Ryhtyisitkö parisuhteeseen naisen kanssa, joka on viettänyt "villiä sinkkuelämää"?
Kommentit (61)
Ihan järkyttävää lukea, että vielä vuonna 2020 seksiä harrastavia sinkkunaisia kutsutaan h*oriksi ja jakorasioiksi. Selibaatissako sinkun pitäisi elää? Ja miksi aina ajatellaan, että "villi sinkkuelämä" tarkoittaa useita satoja panoja?
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävää lukea, että vielä vuonna 2020 seksiä harrastavia sinkkunaisia kutsutaan h*oriksi ja jakorasioiksi. Selibaatissako sinkun pitäisi elää? Ja miksi aina ajatellaan, että "villi sinkkuelämä" tarkoittaa useita satoja panoja?
No jaa, ilmoitithan sinäkin tavallaan kommentissasi rajan, kuinka monen kanssa nainen saa harrastaa seksiä. Eli ei saa olla useita satoja. On olemassa määrä, joka ei ole hyväksyttävä.
Näin naisista nyt vain ajatellaan vieläkin. Sekä naiset että miehet. Tai osa ajattelee. Sitä en ole ikinä tajunnut, että jotkut miehet etsivät mahdollisimman kokematonta naista ja sitten valittavat kun naista ei seksi kiinnosta. Logiikka?
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, että oikeasti ollut villi, vai onko vain kertonut itse? Aika monen "villi sinkkuelämä" ei tosiaankaan oo kovin kummoisen villiä. Muutama pano siellä täällä ja muuten brunsseja ystävättärien kanssa, kotona netflixiä ja sisustusblogien lukemista.
Aloittaja luki kuvauksen naisen deittiprofiilista ja miettii, uskaltaako laittaa moi-viestin johon ei tule saamaan vastausta. Sen enempää ei ole naista "tarjolla".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö itse villistä sinkkuelämästä? Onko arvosi samanlaiset? Jos olet kaksinaismoralisti, niin unohda terveellä libidolla varustettu nainen.
Määrittele "terve libido"? Määrittääkö sen 10, 100 vai 200 seksikumppania? Onko ihminen (mies tai nainen) sairas libidoltaan, jos ei harrasta irtosuhteita 300 ihmisen kanssa ennen parisuhdetta?
Ei, mutta ei ole sellainenkaan millääm lailla "sairas", joka on harrastanut irtosuhteita runsaasti.
Sinä näköjään nyt sitten määrität, että "villi sinkkuelämä" = 300 irtosuhdetta. Mistä sen tiedät?
Minusta olennaisinta ei ole kenenkään seksuaalinen aktiivisuus, vaan se, kykeneekö hän pidempiin suhteisiin ja uskollosuuteen. Jos joku on rakastumista odotellessa harrastanut paljon seksiä, mitä ihmeen pahaa siinä on, olettaen, että hän on huolehtinut kondomin käytöstä!
Mutta jos se "villi sinkkuelämä" = pettäminen ja Salkkarityyppinen juonittelu, niin hyi, sellaista en naisena katsoisi miehessäkään.
Ohis
Samaa asiaa olen itsekin usein ihmetellyt näissä asenteissa. Miten "tavarasta tulee käytetympää" jos nainen harrastaa seksiä vuoden aikana kerran viikossa eri kumppanin kanssa, kuin naisella joka on harrastanut vuoden aikana 3 kertaa viikossa seksiä oman kumppaninsa kanssa?
Kun huolehtii omasta seksuaaliterveydestään ja pitää myös huolen, ettei satuta millään tasolla kumppaniaan, niin mitä väliä kumppanien lukumäärällä on?
Harva pystyy olemaan uskollinen parisuhteessakaan, kun on sitä sorttia, että tuntemattomien kanssa hyppää seksiin.
Tämä pätee miesten kohdalla. Mutta ei naisten. Kokeneet miehet ja kokemattomat naiset pettävät herkimmin, tästä oli tehty tutkimus jokunen vuosi sitten. Valitettavasti en muista lähdettä joten kenenkään ei ole pakko uskoa.
Vierailija kirjoitti:
En. En alkaisi enää edes kaverisuhteeseen. Semmoiset naiset tuntuu olevan kuin jäähyllä parisuhteessa.. Sitten kun lähdetään viettämään tyttöjen iltaa, niin oksat pois.
Tylsä on se, joka tykkää istua/tanssia, juoda viiniä paikallaan ja jutella. Kyllähän jokaisella pitää olla toinen mies kierroksessa edes sen illan ajan. Miksei muut edes pussaile?! Eihän se ole kakaramaista käytöstä, se on pientä piristettä. Kun kaikki ei tarvii piristettä, kun asiat on ihan hyvin näineen. EI VOI OLLA!!!
Olen mielelläni tylsä paikallaan olija, joka nauttii lasin kaksi ja hyvästä juttuseurasta ja musiikista. Yön tullen hiivin mielelläni ihanan mieheni kainaloon.
N48 onhan noita nähty
Mielenkiintoinen näkemys. Mulla on ollut varmasti parisataa irtosuhdetta ennen naimisiin menoa. Parin miehen kanssa seurustelinkin pidemmän pätkän, toisen kanssa vuoden ja toisen kanssa 6kk. Ikinä en pettänyt. Nyt olen ollut yli 20 vuotta saman miehen kanssa. En ole tänä aikana edes tanssinut hitaita muiden miesten kanssa, pussaamisesta puhumattakaan. Kukaan toinen mies ei ole koskettanut minua viimeiseen 20 vuoteen muuten kuin tahattomasti tai kätelläkseen.
Kun vietän kavereideni kanssa ”tyttöjen iltaa” mennään metsän keskelle mökkiin, juodaan kyllä viinaa kuin pienet sienet mutta muuten lähinnä jutellaan, laitetaan ruokaa ja pelataan korttia.
Mies tietää tasan tarkkaan historiani. Hän toteaa että ”hyväksi ei tule ilman harjoittelua” ja ”järvi ei kulu soutamalla”. Henkilökohtaisesti ei ole mitään tarvetta enää lähteä etsimään mitään. Riittävän monta huonoa on kokeiltu että tunnistaa hyvän kun se tulee vastaan. Minulla ei ole mitään harhakäsityksiä siitä että aidan takana olisi vihreämpää ruohoa. Kokemuksesta tiedän myös että näin hyvää rakastajaa ei löydy helposti eikä niitä taatusti ole montaa vapaalla jalalla. Olen onnellinen kokemuksistani. Näin tiedän tasan tarkkaan mistä pidän ja mistä en ja uskallan myös vaatia mieheltäni nautintoa. Hän tietää etten säikähdä mistään, asioista (erityisesti seksiasioista) voi puhua avoimesti. Meillä on hyvin onnellinen parisuhde. Ja sekös teitä moralisteja kiukuttaa :)
Voisin, olettaen ettei olisi tullut mitään sukupuolitauteja villeiltä sinkkujoilta, tai että seksikumppanien määrä ei karkaa satoihin.
- Mies 31 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkäätkö itse villistä sinkkuelämästä? Onko arvosi samanlaiset? Jos olet kaksinaismoralisti, niin unohda terveellä libidolla varustettu nainen.
Määrittele "terve libido"? Määrittääkö sen 10, 100 vai 200 seksikumppania? Onko ihminen (mies tai nainen) sairas libidoltaan, jos ei harrasta irtosuhteita 300 ihmisen kanssa ennen parisuhdetta?
Ei, mutta ei ole sellainenkaan millääm lailla "sairas", joka on harrastanut irtosuhteita runsaasti.
Sinä näköjään nyt sitten määrität, että "villi sinkkuelämä" = 300 irtosuhdetta. Mistä sen tiedät?
Minusta olennaisinta ei ole kenenkään seksuaalinen aktiivisuus, vaan se, kykeneekö hän pidempiin suhteisiin ja uskollosuuteen. Jos joku on rakastumista odotellessa harrastanut paljon seksiä, mitä ihmeen pahaa siinä on, olettaen, että hän on huolehtinut kondomin käytöstä!
Mutta jos se "villi sinkkuelämä" = pettäminen ja Salkkarityyppinen juonittelu, niin hyi, sellaista en naisena katsoisi miehessäkään.
Ohis
Samaa asiaa olen itsekin usein ihmetellyt näissä asenteissa. Miten "tavarasta tulee käytetympää" jos nainen harrastaa seksiä vuoden aikana kerran viikossa eri kumppanin kanssa, kuin naisella joka on harrastanut vuoden aikana 3 kertaa viikossa seksiä oman kumppaninsa kanssa?
Kun huolehtii omasta seksuaaliterveydestään ja pitää myös huolen, ettei satuta millään tasolla kumppaniaan, niin mitä väliä kumppanien lukumäärällä on?
Harva pystyy olemaan uskollinen parisuhteessakaan, kun on sitä sorttia, että tuntemattomien kanssa hyppää seksiin.
Kyllä se menee päinvastoin. Kun on saanut tarpeekseen yhden yön jutuista, niin niitä ei todellakaan kaipaa. Sitä osaa arvostaa, että saa harrastaa suojaamatonta (miehelle tehty vasektomia) seksiä ihmisen kanssa, joka tietää mistä nautin ja jonka kanssa on hauskaa. Rentoa, nautinnollista, kiireetöntä, paineetonta yhdessäoloa.
Vaikka eroaisimme niin en usko, että jaksaisin ihan heti alkaa uudestaan etsiä satunnaisseksiseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En alkaisi enää edes kaverisuhteeseen. Semmoiset naiset tuntuu olevan kuin jäähyllä parisuhteessa.. Sitten kun lähdetään viettämään tyttöjen iltaa, niin oksat pois.
Tylsä on se, joka tykkää istua/tanssia, juoda viiniä paikallaan ja jutella. Kyllähän jokaisella pitää olla toinen mies kierroksessa edes sen illan ajan. Miksei muut edes pussaile?! Eihän se ole kakaramaista käytöstä, se on pientä piristettä. Kun kaikki ei tarvii piristettä, kun asiat on ihan hyvin näineen. EI VOI OLLA!!!
Olen mielelläni tylsä paikallaan olija, joka nauttii lasin kaksi ja hyvästä juttuseurasta ja musiikista. Yön tullen hiivin mielelläni ihanan mieheni kainaloon.
N48 onhan noita nähty
Mielenkiintoinen näkemys. Mulla on ollut varmasti parisataa irtosuhdetta ennen naimisiin menoa. Parin miehen kanssa seurustelinkin pidemmän pätkän, toisen kanssa vuoden ja toisen kanssa 6kk. Ikinä en pettänyt. Nyt olen ollut yli 20 vuotta saman miehen kanssa. En ole tänä aikana edes tanssinut hitaita muiden miesten kanssa, pussaamisesta puhumattakaan. Kukaan toinen mies ei ole koskettanut minua viimeiseen 20 vuoteen muuten kuin tahattomasti tai kätelläkseen.
Kun vietän kavereideni kanssa ”tyttöjen iltaa” mennään metsän keskelle mökkiin, juodaan kyllä viinaa kuin pienet sienet mutta muuten lähinnä jutellaan, laitetaan ruokaa ja pelataan korttia.
Mies tietää tasan tarkkaan historiani. Hän toteaa että ”hyväksi ei tule ilman harjoittelua” ja ”järvi ei kulu soutamalla”. Henkilökohtaisesti ei ole mitään tarvetta enää lähteä etsimään mitään. Riittävän monta huonoa on kokeiltu että tunnistaa hyvän kun se tulee vastaan. Minulla ei ole mitään harhakäsityksiä siitä että aidan takana olisi vihreämpää ruohoa. Kokemuksesta tiedän myös että näin hyvää rakastajaa ei löydy helposti eikä niitä taatusti ole montaa vapaalla jalalla. Olen onnellinen kokemuksistani. Näin tiedän tasan tarkkaan mistä pidän ja mistä en ja uskallan myös vaatia mieheltäni nautintoa. Hän tietää etten säikähdä mistään, asioista (erityisesti seksiasioista) voi puhua avoimesti. Meillä on hyvin onnellinen parisuhde. Ja sekös teitä moralisteja kiukuttaa :)
Minulla on alle sata, puolisoni lukumäärästä ei ole aavistustakaan. Kumpaakaan ei historia kiinnosta. Kuten edellä juuri kirjoitin, ei ole pienintäkään kaipuuta satunnaisseksisuhteisiin, täysin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En! Ehdottomasti En!
Zinc
Hyvä. S*ksistä nauttivan naisen olisi ikävää elää erektiohäiriöisen kanssa.
Se on totta, että aamuisin on useinkin häiriö päällä.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, että oikeasti ollut villi, vai onko vain kertonut itse? Aika monen "villi sinkkuelämä" ei tosiaankaan oo kovin kummoisen villiä. Muutama pano siellä täällä ja muuten brunsseja ystävättärien kanssa, kotona netflixiä ja sisustusblogien lukemista.
Aloittaja luki kuvauksen naisen deittiprofiilista ja miettii, uskaltaako laittaa moi-viestin johon ei tule saamaan vastausta. Sen enempää ei ole naista "tarjolla".
:-DDDDDD
Ei ole tarkoitus loukata ketään mutta itselleni tulee mieleen sen tietyn sanan mukainen nainen, ei vaan voi mitään. Ihan samalla lailla miespuoliset sonnit, en arvosta. Olisi itsestäni todella hämmentävää olla kyseisen naisen kanssa yhdessä ja ties vaikka sortuisi siihen uudestaan, jotain tasoa.
Ryhdyin, menin naimisiin, tehtiin lapsi. Sitten alkoi rouvan menneisyys selvitä ja oli hieman valehdellut. Otin eron. Jos olisin tiennyt asiat etukäteen niin en olisi edes aloittanut seurustelua.
Kaikissa ihmisissä on plussia ja miinuksia. "Villin nuoruuden" lasken miinukseksi, joten vastaavasti täytyisi löytyä niitä plus-ominaisuuksia vastapainoksi.
Kuka niitä kumppaneiden määriä edes kertoo toisilleen? Ja jos ei kerro niin ei sitä toinen voi tietää.
Nr 57, tuohan kertoo vain omasta asuinpaikastasi. Olen ollut oman puolisoni kanssa kohta kuusi vuotta eikä hän ole tavannut eksistäni ketään muuta kuin ex-aviopuolisoni. Eikä todennäköisesti tule koskaan tapaamaan.
En. Koska tautikanta. Kortsu ei suojaa kuin osittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö, että oikeasti ollut villi, vai onko vain kertonut itse? Aika monen "villi sinkkuelämä" ei tosiaankaan oo kovin kummoisen villiä. Muutama pano siellä täällä ja muuten brunsseja ystävättärien kanssa, kotona netflixiä ja sisustusblogien lukemista.
Aloittaja luki kuvauksen naisen deittiprofiilista ja miettii, uskaltaako laittaa moi-viestin johon ei tule saamaan vastausta. Sen enempää ei ole naista "tarjolla".
Tulkintasi meni vähän pieleen, valitettavasti.
Noh, kyllä siitä naisesta varmaan muutama näyte tutkittavaksi täytyy pumpulipuikolla ja pipetillä ottaa parista kohtaa ennenkuin uskaltautuu, ettei vaan villistä sinkkuilusta ole jäänyt ikäviä yllätyksiä.
Kyllä me hyväksyttiin se kummaltakin kun yhteen mentiin minä 26 ja mies 29- vuotiaina. Eipä sitä ole tarvinnut sitten suhteen aikana enään kaivata. Kummatkin olivat kokeneet yhden illan suhteita ihan tarpeeksi ja yksinkin oloa. Alussa vielä petettiinkin ja sitten todettiin ettei se vaihtamalla parane. Joku kumma vetovoima toi aina yhteen eikä voinut unohtaa riitojen jälkeen ja tuli kamala ikävä. Oli hyvä kun alussa ei ollut mitään ruusuilla tanssimista ja sokeaa huumaa kun särmiä hiottiin. Suurta huumaa alulla muilla ja täydellisesti alkaneet suhteet kaikki loppuivat muilla ja kaikki meidän läheiset ja sukulaiset ovat eronneet ja perustaneet uusio perheitä montaa kertaakin. Meillä ei ihan täydellisesti lähtenyt mutta vastoinkäymiset ovat vain liimanneet yhteen entistäkin enemmän. Nuorena ja tyhmänä kun virheitä tekee niin se menee kokemattomuuden piikkiin ja on ihan hyväksyttävää ja sitten jos niitä samoja virheitä alkaa toistaa vanhemmallakin iällä niin en ymmärrä.
Tiedän turvallisesti vakiintuneitakin tapauksia ja sitten niitä, joilla viiraa nupissa niin pahasti ettei tulisi mitään.