Onko autoimmuunisairaalla vahva vai heikko immuunipuolustus?

Up

Mulla autoimmuuni kilpirauhastulehdus. Luin ettei vaikuta korona-altistukseen. Tai ettei vaikuttaisi. En ole sairastanut koskaan influenssaa ja muutenkin suht flunssaton *koputan puuta*.

Vierailija kirjoitti:

Mulla autoimmuuni kilpirauhastulehdus. Luin ettei vaikuta korona-altistukseen. Tai ettei vaikuttaisi. En ole sairastanut koskaan influenssaa ja muutenkin suht flunssaton *koputan puuta*.

Mullakin on se ja kaikki muutkin autoimmuunisairaudet.

Sinällään niitä ei lueta riskiksi, mutta koronsn suhteen puhutaan siitä, että terveet nuoret toipuvat paremmin, kun niiden elimistön puolustuskyky on parempi. Vanhat huonommin, kun puolustuskyky on heikentynyt. Toisaalta tappava sytokiinimyrsky tulee liian voimakkaasta immuunipuolustuksesta.

Kiinnostaisi tietää, onko autoimmuunisairailla ylipäänsä voimakkaampi vai heikompi immuunipuolustus. Siinähän on kyse immuunipuolustuksen sairaudesta, joten luulisi, että joku yhteys voisi olla.

Ap

Ainakin astma ja reuma ovat. 

Ootas kun mä muistelen....mulla on kolme autoimmuunia, sisätauteja. En tarkenna, koska yhdistelmä on tunnistettava. Kontrollikäynnillä yhden tiimoilta gastroenterologi mainitsi, että on yksilöitä, joilla on taipumus sairastua näihin, ja heillä on ilmeisesti jonkinlaista vikaa T-imusoluissa, jotka hyökkäävät omia kudoksia vastaan. Länsimainen lääketiede kuulemma tunnistaa ongelman, muttei osaa tehdä sille mitään. "Ongelma" helpottaa iän myötä immuunivasteen laskiessa. (Toden totta, viimeinen dg tuli kolmekymppisenä.)

En muista tarkemmin, tästä on jo muutama vuosi. Tämän perusteella - ja sen. että syön sytoja, ja valkosolut reagoivat silti kuten terveellä - voisi kuvitella että vahva? Noron olen sairastanut 2006, influenssan 1997, jonkun vuoden välein joku pikkunuha. Coronan suhteen en ole virallisesti riskiryhmää, mutten kyllä ota riskejäkään. Pysyn kotona, kontaktit minimissä.

Näyttää olevan hivenen vaihtelua THLn ja eri sairaanhoitopiirien listauksissa riskiryhmistä. Autoimmuunisairaudet mainitsee muutama sairaanhoitopiiri yleisenä könttänä riskiryhmäksi corona-ohjeissaan, osa yksilöi astman ja reuman. THL mainitsee vain diabeteksen, ja senkin pitää olla elinvaurioita aiheuttanut. Olen jo tykönäni päättänyt olla ihan sokeasti luottamatta noihin listauksiin, ja elän elämääni kuin olisin useammassakin riskiryhmässä, kilpirauhasen, ihon ja maksan autoimmuunisairaudet ovat tällä hetkellä onneksi hyvässä tasapainossa, niin ei tarvitse terveydenhuollon palveluita lähiaikoina. Kauppa+muut asiatkin olen järjestänyt niin ettei tarvitse edes viikoittain ihmistenilmoilla hypätä.

Lääkitykset esim. Reumaan laskee vastustuskykyä.

Tätä mäkin olen miettinyt ja yrittänyt huhuilla täälläkin, jos joku tietäisi. Itseä huolettaa just tuo, kun perussairaus on josellainen jossa solut hyökännyt kehoa vastaan niin mitne tuollainen virus joka ohjelmoi kehon myös tuhoamaan keuhkot oikein vaikuttaa?! Ja just maalaisjärjellä käsittäisin immuunipuolustuksen olevan "liian vahva", kun kerta hoitona on immuunivastetta heikentäviä lääkkeitä? Onk ose sit siis normitilassa jotnekin normaalia vahvempi yhä kaikkia tauteja vastaan, jos ei ole käytössä noita heikentäviä lääkkeitä?

sairas immuunipuolustus nimensä mukaisesti (autoimmuuniSAIRAUS) eli virheellisesti toimiva. Eli ei ole kyse siitä, että olisi vahva tai heikko, vaan että reagoi virheellisesti.

https://www.newscientist.com/article/2099313-autoimmune-diseases-may-be…

On mahdollista, että autoimmuunisairaus on vahvan immuunipuolustuksen sivuvaikutus. Tuossa New Scientistin artikkelissa kerrotaan aiheesta evoluutiobiologian näkökulmasta. 

Minulla on autoimmuunisairaus MS-tauti, ja ennen immunomodulatoristen MS-lääkityksen aloittamista olin aina paljon harvemmin kipeänä kuin kaverini ja perheenjäseneni. 

Oli mitä oli(lääkäritkäänhän ei vieläkään oikein tiedä mistä autoimmuunisairaudet johtuvat)niin miten tuollainen virus sitten sekoittaa jo ennestään "sekaisin"olevaa elimistön toimintajärjestelmää? et iskeeköhän kuitenkin kovempaa kuin normi-terveeseen kehoon?:/

Jokainen sairaus aiheuttaa oireita, minkä perusteille se todetaan. Jokainen oire vaikuttaa siihen miten asiat elämässä vaikuttaa niihin. Jos sinulla on astma, sinulla on periaatteessa krooninen keuhkoputken tulehdus. Jos se on hoitamaton ja saat influenssan, niin sitä pahentaa sinun astmaasi. Hoitamaton astma + influenssa siis hyvin paha. Hoidettu astma vastaa lähes tervettä tilannetta joten lähes terveet keuhkot + influenssa = lähes ok influenssa. Ei tietenkään näin suoraan, mutta periaatteessa, hyvässä hoitotasapainossa oleva astma nostaa sinut pois riskiryhmästä. Mutta tervekeuhkoinenkin voi saada hengenahdistusta influenssassa tai koronassa. Joten sama ohje molempien kanssa, avaavaa jos tarvii, jos ei auta niin sairaalaan.

Muiden riskiryhmien kanssa on vähän jännempi juttu. Esim. Sydänvaivat. Korona iskee keuhkoihin mikä on kehon mukaan todella tärkeä elin. Niitä keho tahtoo suojata ja nostattaa kovan kuumeen tappakseen viruksen. Mutta kovalla kuumeella on hintansa ja jos henkilöllä on vaikka sydän tai verenpaineongelmia, niin sen aiheuttama rasitus keholle on todella kova.  Kaikki eivät välttämättä selviä. Isolla osalla kuolleista oli verenpaine tauti ja kuolivat tehohoidosta huolimatta.

Yksi huolestuttava riskiryhmä on ne kenellä lääkkeet aiheuttavat sen. Heidän ryhmä on pieni, mutta heitä ei huomioida tarpeeksi, yhtenä syynä se että länsimaissa hoidetaan helposti oireita sairauden sijaan. Tämä pistää esim. mielenterveyspotilaat riskiryhmään. He eivät ole ainoita, sillä monissa lääkkeissä on sivuvaikutuksina hengenahdistus (pistää samalle viivalle kuin astmaatikot), verenpaineen nousu (pistää samalle viivalle kuin verenpaine potilaat), sytostaatit eli solusalpaajat, jotka heikentävät immuniteetin ja muita epäsuoria riskitekijöitä.

Noh, se minkä haluan sanoa on se, että jos sinulla on krooninen sairaus, huolehdi sen hoidosta, mutta huomioi mahdolliset sivuoireet mitä olet lääkkeistä saanut. Puhu omalle lääkärillesi jos huolestuttaa niin hän voi etsiä toisen vaihtoehdon.

Koska tämä covid19 on vielä niin tuore tapaus, niin kaikki hoitopäätökset pitää tehdä olevassa olevien tutkimustulosten mukaan, mutta tieteellä kestää kauan kunnes saa tuloksia, koska tarvitaan tarpeeksi todistusaineistoa. Tämän takia ei osata reagoida uuteen tietoon ennen kuin on myöhäistä, mutta lääkärit voivat tehdä yksittäisiä hoitopäätöksiä. Jos huomaat, että lääkityksesi voi pahentaa oireita, niin ilmoita lääkärille ja hän voi miettiä hoidon uudestaan, mahdollisesti raportoida eteenpäin ja saadaan tehokkaampaa hoitoa.

Mulla on siis monta autoimmuunisairautta ja olen aina saanut kaikki vastaantulevat flunssat yms. Eli keskimääräistä paljon huonompi vastustuskyky on ollut lapsesta lähtien oman kokemukseni mukaan. En saa ikinä kuumettakaan, vaan tulee alilämpöä.

Olisin itse veikannut, että autoimmuunitauti heikentäisi vastustuskykyä yleisesti, mutta ehkä se ei ole niin sitten. Toivottavasti ei altista sille sytokiinimyrskylle.

Luin jostsin, että elimistössä piilevä tulehdus altistaa koronalle. Sehän on kai usein autoimmuunisairauksien pohjalla nykyteorioiden mukaan, esim suolistotulehdus. Kortisoni, jolla näitä autoimmuunijuttuja hoidettiin, vaimentaa tulehdusta ja auttaa siksi. Mutta kortisoni on taas huono siitä syystä koronan kanssa.

Musta tuntuu, että nämä sairaudet tuntuvat enemmän riskiltä kuin plussalta. Toivottavasti olen väärässä.

Minulla on keliakia, joka on hoitotasapainossa (kun puhutaan keliakiasta, on olennaista puhutaanko hoitotasapainoisesta vai hoitotasapainottomasta).

Sairastelen todella harvoin. Viime talvena mies ja lapsi saivat rajun noron, itse en oireillut lainkaan.

Autoimmuunisairauksissa oma immuunipuolustus on yliviritetty, se hyökkää omia kudoksiaan vastaan. Autoimmuunisairauksissa pyritään lääkkein laskemaan omaa immuunivastetta, jotta se ei hyökkäisi omia kudoksia vastaan, ja näin aiheuta/ylläpidä autoimmuunisairautta. Lääkitys sitävastoin on riski, koska se alentaa ihmisen immuunipuolustusta, ihminen on alttiimpi saamaan muita infektiosairauksia. Eli biologisten kääntöpuoli on juuri se että esim psoriasis saadaan lääkkeellä kuriin, mutta potilas imuroi kaikki virukset itseensä, kun immuunivaste on ajettu alas.

Ruotsalaislehden mukaan siitepöly lisää riskiä vakavaan koronainfektioon kaikilla, ei edes vain allergisilla.

Upp