Kestämättömiä vaitteitä siitä että talous edellä voisi mennä - pandemian tuhot maksaisivat joka tapauksessa vaikka eristystoimia ei käytettäisikään

Jännä että tätä ei osa talousajattelijoista ymmärrä. tai eihän ne mitään ajattelijoita ole ....

Tuota noin. Mistä olet saanut päähäsi, että on vain kaksi vaihtoehtoa: hössöttää ja rajoittaa kaikki, mikä keksitään TAI olla tekemättä yhtään mitään?

Todellisuudessahan kaikki valtiot tekevät JOTAIN. Mutta sen suhteen on eri linjoja, mikä tehoaa ja kannattaa ja mikä ei. Turhiin toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä, koska niihin käytettävä raha ON POISSA JOSTAKIN, MM. VANHUSTENHOIDOSTA JA MUUSTA TERVEYDENHOIDOSTA, JOISSA ON MYÖS - HUOM!!! - KYSE IHMISHENGISTÄ!

Lisäksi kustannuksiin VOI vaikuttaa. Ja siihen, mihin panostetaan. Tässä on kolme päälinjaa:

- Lähdetäänkö siitä, että testataan kaikki ja eristetään havaitut tartunnat ja samaan aikaan muu yhteiskunta, ml. talouselämä pyörii suhteellisen normisti. Epidemia pitkittyy, mutta intensiteetti pysyy vähäisenä. Tämä on ns. Etelä-Korean malli. Maassa - toisin kuin moni täällä luulee - on kyllä vielä epidemia. Ei virus mihinkään HÄVIÄ, niin kauan kuin rokotetta ei ole olemassa eikä ns. laumasuojaa. Esimerkiksi eilen maassa tuli ilmi 78 uutta tartuntaa ja kuusi ihmistä kuoli.

https://www.worldometers.info/coronavirus/country/south-korea/

- Lähdetäänkö siitä, että sairastuneet testataan, jos saavat kovia oireita ja/tai ovat avainammateissa terveydenhoidossa, muut sairastavat kotona. Testihän ei sinänsä ketään paranna, eikä lieväoireisiä kannata ottaa sairaalahoitoon. Samaan aikaan rajoitetaan tilaisuuksia, joissa tartunnat helposti leviävät, mm. suljetaan koulut. Iso osa kansasta sairastuu kyllä, mutta hiukan pidemmän ajan kuluessa niin, että tehohoitokapasiteetti riittää melko vähäisin lisäsatsauksin. Tämä on monen Länsi-Euroopan malli, ml. Suomen.

- Lähdetäänkö siitä, että testataan em. tavalla ja otetaan vastaan se, että iso osa kansasta sairastuu joka tapauksessa nopeasti ja panostetaan sitten tehohoidon kapasiteetin nostoon niin, että selvitään yhdellä rysäyksellä tulevasta epidemiasta. Muutoin yhteiskunta toimii melko vähäisin rajoituksin. Tämä on mm. Ruotsin ja Hollannin malli.

https://www.spiegel.de/consent-a-?targetUrl=https%3A%2F%2Fwww.spiegel.de%2Finternational%2Feurope%2Fdutch-exceptionalism-will-hol…

Ok, sitten toki on vielä köyhien kehitysmaiden linja, jossa ei voida juurikaan muuta kuin seurata sivusta. Rajoituksista seuraisi rutiköyhien ihmisten kuoleminen nälkään, näin kärjistetysti sanottuna.

Ylipäänsä pidän hem.etin tyhmänä ja naiivina mussuttaa, että "ei sillä rahalla ole merkitystä, kun on hengistä kyse". Kyllä sillä on, jos se raha on pois asioista, joilla on isompi merkitys henkien säästymisessä!

Jotakin voi ja pitää tehdä, mutta ylireagointi on tarpeetonta.

Nyt taloudelle aiheutuvat vahingot ovat suurempia kuin mitä varotoimenpiteillä on saavutettu.

Muistutan miljoonannen kerran että joka jeesuksen vuosi satoja suomalaisia kuolee kausi-infleunssaan ja todennäköisesti koronaan on kuolemassa vähemmän. Tästä huolimatta koko maata ei pisteteä seis kausi-influenssakauden ajaksi, itseasiassa siihen ei varauduta juuri mitenkään.

3, pitkälti samaa mieltä. Mutta se iso ero on kumminkin, että kausi-influenssaan on rokote, koronaan ei ole. Eli riskiryhmät voivat itse vaikuttaa riskeihinsä.

Mutta joo, iso joukko kuolee kausi-influenssaankin, ja kas kummaa: kukaan ei panikoi terveydenhoitokapasiteetin romahtamisesta.

Mutta on kyllä tiedostettava sekin, että JOS mitään ei tehtäisi, Suomessa kuolisi ennusteen mukaan moninkertainen määrä ihmisiä koronaan verratuna influenssaan, ja kriisi kestäisi siihen asti, kunnes noin 60 prosenttia kansasta on sairastanut (brittirn arvio laumasuojasta) TAI saadaan rokote. Ja se kestää kyllä yli vuoden. Todennäköisesti kuolleita olisi siis vaikkapa vaan prosentin kuolleisuudella (tiedetyistä tartunnoista kuolee 2-3 prosenttia, mutta oireettomia on arvioiden mukaan vähintään saman verran) 0,01X3000000 eli 30 000.

On se toki iso määrä ihmisiä, eli jotain kannattaa tehdä, mutta siitä voi AINA debatoida, mikä on tehokasta ja mikä lähinnä näennäispuuhastelua, jolla rauhoitellaan hysteerisiä kansalaisia.

2

Niitä rokotteita voisi alkaa tutkimaan ihan kunnolla täälläkin eikä odottaa että joku muu sen tekee.

Jälkikäteen on todella mielenkiintoista vertailla Suomen ja Ruotsin malleja. Todennäköisesti Ruotsissa tulee enemmän kuolleita, mutta vähemmän vahinkoa talouteen. Suomessa saadaan (toivottavasti) kuolemat pysymään alhaisemmissa lukemissa, mutta toisaalta saadaan todella vakavat ja pitkäkestoiset vauriot talouteen. Syvä lama aiheuttaa myös kuolonuhreja ja muuta kärsimystä, eli voikin käydä niin, että mikä koronakuolemissa säästetään, saadaankin niskoillemme lamakuolemien kautta.

Ruotsin mallissa kuuolemien määrä voi räjähtää, jos tehohoitokapasiteetti ylittyy. Silloin hoitamatta jää ja kuolee paljon ihmisiä, jotka normaalioloissa olisivat selvinneet hengissä. Toisaalta jos kenttäsairaaloiden ym. avulla saadaan tehohoitokapasiteettia riittävästi, on Ruotsin tie perusteltu, koska sillä tavalla sairaus saadaan nopeasti läpi väestön ja laumaimmuniteetti riittävälle tasolle.

Joko Ruotsissa uskotaan että heillä on riittävä tehohoitokapasiteetti tai siellä ajatellaan inhorealistisesti, että parempi antaa tuhansien mummojen ja muuten sairaiden kuolla kuin aiheuttaa koko maan kattava lama.