan kun joku kehtaa pilvilinnoja vähän ravistella :D Joku häpeäjuttu siinä kai on taustalla, kun aikuinen salaa häpeilee lapsen tasolle taantumistaan ja siksi pelaamisesta yritetään tehdä epätoivoisesti jotain suurempaa kuin se on.
Katsotko mahdollisesti esimerkiksi elokuvia? Miksi? Nehän ovat satua. Eihän nyt aikuinen ihminen voi tuhlata aikaansa turhaan viihteeseen. Sen sijaan pitää 12-tuntisen työpäivän jälkeen käyttää loppuilta puhdetöihin päreen valossa.
Älkää nyt jauhako paskaa montaa viestiä.
Laittakaa nyt joku sitä asiallista kritiikkiä, aika hiljaista on ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n pointti on selvästi nähtävissä heti kaikissa kommenteissa, joissa ihmiset tulevat defensiivisinä naljailemaan aloitukselle :D onko se aidosti noin mahdotonta kuulla kritiikkiä pelaamisesta, siis miksi se on niin arka aihe, että aikuisetkin ihmiset saman tien taantuvat lapsen tasolle siitä keskustellessa?
Huom pelaan itsekin ja olen silti kriittinen pelaamisen suhteen monissa tilanteissa
Todellakin. Hirveät defenssit heti päällä pelaajilla ja tullaan leuat väpättäen ulisemaan kun joku kehtaa pilvilinnoja vähän ravistella :D Joku häpeäjuttu siinä kai on taustalla, kun aikuinen salaa häpeilee lapsen tasolle taantumistaan ja siksi pelaamisesta yritetään tehdä epätoivoisesti jotain suurempaa kuin se on.
En häpeile sitä, että pelaan. Pelailen fantasiapelejä sekä hieman sotapelejä, ja olen nainen 21v. Entiset luokkalaiset tuomitsivat (30-40 vuotiaita), koska pelaaminen oli heidän mielestä lapsellista ja minusta tehtiin pilkkaa. He katsoivat tositv-sarjoja, ja pikkuisen kun sitä kritisoi, niin kauheat puolustelut miksi ne ovat parempia kuin pelaaminen.
Ohis, mutta muistuu mieleen että jo joskus 5. luokkalaisena pidin nolona kertoa pelaavani tietokonepelejä. Onneksi paljon on sinä aikana muuttunut eikä nykypäivänä hävetä yhtään vaikka ikää on jo yli 40. :)
T. pelivuosia takana jo ~35
P.s. saa kritisoida, mutta toivottavasti löytyy perustelut. Pelaamisesta on ollut itselleni sekä haittaa että hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt samaa. Harva aihe näyttäytyy yhtä mustavalkoisena keskusteluissa kuin pelaaminen.
Pelaaminen on monien mielestä yksinkertaisesti joko 100% hyvä ja hyödyllinen asia, tai 100% huono ja turha asia. Kumpikaan ryhmä ei ota huomioon mitään muuttujia; pelaaminen on hyvästä/pahasta vei se sitten päivästä tunnin tai 16 tuntia.
Aikuisten tekemiset eivät itseäni jaksa kiinnostaa, pelaan itsekin. Mutta lasten kohdalla ärsyttää, kun joku pelifanaatikko meuhkaa että ei ole lapselle mitenkään haitaksi pelata raakoja väkivaltapelejä useita tunteja päivässä. Että harrastus se on siinä missä vaikka jalkapallokin. No, ei ole, lapsi tarvitsee liikuntaa ja peleissä on ikärajatkin ihan syystä.
Kuvailemasi "pelifanaatikko" on oman mielikuvituksesi tuote. Ei kukaan väitä, että lapsille on hyväksi pelata lapsilta kiellettyjä pelejä 16 tuntia päivässä.
Juuri tällaista olkiukkoilua te kukkahatut harrastatte, kun sitä perusteltua kritiikkiä ei ole.
Okei. Itse olen törmännyt usein moiseen.
/sama
Linkki johonkin näistä useista puheenvuoroista lienee liikaa pyydetty.
Oletko ihan tosissasi? :D Nyt on mennyt tieteellinen tutkimus ja keskustelu sekaisin.
Viihdyn kyllä vauvapalstalla, mutta on mulla muutakin tekemistä kuin linkitellä sulle kaikki pelaamiseen liittyvät keskustelut interwebistä kymmenen vuoden ajalta. Sen työn saat tehdä itse.
/Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvailemasi "pelifanaatikko" on oman mielikuvituksesi tuote. Ei kukaan väitä, että lapsille on hyväksi pelata lapsilta kiellettyjä pelejä 16 tuntia päivässä.
Juuri tällaista olkiukkoilua te kukkahatut harrastatte, kun sitä perusteltua kritiikkiä ei ole.
Okei. Itse olen törmännyt usein moiseen.
/sama
Missä tällainen tulee edes usein puheeksi?
Et ole lasten pelaamisrajoista ja -tavoista lukenut mitään juttua mediassa ikinä? Miten on mahdollista? Ajoittain ei muusta jauhetakaan.
Se on ihan totta, että kritiikkiä pelaajana harvemmin kuulee, kyllä se on kuuroa trollaamista pikemminkin. Tuskin kukaan pitää addiktoitunutta elämäntapaa hyvänä, oli se addiktion kohde mikä hyvänsä. Jos joku pelaa tietokoneella 16-18 tuntia päivä niin, että sosiaaliset suhteet kärsii, työ/koulu/opiskelu kärsii ja terveys menee keturalleen, niin aika harva tällaista pelaamista pitää hyvänä asiana. Lisäksi kaikkien pelien niputtaminen samaan kastiin on aika puusilmäistä touhua, koska pelejä on valtavasti laidasta laitaan ja mikäli tiedossa on vaikka pelkät CS:n ja candy crush, joiden perusteella "kaikki pelit on roskaa ja aivot tuhoavaa hommaa", niin suosittelen hieman perehtymään asiaan.
Pelaan ja olen pelannut fps-pelejä (ensin yksin tai hotseatina) aika nuoresta, enkä koe olevani kovin kieroon kasvanut. Nykyään suurin osa pelaamistani on mmorpgeja ja välillä tulee pelattua koko viikonloppu laneilla. Saatan myös lähteä vaeltamaan tai melonta/fillarireissulle viikonlopuksi ja käyttää siihen ihan vastaavasti aikaa. Työt ei ole koskaan kärsineet pelaamisesta. Sen sijaan hyötyjä näen paljon (kielitaito, ryhmätyöskentely, tietynlainen ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen). Ainoa nega, mikä tulee mieleen, on pelimaailmassa esiintyvä misogynia, jota melko varmasti jokainen naispelaaja saa kuulla.
Tuo mainittu mustavalkoisuus pelaamiseen liittyvissä keskusteluissa on kyllä harvinaisen totta, enkä keksi muuta harrastusta, josta ihmisillä olisi yhtä vahvat puolesta tai vastaan-mielipiteet (ehkä metsästys?)
Monesti se kritiikki on vain pelaajien haukkumista joka tulee ihmisiltä jotka eivät ole koskaan pelaamiseen sen paremmin tutustuneet.
Itse olen pelannut siitä asti kun 8bit Nintendo Suomeen saapui eli n. 30v.
Pelilaitteet jotka olen omistanut ovat Nes, Snes, Sega Mega Drive, Ps1, Ps2, Ps3 jonka jälkeen laitoin rahaa säästöön ja ostin kunnon tehomyllypöytäkoneen. Koneeseen vaihdoin lähinnä sen takia, että teen sillä paljon muutakin kuin pelaan.
Miksi kaikki pelaamiseen kriittisesti suhtautuvat ajattelevat sen olevan vain haitallista?
Itse osasin esim. englantia jo monta vuotta ennen kuin sitä koulussa opetettiin nimenomaan pelaamisen ansiosta. Pelit kun ainakin silloin olivat kaikki englanniksi niin oli vähän pakko opetella kieltä jos halusi päästä pelissä eteenpäin. Vaikka joskus pelaan vähän enemmänkin niin ei se silti ole jokapäiväistä vaan lähinnä sitten jos tulee joku uusi peli joka kiinnostaa tai voi pelata vaikka naisystäväni kanssa jotain kivaa kaksinpeliä.
Koskaan ei ole pelaaminen tuhonnut yhtään suhdetta, työpaikkaa tai muutakaan asiaa. Jos niin pääsee käymään on silloin kyseessä ongelmapelaaminen joka on sitten asia erikseen ja ongelmahan voi ihmiselle tulla lähes mistä tahansa.
Pelejä löytyy nykyään miljoonia erilaisia ja genrejä todella paljon joista varmasti löytyisi kaikille kiva peli jos siihen maailmaan haluaa edes jollain tasolla tutustua.
Pelaaminen ei myöskään tarkoita, että olet finninaamainen, energiajuomia kittaava laiskamato.
Itse tykkään yksin kotona ollessa nimenomaan mieluummin pelata kuin vaikka katsoa tosi-tv-ohjelmia, elokuvia tai muuta jossa ei juuri tarvi muuta tehdä kuin katsoa ruutua.
Pelaaminen aktivoi aivoja aivan erilailla ja tekee monesti jopa niille erittäin hyvää. Auttaa muistamaan asioita paremmin, pitämään reaktioita terävämpinä ym.
Minulle uppoaa lähes genre kuin genre riippuen ihan sen hetkisestä fiiliksestä, monesti poislukien juuri räiskintäpelit, jotka käyvät nopesti tylsäksi (oma mielipide) kun ovat liikaa saman toistoa.
En usko, että kukaan pelaaja suuttuu kritiikistä jos se on rakentavaa ja jossa on jokin muu pointti kuin se, että pelaaminen on lasten juttu ja se aiheuttaa ihmisille vain ongelmia.
Sori pitkä teksti ja kiva jos jaksoit lukea loppuun.
T: Mies 36v
No hyväksyvätkö jääkiekon pelaajat tai jääkiekon katsojat?