Sanna Marin ratkaisee kaiken ottamalla lisää velkaa
Velalla saadaan kaikki pyörimään aivan kuten ennenkin, ja jaettua kansalle hyvää hallituksen karttuisasta kädestä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Kun Suomessa oli ns. suuret nälkävuodet 1866-1868, niin noin 8 % suomalaisista menehtyi niiden seurauksena. Tuolloin olisi ollut syytä ottaa reilusti velkaa väestön pelastamiseksi, mutta tuolloisen poliittisen eliitin arvomaailmassa ”vastikkeettoman avun” antaminen rahvaalle nähtiin kansakunnan moraalia rappeuttavana siveellisyyskysymyksenä.
Jos Marinin hallitus katsoisi tässä tilanteessa vain valtion velkaa, niin hyvin moni yksityisen kansalainen ja yritys olisi heille erittäin katkera puhumattakaan koronaepidemian suoranaisista terveysvaikutuksista.
Juu, parempi ajatella vain omaa persettä, ellei kerran ole luonteeltaan johtaja ja kaikista välittävä. Jotain siinä kuitenkin tuhoaa, sairaita tai kaikkien tulevaisuuden. Oma perse, sen voi siis aina ajatella kansan hyvänä. Eikä tarvitse tosiaan olla johtaja, edes heidän kanssaan yhteistyötä tekevä, kun oma perse riittää.
Pätee muuten lähes jokaiseen poliitikkoon. Perseen draivilla siellä ovat.
Äänestäkää lisää perseitä!
Vierailija kirjoitti:
Kun Suomessa oli ns. suuret nälkävuodet 1866-1868, niin noin 8 % suomalaisista menehtyi niiden seurauksena. Tuolloin olisi ollut syytä ottaa reilusti velkaa väestön pelastamiseksi, mutta tuolloisen poliittisen eliitin arvomaailmassa ”vastikkeettoman avun” antaminen rahvaalle nähtiin kansakunnan moraalia rappeuttavana siveellisyyskysymyksenä.
Jos Marinin hallitus katsoisi tässä tilanteessa vain valtion velkaa, niin hyvin moni yksityisen kansalainen ja yritys olisi heille erittäin katkera puhumattakaan koronaepidemian suoranaisista terveysvaikutuksista.
Se oli nimenomaan silloinen "valtiovarainministeri" (valtiovaraintoimituskunnan päällikkö) J.V Snellman, joka päätti, että velkaa ei oteta ja viivyttelyllään aiheutti kymmenientuhansien ihmisten nälkäkuoleman. Että tällainen "kansallisankari" meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun Suomessa oli ns. suuret nälkävuodet 1866-1868, niin noin 8 % suomalaisista menehtyi niiden seurauksena. Tuolloin olisi ollut syytä ottaa reilusti velkaa väestön pelastamiseksi, mutta tuolloisen poliittisen eliitin arvomaailmassa ”vastikkeettoman avun” antaminen rahvaalle nähtiin kansakunnan moraalia rappeuttavana siveellisyyskysymyksenä.
Jos Marinin hallitus katsoisi tässä tilanteessa vain valtion velkaa, niin hyvin moni yksityisen kansalainen ja yritys olisi heille erittäin katkera puhumattakaan koronaepidemian suoranaisista terveysvaikutuksista.Velkaa vältettiin myös siksi, että markka oli oli uusi ja epävarma valuutta. Ohis.
Mistä tuota asiaa voi opiskella lisää?
Kultakalani tekee älykkäämpiä avauksia.