Olen edelleen sitä mieltä, että kaikki pääsykokeet tulisi perua tältä keväältä ja opiskelupaikat tulisi jakaa hakutoiveen/ylioppilastodistuksen perusteella

Reilu? No ei todellakaan.

Miten niin olisi reilu? Perustelisitko.

Ei, vaan äärimmäisen epätasa-arvoinen. Pääsykokeet järjestetään kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Miten niin olisi reilu? Perustelisitko.

Parhaat oppilaat saa opiskelupaikat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin olisi reilu? Perustelisitko.

Parhaat oppilaat saa opiskelupaikat.

Esim tän vuoden kirjoittajat joutuneet älyttömän paineen alla suoriutumaan ylppäreistä, joten voinut tulla aika paljon alisuoriutumista tasoon nähden. Olis ihan kiva päästä näyttämään osaamistaan pääsykokeissa...

Kai tiedät ap että kaikki korkeakouluopiskelijat eivät ole käyneet lukiota? Omassakin pääaineessa on ihmisiä jotka ovat hakeneet yliopistoon ammattikoulupohjalta, pääsykokeiden perusteella. Ei tuo olisi mitenkään päin reilu ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin olisi reilu? Perustelisitko.

Parhaat oppilaat saa opiskelupaikat.

Eivät välttämättä. Ammattikoulujen puolelta tulee myös lahjakkaita oppilaita, jotka eivät ole kirjoittaneet mitään.

Pääsykoe on kaikkein tasa-arvoisin menetelmä. Kaikilla on sama lukuaika ja koeaika, ja lisäksi testataan luetun soveltamista sille nimenomaiselle hakualalle. Tulokset ovat myös keskenään kaikkein vertailukelpoisimmat.

Jos on olevinaan niin hyvä, niin silloin pääsee todistusvalinnassa muutenkin. Jos todella haluat korkeakouluun, lue pääsykokeeseen.

Ja sitten on ne joilla kiinnostus opiskeluun on herännyt vasta aikuistumisen myötä, eli jotka ovat vuosia sitten kirjoittaneet alisuoriutuen, ja jotka nyt hakevat motivoituneina opiskelemaan. Ylppäritodistusten merkitys on pääsykoeuudistusten myötä noussut valtavasti. Esim silloin kun itse kirjoitin vuonna 2013 kaikki sanoivat että "ei niitä numeroita kukaan kysy myöhemmin". Silloin ei kysyttykään. Ei mun todistus huono ole, mutta ei sillä kyllä myöskään voiteta tuoreita ylioppilaita jotka ovat lähteneet kirjoituksiin tietäen mistä saa pisteitä opiskelijavalintaan.

Olen itse samaa mieltä, vaikka en omista hyvää yo-todistusta. Ei pidä vaarantaa opiskelijoita koronan takia, vaan ottaa kaikki sisään heidän todistuksien mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse samaa mieltä, vaikka en omista hyvää yo-todistusta. Ei pidä vaarantaa opiskelijoita koronan takia, vaan ottaa kaikki sisään heidän todistuksien mukaan.

Kaikki sisään korkeakouluihin? Viiraako?

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten on ne joilla kiinnostus opiskeluun on herännyt vasta aikuistumisen myötä, eli jotka ovat vuosia sitten kirjoittaneet alisuoriutuen, ja jotka nyt hakevat motivoituneina opiskelemaan. Ylppäritodistusten merkitys on pääsykoeuudistusten myötä noussut valtavasti. Esim silloin kun itse kirjoitin vuonna 2013 kaikki sanoivat että "ei niitä numeroita kukaan kysy myöhemmin". Silloin ei kysyttykään. Ei mun todistus huono ole, mutta ei sillä kyllä myöskään voiteta tuoreita ylioppilaita jotka ovat lähteneet kirjoituksiin tietäen mistä saa pisteitä opiskelijavalintaan.

Tämä. Itselläkin ihan kohtuullinen yo-todistus, mutta paremmankin olisin saanut jos kotioloni olisivat olleet normaalit. Isäni sairastui vakavasti psyykkisesti kun olin lukiossa, meillä oli kotona turvattomuutta, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, pelkoa ja jokapäiväistä alkoholinkäyttöä. Välillä lähdimme äidin ja siskon kanssa sukulaisille isää pakoon muutamaksi viikoksi. Välillä isä oli suljetulla lepäämässä kunnes helvetti repesi taas kotona.

Kirjoita siinä sitten ylioppilaaksi parhaansa mukaan....(anteeksi pitkästä sepustuksesta).

Jos on huono yo-todistus, niin sitä voi mennä korottamaan.

Samanlaisia ongelmia voi olla myös ihmisillä, kun on pääsykokeiden aika, jolloin ei välttämättä voi lukea niin hyvin kuin voisi. Miksi silloin pääsykoe on suuremmassa arvossa, kuin yo-todistukset? En ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten on ne joilla kiinnostus opiskeluun on herännyt vasta aikuistumisen myötä, eli jotka ovat vuosia sitten kirjoittaneet alisuoriutuen, ja jotka nyt hakevat motivoituneina opiskelemaan. Ylppäritodistusten merkitys on pääsykoeuudistusten myötä noussut valtavasti. Esim silloin kun itse kirjoitin vuonna 2013 kaikki sanoivat että "ei niitä numeroita kukaan kysy myöhemmin". Silloin ei kysyttykään. Ei mun todistus huono ole, mutta ei sillä kyllä myöskään voiteta tuoreita ylioppilaita jotka ovat lähteneet kirjoituksiin tietäen mistä saa pisteitä opiskelijavalintaan.

Tämä. Itselläkin ihan kohtuullinen yo-todistus, mutta paremmankin olisin saanut jos kotioloni olisivat olleet normaalit. Isäni sairastui vakavasti psyykkisesti kun olin lukiossa, meillä oli kotona turvattomuutta, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, pelkoa ja jokapäiväistä alkoholinkäyttöä. Välillä lähdimme äidin ja siskon kanssa sukulaisille isää pakoon muutamaksi viikoksi. Välillä isä oli suljetulla lepäämässä kunnes helvetti repesi taas kotona.

Kirjoita siinä sitten ylioppilaaksi parhaansa mukaan....(anteeksi pitkästä sepustuksesta).

Tämäpä juuri. Mulla oli ylppäreiden aikaan myös kotona hankalaa isän alkoholismin takia. Suurin osa abiturienteista asuu kotona, ja ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään erilaisten kotiolojensa vuoksi. Muun muassa tämän takia ylppäritodistuksen ei pitäisi painaa kovin paljoa opiskelijavalinnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten on ne joilla kiinnostus opiskeluun on herännyt vasta aikuistumisen myötä, eli jotka ovat vuosia sitten kirjoittaneet alisuoriutuen, ja jotka nyt hakevat motivoituneina opiskelemaan. Ylppäritodistusten merkitys on pääsykoeuudistusten myötä noussut valtavasti. Esim silloin kun itse kirjoitin vuonna 2013 kaikki sanoivat että "ei niitä numeroita kukaan kysy myöhemmin". Silloin ei kysyttykään. Ei mun todistus huono ole, mutta ei sillä kyllä myöskään voiteta tuoreita ylioppilaita jotka ovat lähteneet kirjoituksiin tietäen mistä saa pisteitä opiskelijavalintaan.

Tämä. Itselläkin ihan kohtuullinen yo-todistus, mutta paremmankin olisin saanut jos kotioloni olisivat olleet normaalit. Isäni sairastui vakavasti psyykkisesti kun olin lukiossa, meillä oli kotona turvattomuutta, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, pelkoa ja jokapäiväistä alkoholinkäyttöä. Välillä lähdimme äidin ja siskon kanssa sukulaisille isää pakoon muutamaksi viikoksi. Välillä isä oli suljetulla lepäämässä kunnes helvetti repesi taas kotona.

Kirjoita siinä sitten ylioppilaaksi parhaansa mukaan....(anteeksi pitkästä sepustuksesta).

Tämäpä juuri. Mulla oli ylppäreiden aikaan myös kotona hankalaa isän alkoholismin takia. Suurin osa abiturienteista asuu kotona, ja ovat epätasa-arvoisessa asemassa keskenään erilaisten kotiolojensa vuoksi. Muun muassa tämän takia ylppäritodistuksen ei pitäisi painaa kovin paljoa opiskelijavalinnassa.

Mutta samanlaisia hankalia tilanteita voi olla myös pääsykokeiden aikaan. Mielestäni on hirveää, että henkilö joka on opiskellut hyvin ja ahkerasti ei pääse välttämättä kouluun, koska yksi pääsykoe meni huonosti henkilökohtaisten syiden takia. Ja pääsykokeen pääsee vain kerran vuodessa tekemään, yo-kokeen sen sijaan kahdesti.

Ei ole hyvä ajatus. Oikeasti tämän vuoden abit ovat olleet todella stressaavassa tilanteessa, kun äkillisesti yo-kokeet aikaistettiin ja tiivistettiin.

Keväällä ei pääsykokeita voida järjestää, mutta ehkä sitten syksyllä tai jonkinlainen etä-pääsykoe keväällä.

Vierailija kirjoitti:

Jos on huono yo-todistus, niin sitä voi mennä korottamaan.

Samanlaisia ongelmia voi olla myös ihmisillä, kun on pääsykokeiden aika, jolloin ei välttämättä voi lukea niin hyvin kuin voisi. Miksi silloin pääsykoe on suuremmassa arvossa, kuin yo-todistukset? En ymmärrä.

1. Osa yliopistoon hakevista ei ole kirjoittanut lainkaan ylioppilaaksi.

2. Pääsykoe mittaa tasapuolisemmin ja kohdennetummin kykyä selvitä yliopisto-opinnoista juuri sillä alalla jolle on haemassa.

3. Korottaminen sen jälkeen kun yo-kokeesta on esim kymmenen tai kaksikymmentä vuotta on järjetön vaatimus. Mieti työssäkäyvää aikuista, onko realistisempaa työn ohella valmistautua pääsykokeisiin lukemalla samat materiaalit kuin kaikki muutkin hakijat, vai lukea uudestaan kymmenen kurssikirjaa historiaa?

4. Pitkälle menevien johtopäätösten tekeminen 18-vuotiaana saadusta koenumerosta on jo lähtökohtaisesti idioottimaista. Pääsykokeessa hakija näyttää ajankohtaiset kykynsä monipuoliseen ja soveltavaan ajatteluun. Mielestäni siitä saa aikalailla enemmän infoa hakijasta mahdollisena opiskelijana kuin siitä onko hän kirjoittanut matikasta ämmän vai een.

5. Se, mistä aineesta saa mitenkin paljon pisteitä on usein hyvin epäloogista. Matemaattisten aineiden arvosanat painavat suhteessa enemmän kuin muut, myös haettessa humanistisiin aineisiin. Haluatko kaikki vuosia sitten lukion käyneet täyttämään iltalukion matikankurssit että he pääsevät opiskelemaan englantia tai kirjallisuustiedettä? Onko tämä oikeasti mielestäsi järkevä systeemi?

Joillekin linjoille järjestetään aina pääsykoe netissä. Tässä olisi vaihtoehto muillekin pääsykokeille. Koe aika on niin lyhyt ettei siinä juurikaan kerkeä katsomaan vastauksia kirjoista. Itse en ehtinyt vastaamaan neljään vikaan kysymykseen ollenkaan kun itse hain kouluun viime vuonna tuollaisella pääsykokeella. Enkä tosiaan ehtinyt mitään kirjoja tutkailemaan kun piti vastata 100 kysymykseen 2 tunnissa. Parhaat tuosta kirjallisesta kokeesta kutsuttiin netissä pidettävään haastatteluun.

Ei todellakaan olisi reilua. Itse olen vaihtamassa alaa (taustalla jo yliopistotutkinto) ja haen lääkikseen. Kirjoitin aikanaan biologian, maantiedon, lyhyen matikan, äikän, englannin ja ruotsin, joista kaikista on L:ää ja E:tä. En kuitenkaan voisi päästä todistusvalinnalla sisään, koska en ole kirjoittanut fysiikkaa, kemiaa tai pitkää matikkaa, jotka tarvitaan lääkiksen todistusvalintaan.

En kyllä haluaisi sellaiselle lääkärille, joka on päässyt sisään säälistä.